Hyppää pääsisältöön

Tavoittaako terveystieto nuoret miehet?

Ruokapyramidi
Ruokapyramidi Kuva: Yle, Akuutti Ruokapyramidi

Nuorten miesten joukossa terveystieto ei välttämättä tavoita niitä, joille se olisi eniten tarpeen. Sen sijaan ne nuoret miehet, jotka liikkuvat ja ovat kiinnostuneita terveydestään, etsivät tietonsa treenaamisesta ja ruokavaliosta nimenomaan netistä.

– Olen tällä hetkellä keskittynyt ruokavalioon, koska harrastan kuntosalilla käymistä. Olen harrastanut myös vapaaottelua ja potkunyrkkeilyä eli lajeja, joissa ruokavaliolla on iso merkitys. Minulla on yksi tuttu työkaveri, joka on personal trainer, ja olen häneltä kysynyt neuvoa. Myös netistä olen jonkin verran katsonut ohjeita, kuvailee Oulun seudun ammattioppilaitoksessa opiskeleva Juhana Lukka.

Juhana Lukka haastattelukuvassa.
Juhana Lukka Juhana Lukka haastattelukuvassa. Kuva: Yle, Akuutti juhana lukka

– Minua kiinnostaa eniten, millainen kunto on, sanoo samassa oppilaitoksessa opiskeleva Sampsa Kuha.

Sampsa Kuha
Sampsa Kuha Sampsa Kuha Kuva: Yle, Akuutti sampsa kuha

– Ruokavalio kiinnostaa ja liikunta, koska harrastan salilla käymistä, uin ja pelaan lätkää, kertoo puolestaan Saku Kautto.

Saku Kautto
Saku Kautto Saku Kautto Kuva: Yle, Akuutti saku kautto

Nuoret todentavat sen, mikä on selvinnyt tutkimuksessakin. Oululaistutkimuksen mukaan sellaiset nuoret miehet, joilla on epäterveellisiä elintapoja, ovat harvoin edes kiinnostuneita terveystiedosta. Ne jotka esimerkiksi liikkuvat aktiivisesti, etsivät myös tietoa.

Liikunnalliset nuoret miehet hankkivat tietoa aktiivisemmin kuin laiskemmin liikkuvat ikätoverinsa.

Epäterveellistä ruokaa, humalahakuista juomista ja laiskasti liikuntaa? Siinä joidenkin nuorten miesten resepti, jos terveystieto ei ole osunut kohdalle.

Myös terveystiedon lukutaidossa ja ymmärtämisessä voi olla puutteita juuri niillä, joiden elintavat ovat terveydelle haitallisia.

– Arkielämän terveystiedon lukutaidolla viitataan niihin taitoihin, joita arjessa tarvitaan, että voi löytää terveyteen liittyvää tietoa, ymmärtää sitä, arvioida sitä kriittisesti ja mahdollisesti hyödyntää sitä omassa arkielämässä, tiivistää tietokäyttäytymisen tutkija Noora Hirvonen Oulun yliopistosta.

Tietokäyttäytymisen tutkija Noora Hirvonen
Tietokäyttäytymisen tutkija Noora Hirvonen Tietokäyttäytymisen tutkija Noora Hirvonen Kuva: Yle, Tapio Turpeinen noora hirvonen

Hirvosen väitöstutkimuksessa ilmeni, että liikunnalliset nuoret miehet hankkivat tietoa aktiivisemmin kuin laiskemmin liikkuvat ikätoverinsa. Hyvä terveystiedon lukutaito on yhteydessä säännölliseen liikuntaan ja hyvään kuntoon. Heikko terveystiedon lukutaito puolestaan kytkeytyy jopa tiedon karttamiseen.

Voi sanoa, että nuorilla miehillä motivaatio terveystiedon hankintaan oli suhteellisen heikkoa moneen muuhun ryhmään verrattuna.

Tutkimuksessa nuorista miehistä lähes puolet koki, ettei terveystietoa ole edes tärkeää saada.

– Voi sanoa, että nuorilla miehillä motivaatio terveystiedon hankintaan oli suhteellisen heikkoa moneen muuhun ryhmään verrattuna, Hirvonen kuvailee.

Lisäksi sellaisilla nuorilla miehillä, joilla on runsaasti epäterveellisiä elintapoja, on usein myös vaikeuksia löytää ja ymmärtää terveystietoa.

– Niillä nuorilla miehillä, joilla oli heikko terveystiedon lukutaito, oli todennäköisemmin myös terveydelle epäedullista käyttäytymistä. He liikkuivat epätodennäköisemmin, söivät vähemmän vihanneksia ja hedelmiä, tupakoivat todennäköisemmin, käyttivät enemmän alkoholia ja pesivät harvemmin hampaitaan.

Sen ymmärtäminen on haastavaa, minkä tyyppistä erilainen tieto on ja millä perusteella voi arvioida tiedon luotettavuutta.

Nettiaikakaudella terveystietoakin tulee tulvimalla, jolloin vastaanottajalta vaaditaan monipuolisia kykyjä arvioida tietoa. Tiedon löytäminen ja arvioiminen voivat olla haastavaa asiantuntijoillekin, saati tavallisille ihmisille ja nuorille.

– Oma arkikokemus voikin olla ristiriidassa esimerkiksi tutkimustulosten kanssa ja lisäksi on monia tahoja, jotka kilpailevat ihmisten huomiosta. Esimerkiksi kaupalliset tahot välittävät tietynlaisia viestejä, on erilaisia asiantuntijoita ja myös itseoppineita terveysalan ihmisiä, jotka saattavat välittää toisenlaista viestiä. Sen ymmärtäminen on haastavaa, minkä tyyppistä erilainen tieto on ja millä perusteella voi arvioida tiedon luotettavuutta.

Nuoruudessa vakiintuneet elintavat usein ovat sellaisia, että ne säilyvät koko loppuelämän.

Nuorten miesten joukossa terveystieto ei välttämättä tavoita niitä, joille se olisi eniten tarpeen. Mitä väliä koko terveystiedolla on?

– Ei ole kovin kauan siitä, kun tyypillisin kuolinsyy on ollut tartuntatauteihin liittyvä. Nykyään puolestaan elintavat ovat ihmisten terveyttä merkittävästi uhkaavat asiat. Niihin ihmiset voivat itse omalla toiminnallaan vaikuttaa. Tiedetään että nuoruudessa vakiintuneet elintavat usein ovat sellaisia, että ne säilyvät koko loppuelämän, Noora Hirvonen muistuttaa.

Asiantuntija: NOORA HIRVONEN, tutkija, informaatiotutkimus ja viestintä, Oulun yliopisto
Toimittaja: SUSANNA EKFORS

Katso juttu kohdasta 00:36 - 04:52