Hyppää pääsisältöön

"Prinsessatkin huutaa joskus" - elämää aistiyliherkän lapsen kanssa

Tyttö, jolla on selässään keijusiivet ja kädessä leluja.
Aistiyliherkkä lapsi voi olla hyvinkin tarkka vaatteistaan ja tavaroistaan. Tyttö, jolla on selässään keijusiivet ja kädessä leluja. Kuva: Kukka Sariola marja hintikka live

Sensorisen integraation häiriöön kuuluva aistiyliherkkyys on valtaosalle suomalaisista vielä vieras asia, vaikka häiriönä se ei ole uusi eikä harvinainen. Kukka Sariola sai ensimmäiset merkit kuopuksensa Ellin aistiyliherkkyydestä heti itkuisen vauvan synnyttyä. Arki uhmaikäisen SI-lapsen kanssa vaatii vahvaa ennakointia, tilannetajua ja aikaa. Vanhemman jaksamista tukevat pienetkin onnistumisen ilot.

– Alusta alkaen tajusin, että nyt on jotain outoa. Yöt Ellin kanssa olivat rikkinäisiä ensimmäiset kaksi ja puoli vuotta ja hän rauhoittui usein vain voimakkaaseen liikkeeseen, kieputukseen, heijaamiseen tai vaunuihin. Hän oli temperamentiltaan hyvin herkkä ja itkuinen vauva ja itkuisuus vain jatkui jotenkin kummallisen korostuneesti. Sitten tulivat ne ruokailun vaikeudet ja homma räjähti käsiin, Kukka kertoo.

Puolitoista vuotta sitten Kukka alkoi saada päiväkodista puheluita töihin. Elli oli saanut raivokohtauksia, paiskonut tavaroita, repinyt tukkaansa, raapinut raajojaan tai purrut itseään ranteista. Kukka oli kauhuissaan ja epäili äitinä tehneensä jotakin väärin.

– Neuvolapsykologi sitten selitti, että lapsi hakee kipukokemuksen kautta syväaistikokemuksia tasatakseen ylikuormittunutta aistijärjestelmäänsä. Opin myös nopeasti, että noin 5-15 prosentilla väestöstä on tällaisia aistiyli- tai aliherkkyyteen liittyviä pulmia.

Taustalla vaikea synnytys?

SI-häiriöstä ja sen laajuudesta Suomessa on vasta vähän tutkimusta eikä sitä ole tilastoitu. Häiriön aiheuttajasta ei myöskään ole tarkkaa tietoa, mutta Kukan ja Ellin kohdalla osasyyksi aistijärjestelmän vikoihin on arveltu Ellin vaikeaa synnytystä. Myös perinnölliset taipumukset aistiylihäiriöön ovat mahdollisia. Ellin SI-häiriö on todettu äärimmäisen laaja-alaiseksi etenkin tuntoaistin ja kuuloaistin alueilla.

– Elli ei juurikaan tunnista kylmää, kunnes esimerkiksi kädet ovat jo ihan pakkasenpuremilla. Hän nauttii kylmistä kylvyistä ja pesee mielellään kädet jääkylmällä vedellä. Joskus, jos Elli satuttaa vaikka varpaansa, hän saattaa kauhuissaan kirkua, että "leikkaa äiti mun varvas irti"! Ruoan suhteen hän on valikoiva: karkeat rakenteet, kuten esimerkiksi näkkileipä, ovat hänelle mieluisia. Vauvana yllätin hänet pistelemässä tyytyväisenä todella tulista jalopenomakkaraa poskeensa, kuvailee Kukka.

Vauvana yllätin hänet pistelemässä tyytyväisenä todella tulista jalopenomakkaraa poskeensa.― Kukka Sariola

Arki aistiyliherkän uhmaikäisen kanssa on arvaamatonta ja vaatii vanhemmalta erityistä kärsivällisyyttä ja rauhallista läsnäoloa.

– Elli tarvitsee kaikissa arjen toiminnoissa rutkasti aikaa. Kiirettä hän ei voi sietää, oli sitten kyse siirtymätilanteista, ruokailusta tai pukeutumisesta. Vaatteet saattavat olla Ellille todella vaikeita hyväksyä ja pesulaput on ehdottomasti poistettava ennen käyttöönottoa. Arjen helmiä ovatkin onnistumiset ihan perusjutuissa. Joka kerta, kun ne sujuvat ilman hirveätä taistelua, olen ikionnellinen ja se valaa sellaista vahvaa uskoa muhun itseeni äitinä, sanoo Kukka.

