Hyppää pääsisältöön

Muistoja mummolasta - kerro meille omasi!

Mummo nojaa käteensä.
Mummo nojaa käteensä. Kuva: Freeimages mummo

Suomi on mummoloiden maa. Omista isovanhemmista riittää kyökkipsykologiassa roolimalleiksi ja persoonallisuustyypeiksi. Meillä on rakkaita muistoja vaarista, mammasta, mummusta, famusta tai taatasta. Palaamme niihin juhlapyhinä tai kertoessamme omasta lapsuudestamme lapsillemme. Muistoihin voi uppoutua nostalgiahuumassa, mutta ne antavat myös voimaa, kun elämä kolauttelee kyynärpäällä.

”Kävelen mummolan pitkät raput ylös kuudenteen kerrokseen, koska hissi pelottaa. Mitä ylemmäs kipuan, sitä voimakkaampana mummolan tuoksu tuntuu rappukäytävässä. Lihapullien, pyykin, vanhojen huonekalujen ja Nivean tuttu yhdistelmä. Ovikello kilahtaa tutusti ja mummi tulee avaamaan. Ukki istuu omalla paikallaan olohuoneen nojatuolissa. ’Meidän Annihan se siinä!’, mummi tokaisee ja siinähän minä olin. Kaikki murheet, kolahdukset ja pahat tuulet jäävät oven taakse rappuun. Mummola on kuin maja tai pesäpaikka. Turva.”

Isovanhemmat kuuluvat olennaisena osana lapsuuteen. Luonnollisesti he ovat osa perhettä silloin kun ovat läsnä arjessa – asuivat sitten kaukana tai lähellä. Vaikka isovanhemmaat olisivat jo poissa tästä maailmasta, heistä puhutaan tai heitä muistellaan. Isovanhempien vaikutus perheisiin tuntuu myös silloin, kun he eivät halua tai heihin ei haluta olla yhteydessä. Puhumattomuuskin voi olla läsnäoloa. Toisinaan vanhemmat valitsevat tietoisesti olevansa erilaisia lapsilleen kuin isovanhemmat – ja silloinkin heidän vaikutuksensa tuntuu.

Muistot isovanhemmista ovat niitä, joita oppii usein arvostamaan vasta aikuisena.

Muistot omista isovanhemmistamme ovat niitä, joita oppii usein arvostamaan vasta aikuisena. Toisilla meistä on käynyt niin onnekkaasti, että voimme muistella jopa isoisovanhempiamme. Mummujen ja vaarien kanssa vietetty aika lujittaa persoonallisuutta ja luo kaikupohjaa omaan minuuteen, sukuun ja historiaan.

”Käyn mummolassa monta kertaa viikossa ennen koulupäivän alkua tai sen jälkeen. Istun aina samalla paikalla olohuoneen sohvalla. Selän takana roikkuva ryijy kutittaa niskaa ja tuoksuu vahvasti villalle. Jutellaan koulusta, harrastuksista, mustikkasadosta, serkuista ja joskus yllättävistäkin aiheista kuten homoudesta, tatuoinneista, sodasta tai muodista. Koskaan siellä ei suututa tai koroteta ääntä. Mummi kertoo tarinoita isäni lapsuudesta, mutta myös minun lapsuudestani – jakaa kanssani muistoja minusta, jotta en unohtaisi sieniretkiä, ongintapaikkoja, yökyläreissuja ja vanhan Subarun takapenkin tuoksua. Ukki sanoo, että olen lempilastenlapsi, mutta en saa kertoa siitä kenellekään, enkä varsinkaan ylpistyä. Nöyränä pitää olla ja kilttinä, sittenkin kun he ovat mummin kanssa kuolleet.”

Nykyisovanhemmuus puhututtaa ja erilaiset odotukset ja toiveet sukupolvien välillä eivät aina kohtaa. Joskus syytellään vanhempia, toisinaan isovanhempia ja sukupolvien kuilu saattaa revetä niin isoksi, etteivät edes lapsenlapset pääse hyppäämään sen yli. Mummottomuus tai papattomuuskin muokkaa yhtä lailla omaa minäkuvaa. Onneksi nykyään useissa kunnissa on varamummi-toimintaa, eikä mummina tai ukkina olo ei vaadi verisidettä, vaan sellaisen voi löytää omille lapsilleen vaikka naapurista tai ystävänsä äidistä.

Tärkeintä on yhteys eri sukupolvien välillä.

Isovanhemmat eivät ole olemassa vain hoitopaikkoina tai huvikeskuksina, vaikka mummolat ja pappalat ansaitsevat toki kiitoksensa myös sellaisina. Tärkeintä on yhteys eri sukupolvien välillä - jaetut kokemukset ja kyky ymmärtää erilaisia ihmisiä, luoda siteitä aikakausien välille. On muuten aika metkaa, kuinka useimpien mummolamuistoihin kuuluvat usein ruoka, saunominen ja tavallinen arki, eivätkä uusimmat vempaimet, viiden tähden lomat tai merkkikäsilaukut. Ehkä se kertoo siitä, minkälaiset hetket elämässä oikeasti ovat merkittäviä?

”Mummi oli laittanut lihapullakastiketta ja perunaa, porkkanaraastetta ja suolakurkkuja. Kysyi halusinko hiiva- vai hapanleipää, enkä koskaan muista kumpi on kumpaa. Kaataa lasiini veteen sekoitettua maitoa, koska minulla on laktoosi-intorelanssi. Kun ruoka on edessäni, mummi siirtyy kutimen kanssa ukin seuraan olohuoneeseen ja jään yksin keittiöön syömään. ’Annetaan Annille ruokarauha.’ Kuuluu asiaan, että ollaan eri huoneissa, syön tuijotellen pöytäliinaa ja kuulumiset huudellaan huoneesta toiseen. Hiippailen salaa lavuaarille kaatamaan maitoveden pois ja kurkkaan samalla leivinliinan alle. Pannukakkua ja tuoreita mustikoita. Mummi kaivaa olohuoneessa jo Skibbo-kortteja esiin.”

Millainen on sinun mummola- tai pappalamuistosi? Ehkä sinulla on lyhyt anekdootti omista isovanhemmistasi - tärkeä hetki yhdessä, tunne, kohtaus elämästä tai vaikka tuoksu. Kerro oma muistosi meille kommenttikentässä!
Kommentointi- ja keskustelusäännöt

Rämmitkö ruuhkavuosissa? Armollinen ja syyllistämätön Marja Hintikka Liven Facebook-ryhmä rientää avuksesi - liity meihin!


Lisää ohjelmasta

Mummo pussaa lastenlasta poskelle
Mummo pussaa lastenlasta poskelle Kuva: freeimages.com/Stacy Braswell marja hintikka live,Eve Mantu,kysely (keskinäinen toiminta)
Tyttö, jolla on selässään keijusiivet ja kädessä leluja.
Tyttö, jolla on selässään keijusiivet ja kädessä leluja. Kuva: Kukka Sariola marja hintikka live
Marja Hintikka Live, kolme poikaa istuu
Marja Hintikka Live, kolme poikaa istuu marja hintikka live, isovanhemmuus
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu
Kommentit

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.