Eläkerahastot takaavat AAA:n

Eläkerahastot ovat kasvaneet parin viimeisen vuosikymmenen aikana ennätyksellisen suuriksi, ja niihin kertyvästä rahamäärästä on muodostunut Suomen muhkein pääomakeskittymä. Toiset haluavat paisuttaa rahastoja entisestään, toiset taas käyttää niitä eläkkeisiin – eli siihen, mihin varat on alun perin tarkoitettukin. Rahastoihin kajoaminen epäilemättä auttaisi köyhyyskuoppaan luisuneita eläkeläisiä, mutta onko Suomen eurokelpoisuus rahastoihin kerrytetyistä pääomista kiinni?

Kun haastattelin professori Heikki Hiilamoa ”Eläkeläisköyhälistö kyykkyyn” -ohjelmaa varten, hän sanoi jotain, jota ei ihan helposti tule ajatelleeksi: Suomen luottoluokitus on ollut paras mahdollinen – eli AAA – pitkälti eläkerahastojen muodostaman puskurin ansiosta. Tosin lokakuussa 2014 luottoluokittaja Standard & Poor’s laski Suomen luottoluokitusta yhden pykälän AA+ - kategoriaan. Yhtä kaikki pitkään kaikki kansainväliset luottoluokittajat - eli S & P, Moody’s ja Fitch – pitivät Suomen valtion luottoluokituksen parhaana mahdollisena – eli AAA - luokassa.

”Todennäköisesti näiden eläkerahastojen ansiosta Suomen valtion luottokelpoisuus on tällä hetkellä korkeampi kuin mitä se muutoin olisi. Jos eläkejärjestelmä olisi järjestetty jollain muulla tavalla, niin silloin Suomen valtion luottokelpoisuus olisi todennäköisesti heikompi”, sanoo Hiilamo. Hän on Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori. Suomen eläkejärjestelmä on yksi hänen tutkimuskohteistaan.

Hiilamon mukaansa eläkerahastojen ja Suomen julkisen talouden luottokelpoisuuden välillä on selkeä kohtalonyhteys. Luottoluokittajille on tärkeää, että eläkerahastot pysyvät jatkossakin julkisen talouden eräänlaisina vakuuksina. Hiilamo kertoo ottaneensa asian esille eri luottoluokittajien kanssa käymissään keskusteluissa.

”Suomen luottokelpoisuudesta on syytä olla huolissaan”, varoittelee eläkeprofessori.

Mikäli luottokelpoisuus heikkenee, joutuu valtio maksamaan korkeampia korkoja veloistaan ja edessä voisi olla kansallisen talouspoliittisen liikkumavaran kapeneminen entisestään. Eläkerahastot ovat tärkeitä jo yksinomaan mammuttimaisen kokonsa – 170-180 miljardia euroa – takia, sanoo Heikki Hiilamo.

”Vuoden 2008 jälkeen eläkerahastojen erinomainen tuotto on ollut lähes ainoa hyvä uutinen suomalaisille veronmaksajille”.

Samaa rataa kulkee ajatus Suomen Senioriliikkeen puheenjohtajalla, valtiotieteiden tohtori Kimmo Kiljusella. Hänen mukaansa eläkevarojen kasvun avulla julkisen sektorin alijäämät on onnistuttu pitämään EMU-kriteerien mukaisina. Eli työeläkevarat ovat joutuneet tietyllä tapaa EMU - kriteerien pantiksi, sanoo Kiljunen.

Kun Suomi liittyi Euroopan unionin talous- ja rahaliittoon, EMU:un ja otti sittemmin käyttöön euron, se sitoutui kasvu- ja vakaussopimukseen, jossa määriteltiin jäsenmaiden julkista alijäämää ja velkaa koskevat EMU-kriteerit. Julkisen talouden alijäämä saisi olla enintään 3% bruttokansantuotteesta ja julkinen kokonaisvelka maksimissaan 60% BKT:sta.

Bruttokansantuote eli BKT on maassa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen yhteenlaskettu arvo – eli kansantalouden kokonaistuotannon arvo.

EMU:a eli Euroopan unionin talous- ja rahaliittoa on pidetty merkittävänä askeleena EU:n kansantalouksien yhdentymisessä. Siihen kuuluu talous- ja veropolitiikkojen koordinointi, yhteinen rahapolitiikka sekä yhteinen valuutta, euro. Kaikki unionin jäsenvaltiot osallistuvat rahaliitto EMU:n toimintaan.

Kiljusen mukaan eläkerahastoista saatiin EMU-ehtojen täyttämiseen ratkaiseva tuki, koska työeläkeyhtiöt kuuluvat kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin. Esimerkiksi vuonna 2013 Suomen julkinen alijäämä oli noin 3% BKT:sta. Työeläkejärjestelmän ylijäämä oli taas 2% bruttokansantuotteesta, joten ilman eläkevarojen kasvattamista julkinen alijäämä olisi ollut 5%.

Vastaavasti julkiset joukkovelkakirjat, joilla valtio ja kunnat ottavat eläkelaitoksilta lainaa, katsotaan julkisyhteisöjen keskinäiseksi velaksi. Siltä osin EMU-kriteerien mukainen kokonaisvelka ei lisäänny. Vuonna 2013 julkinen kokonaisvelka oli 58% BKT:sta, mutta ilman työeläkevaroja 60% olisi ylittynyt, sanoo Senioriliikkeen puheenjohtaja.

Kiljusen mukaan paisuvat eläkerahastot on valjastettu kansantalouden tarpeisiin. Ne sallivat julkisen talouden tietynasteisen velkaantumisen ilman, että luottoluokittajien AAA-tasot tai EMU-ehdot rikkoutuisivat. Juuri eläkerahastojen ansiosta Suomi komeilee niiden kolmen euromaan joukossa, jotka ainoina täyttävät EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen ehdot. Ne kaksi muuta ovat Luxemburg ja Viro.

Kiljunen katsoo, että eläkkeensaajat ovat tämän komeilun yksiä maksumiehiä. Heidät on pantu tinkimään elintasostaan kansantalouden kilpailukyvyn ja julkisen talouden tasapainon nimissä.

Ja vielä: Suomen Senioriliikkeen alulle panema kansalaisaloite saavutti vastikään 50 000 allekirjoituksen rajapyykin. Tämä tarkoittaa sitä, että myös eduskunta saadaan keskustelemaan eläkkeiden tilasta. Toivoa sopii, että nämä monimutkaiset asiat ja eri osapuolten voimakkaat väitteet ruoditaan nyt perinpohjaisesti.