Kukka Sariola ja tytär Elli
Kukka Sariola näkee tyttärensä Ellin aistiyliherkkyydessä paljon positiivista. Kukka Sariola ja tytär Elli Kuva: Kukka Sariola yle marja hintikka live

Katastrofin ainekset äkkiä kasassa

Aistiherkkyydet liittyvät usein esimerkiksi keskittymishäiriöihin, kuten autismiin ja ADD- ja ADHD-tyyppisiin sairauksiin. Lapsi itse ei yleensä ole moksiskaan SI-häiriöstään, toisin kuin ympäristö, joka helposti pistää kenkiä jaloistaan heittelevän lapsen levyraivarit uhmaiän piikkiin.

– Kerran Elli kommentoi omaa raivonpuuskaansa sanomalla, "Mä huusin, koska mua harmitti. Kaikkia joskus harmittaa. Prinsessat ja My Little Ponytkin huutaa joskus. Ja vauva-porot." Ja näinhän se on. Mutta kyllä on monta kertaa tehnyt mieli laittaa omaan selkään lappu, jossa lukee: "minulla on aistiyliherkkä lapsi", miettii Kukka.

Kuormittuneena Elli saattaa pienestä hipaisustakin tulkita, että joku on lyönyt häntä.― Kukka Sariola

Aistiyliherkkyydessä hyvin tavallista on merkittävä reagoinnin vaihtelevuus, joka on suoraan yhteydessä lapsen kuormittuneisuuteen. Esimerkiksi huonosti nukutun yön tai meluisan päiväkotimatkan jälkeen kaikki on aina vaikeampaa.

– Kuormittuneena Elli saattaa pienestä hipaisustakin tulkita, että joku on lyönyt häntä - ja tättärää, katastrofin ainekset ovat kasassa, kertoo Kukka.

aistiyliherkkä lapsi metroasemalla
Arki aistiyliherkän lapsen kanssa on arvaamatonta. aistiyliherkkä lapsi metroasemalla Kuva: Kukka Sariola yle marja hintikka live

Aistiyliherkkyydessä voi nähdä myös hyvää

Sensorisen Integraation Terapian Yhdistys Ry:n mukaan aistisäätelyongelmien arvioiminen on erittäin tärkeää lapsen ongelmien luonteen ymmärtämiseksi, lapsen kehityksen tukemiseksi sekä perheen jokapäiväisen arjen helpottamiseksi. Ellille on nuoresta iästään huolimatta arvioitu sekä psyykkinen kehityshäiriö liittyen aisti- ja tunnesäätelyn vaikeuksiin sekä hyperkineettisyys osana SI-häiriötä. Päiväkoti-ikäisenä hänen tukitoimenpiteinään toimivat pienryhmä sekä maaliskuussa alkava säännöllinen toimintaterapia, jonka kestoksi on arvioitu kahdesta kolmeen vuotta.

Sekä Ellin että teini-ikäisen Seelian yksinhuoltajaäiti Kukka näkee aistiyliherkkyydessä paljon positiivisia ja valoisia puolia.

– Elli on monin tavoin poikkeuksellisen lahjakas. Hän oppii salamannopeasti, oli kyse kävelystä, puheesta, laulusta, lorusta tai mistä vain. Hän on myös todella taitava piirtämään ja saattaa yllättäen laulaa laulun vaikkapa englanniksi ymmärtämättä siitä itse sanaakaan. Aistiyliherkkyys näkyy Ellissä kirkkaimmin tietynlaisena estottomuutena. Hän juoksee vaikka päin kokeillakseen, miltäköhän se tuntuu. Elli jakelee auliisti suukkoja ja haleja ympärilleen ja on riehakas leikkijä, mikä tekee hänestä tykätyn leikkikaverin. Sanalla sanoen, hän on aivan ihana, kuvailee Kukka.

Kukka yrittää parhaansa mukaan järjestää itselleen omaa aikaa jaksaakseen. Kaikkein mieluisimpia harrastuksia ovat musiikin tekeminen ja kuorolaulu. Kukan ystävät ja läheiset päättivät yllättää Kukan hemmottelupäivällä MHL:n avustuksella. Katso video Kukan päivästä!

MHL yllättää

Lisää ohjelmasta

Mummo pussaa lastenlasta poskelle
Mummo pussaa lastenlasta poskelle Kuva: freeimages.com/Stacy Braswell marja hintikka live,Eve Mantu,kysely (keskinäinen toiminta)
Mummo nojaa käteensä.
Mummo nojaa käteensä. Kuva: Freeimages mummo
Marja Hintikka Live, kolme poikaa istuu
Marja Hintikka Live, kolme poikaa istuu marja hintikka live, isovanhemmuus
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.