Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Rakastaa - ei rakasta

sydän
sydän Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Vuonna 1894, nuorena perheenisänä ja kesken kiivainta Wagner-vaihettaan, Sibelius kirjoitti Kantelettaren tekstiin kolmiosaisen mieskuoroteoksen Rakastava. Se osallistui Ylioppilaskunnan laulajien sävellyskilpailuun. Kas kummaa, kilpailua ei kuitenkaan voittanut Sibelius, vaan hänen entinen opettajansa Emil Genetz isänmaallisella rallillaan Hakkapeliitat!

Oskar Merikanto summasi varmaankin monien tunnot, kun hän totesi Päivälehdessä YL:n kevätkonsertin arviossaan: ”Suoraan sanoen emme ole samaa mieltä kuin palkintotuomarien enemmistö. Täydellisesti myöntäen Hakkapeliitta-laulun useita eteviä ominaisuuksia, pidämme kuitenkin Rakastavaa vielä arvokkaampana lisänä musiikkikirjallisuuteemme.” Ainakaan nykynäkökulmasta ei ole vaikeaa olla hänen kanssaan samaa mieltä.

Nähtävästi Sibeliusta itseään ei häviö onneksi jäänyt harmittamaan, sillä vuosia myöhemmin hän palasi Rakastavan pariin ja sovitti sen uuteen kuosiin - jousiorkesterille. Kierrätys kannatti, sillä sarjan molemmat versiot tekevät yhtä lailla oikeutta nuoren Sibeliuksen vuolaana hehkuvalle melodiikalle. Vuonna 1911 valmistunutta jousiorkesteriversiota Sibelius itsekin johti mielellään.

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan neljäskymmeneskuudes osa.

  • Ernst Fabritius vaihtoi viulutaiteilijan uran maanviljelykseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. heinäkuuta.

    Ernst Fabritius oli lahjakas 15-vuotias jättäessään kotikaupunkinsa Viipurin ja lähtiessään Leipzigin konservatorioon. Ura viulutaiteilijana oli hyvässä vauhdissa, kun 22-vuotias Fabritius yllättäen piti jäähyväiskonsertin. Pojalleen Fabritius kertoi myöhemmin kyllästyneensä soittamaan aina vain samoja konserttoja - vai oliko syynä lopettamiseen sittenkin käsivamma?

  • Ensimmäinen Wagner-konsertti koronan jälkeen Lohjalla - täydellistä!

    Wagner-konsertti Lohjalla kesäkuussa 2020.

    Koronakuukausien aikana taiteilijat ja yleisö ovat ikävöineet toisiaan. Ahkera konsertissa kävijä Anja Lankinen pääsi pitkästä aikaa kuuntelemaan elävää musiikkia, kun neljä oopperalaulajaa ja yksi pianisti esiintyivät Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kivikirkossa.

  • Musiikkisuvun patriarkka Taneli Kuusisto – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 19. kesäkuuta.

    Taneli Kuusisto oli säveltäjä, pianisti, urkuri, kuoronjohtaja, musiikkikirjoittaja ja Yleisradiomies. Hän huolehti lukuisista luottamus- ja asiantuntijatehtävistä, toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana, johtajana, vararehtorina ja rehtorina. Kuusiston musiikkisuvun patriarkka jätti laajan toimintamallinsa perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua