Ihminen haukottelee elämänsä aikana yli 250 000 kertaa. Myös eläimet haukottelevat. Haukottelu tarttuu ja sillä on yhteys stressiin, veren happipitoisuuteen ja seksiin.
Haukottelu alkaa jo kohdussa. Nykykäsityksen mukaan varhaisella haukottelulla on merkittävä tehtävä hermoston kehittymisessä.
– Esimerkiksi 13 viikon ikäinen sikiö painaa jo 60 grammaa, joten se kehittää erittäin suurta lihastoimintaa samalla kun hermosto kehittyy. Ilmeisesti haukottelulla on tässä tärkeä rooli. Ei voida kuvitellakaan, että luonto ylläpitäisi mitään hyödytöntä toimintoa sikiökehityksen varhaisessa vaiheessa, kertoo haukottelua tutkinut professori Olivier Walusinski.
Uusimmat tutkimukset kertovat haukottelun olevan eräänlainen aivojen ilmastointijärjestelmä. Kun lämpötila aivoissa nousee, niin haukottelu sitä puolestaan laskee. Useimmiten haukottelu kuitenkin liitetään väsymykseen.
Voi tuntua oudolta, mutta haukottelu ei ole pelkkä väsymyksen tai uneliaisuuden ilmentymä vaan se voi olla merkki valppauden ja tarkkaavaisuuden stimuloinnista.
Yleensä haukotteluun ei liity suurempia ongelmia, mutta tilanne voi olla painajaismainen, jos haukottelu on jatkuvaa. Ongelmia voi ilmetä esimerkiksi tarkkaavaisuutta vaativissa tilanteissa, kuten autolla ajettaessa. Mikäli haukottelu on häiritsevää, kannattaa opetella oikea hengitystekniikkaa eli niin sanottu palleahengitys.
Varsinkin stressitilanteissa hengitys on usein pinnallista, jolloin hiilidioksidia poistuu elimistöstä liikaa. Se puolestaan aiheuttaa haukottelua, huimausta ja tarkkaavaisuushäiriöitä.
Haukottelu voi liittyä myös joihinkin neurologisiin sairauksiin, kuten migreeniin.
Haukottelun on havaittu myös tarttuvan. Sillä ajatellaan olevan yhteys ihmisen empatiakykyyn. On myös todettu, että mitä läheisempi haukottelija, sitä todennäköisemmin haukottelu tarttuu.
Apinoilla lisääntymistoiminto on intensiivinen, lyhyt ja pikainen ja se vaatii äärimmäistä valppautta. Haukottelu voidaan siis ehkä yhdistää paritteluun ja lajin eloonjäämiseen.
Apinat ja myös monet petoeläimet haukottelevat ihmisen tapaan. Eläimillä haukottelu on säilyttänyt viestintämerkityksensä, sillä jos esimerkiksi dominoiva apinauros saapuu paikalle haukotellen, se ei tarkoita välinpitämättömyyttä, vaan että uros on äärimmäisen keskittynyt toimeensa.
Näin siis apinoilla, mutta entäpä ihmisillä? Haukottelun ja orgasmin välillä on todettu joitakin yhteyksiä, mutta tieteellisen tarkasti asia on vielä todistamatta.
Asiantuntijat:
OLIVIER WALUSINSKI, professori, Brou, Ranska
ALBERT LACHMAN, professori, Clinigues de l'Europe, Bryssel, Belgia
PIERRE GILBERT,eläinlääkäri, tutkija, Pairi Daizan eläintarha, Brugelette, Belgia
Katso juttu kohdasta 04:52 - 10:33
Lisää ohjelmasta





