Hyppää pääsisältöön
Aihesivun AFK pääkuva

Blogi: Elektronisen urheilun kulta-aika

Teemu Hiilinen profiilikuva
Teemu Hiilinen profiilikuva Kuva: Teemu Hiilinen teemu hiilinen

Suomalaisella elektronisella urheilulla ei ole koskaan mennyt yhtä hyvin kuin nyt. Paras uutinen on, että nousulle ei näy rajoja.

Vuoden alusta eUrheilu otti Suomessa merkittäviä askeleita eteenpäin. Ruotsinkielinen ammattikoulu Prakticum otti elektronisen urheilun osaksi valinnaisaineitaan muodostaen pelaajista samankaltaisen ryhmän kuin heillä on perinteisten urheilulajien puolella. Prakticumin eUrheilu-oppiaineessa keskitytään kasvattamaan pelaajista parempia urheilijoita tukemalla heitä monipuolisesti sekä henkisellä että fyysisellä tasolla.

Ennen tätä vuotta ulkomaalaiset pelaajat saivat todella paljon etua täysammattilaisuudestaan. Nyt ENCE eSports ja RCTIC eSports antavat pelaajilleen parhaimman mahdollisuuden edistyä urallaan sekä pelaajina: molempien organisaatioiden pelaajat aloittivat vuoden alusta pelaamisen ammattilaisina. Tällä tavalla pelaajista pystytään saamaan irti se kaikki potentiaali, mitä he ovat vuosien varrella osoittaneet.

Tänä vuonna saamme myös ensimmäisen suomalaisen eUrheilu-valmentajan, kun Samuli “elfi” Sihvonen aloittaa Vierumäellä valmentajakoulutuksen. Vierumäen valmentajakoulutuksessa pyritään nostamaan keskiöön ihminen ja etsimään keinoja, miten ihmisestä kokonaisuutena tulisi parempi urheilija tai tässä tapauksessa parempi kilpapelaaja.

Tämän vuoden yllätykseksi voidaan laskea Oriveden opiston ilmoitus elektronisen urheilun koulutusohjelmasta. Valmennusohjelmassa käytetään pohjana perinteisistä urheilulajeista saatua kokemusta. Vuoden mittaiseen valmennusohjelmaan osallistuvat ovat oikeutettuja opintotukeen.

Tänä vuonna tulee myös käynnistymään Suomen elektronisen urheilun liiton kansallinen liiga. Kansallisen liigan tarkoituksena on tuoda liiton alaisuuteen eri tasoisia liigoja ja tarjota sitä kautta jokaiselle jotakin. Kilpasarjassa SEUL tulee kruunaamaan ensimmäisen Suomen mestarin, alemmissa sarjoissa tarjotaan kilpailullisia tavoitteita sekä joukkueille että yksilöpelaajille.

Myös uutistoiminta Suomessa on vakiintunut kolmen toimijan, YLEn, Ilta-Sanomien sekä pelkästään elektroniseen urheiluun keskittyvän SETT.fi:n, kesken. Niiden lisäksi toimintaan on liittymässä uusia tekijöitä lisäten varmasti positiivista pöhinää lajin ympärille.

YLE ja Ilta-Sanomat ovat uutisten lisäksi lähettäneet tänä vuonna myös elävää kuvaa elektronisen urheilun tapahtumista. Viimeisintä lähetystä Assembly Wintereillä katsoi parhaimmillaan 139 000 katsojaa. Tämä on mieletön nousu aiempaan verrattuna.

Veikkauksen kokeilu elektronisen urheilun vedonlyönnistä on vakiintunut vuoden aikana. Pitkävetokohteita on tullut pitkin vuotta, ja myös pelaajat ovat löytäneet nämä kohteet.

Pitkä nousukausi on myös houkutellut uusia tekijöitä esille. Viime vuonna käynnistyivät TauroraNET -turnaukset Dota 2:lle, ja tänä vuonna turnaukset laajenevat myös Counter-Striken puolelle. Tämän lisäksi tänä vuonna on syntymässä myös uusi sivusto, joka keskittyy pelkästään kilpailulliseen pelaamiseen.

Viime vuonna pelkäsin, että päästämme parhaimman mahdollisen hetken yhteisönä luisumaan käsistämme. Loimme silloin kuitenkin todella hyvän pohjan, jolta tänä vuonna voimme ponnistaa ylöspäin. Tästä vuodesta tulee vielä hyvä elektronisen urheilun vuosi Suomeen. En tahdo malttaa odottaa.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Uusimmat sisällöt - E-urheilu