Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: Rakastaa - ei rakasta

sydän
sydän Kuva: Lotta Emanuelsson 150 sibeliusta

Vuonna 1894, nuorena perheenisänä ja kesken kiivainta Wagner-vaihettaan, Sibelius kirjoitti Kantelettaren tekstiin kolmiosaisen mieskuoroteoksen Rakastava. Se osallistui Ylioppilaskunnan laulajien sävellyskilpailuun. Kas kummaa, kilpailua ei kuitenkaan voittanut Sibelius, vaan hänen entinen opettajansa Emil Genetz isänmaallisella rallillaan Hakkapeliitat!

Oskar Merikanto summasi varmaankin monien tunnot, kun hän totesi Päivälehdessä YL:n kevätkonsertin arviossaan: ”Suoraan sanoen emme ole samaa mieltä kuin palkintotuomarien enemmistö. Täydellisesti myöntäen Hakkapeliitta-laulun useita eteviä ominaisuuksia, pidämme kuitenkin Rakastavaa vielä arvokkaampana lisänä musiikkikirjallisuuteemme.” Ainakaan nykynäkökulmasta ei ole vaikeaa olla hänen kanssaan samaa mieltä.

Nähtävästi Sibeliusta itseään ei häviö onneksi jäänyt harmittamaan, sillä vuosia myöhemmin hän palasi Rakastavan pariin ja sovitti sen uuteen kuosiin - jousiorkesterille. Kierrätys kannatti, sillä sarjan molemmat versiot tekevät yhtä lailla oikeutta nuoren Sibeliuksen vuolaana hehkuvalle melodiikalle. Vuonna 1911 valmistunutta jousiorkesteriversiota Sibelius itsekin johti mielellään.

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan neljäskymmeneskuudes osa.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua