Työeläkejärjestelmän pääarkkitehtia arvelutti indeksin taittaminen

Kun taitettua indeksiä oltiin eduskunnassa hyväksymässä vuonna 1995, niin koko työeläkejärjestelmän luoja Teivo Pentikäinen soitti hälytyskelloja.

Vuonna 2006 menehtynyt Teivo Pentikäinen oli vakuutusmatemaatikko ja professori. Häntä kutsutaan Suomen työeläkejärjestelmän isäksi. Pentikäinen saavutti kansainvälistäkin mainetta yliopisto-opettajana ja vakuutustieteen tutkijana.

Vuonna 1956 Pentikäinen nimitettiin laajapohjaisen, työeläketurvaa suunnitelleen komitean puheenjohtajaksi. Komitean työn tuloksena syntynyt työeläkelaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1961. Lain läpimeno edellytti laajaa poliittista yhteisymmärrystä. Sen aikaansaamisessa Pentikäisellä oli huomattava panos.

Sittemmin tämä Suomen vakuutusalan keskushahmo johti erilaisissa työryhmissä ja komiteoissa vuosikymmeniä työeläkejärjestelmän kehittämistä. Vuonna 1962 Pentikäinen nimitettiin työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajaksi. Tätä ennen hän oli työskennellyt sosiaaliministeriön vakuutusosaston päällikkönä.

Pentikäinen katsoi, että työeläkkeen perustehtävä on kulutustason säilyttäminen eläkkeellä oltaessa. Mikäli tätä halutaan johdonmukaisesti noudattaa, niin ansiotasoindeksi sen parhaiten toteuttaa. Pentikäinen kirjoitti Helsingin Sanomissa 19.6.1995 näin:

”Kaikkein arveluttavinta on indeksijärjestelmän kopelointi. Jos eläke sidottaisiin pelkästään elinkustannusindeksiin, se jäisi väestön yleisen hyvinvoinnin kasvusta jälkeen. Nykyinen puoliväli-indeksi oli aikanaan kompromissi palkkaindeksin ja elinkustannusindeksin välillä, ja selvä erehdys. Työmarkkinajärjestöjen sopiman taitetun indeksin sijasta olisi aihetta harkita palaamista takaisin palkkaindeksiin. Eläkkeet seuraisivat talouden kehitystä sataprosenttisesti niin nousun kuin laman aikana.”

Tätä Teivo Pentikäisen virittämää keskustelua on käyty niin mediassa, eduskunnassa kuin eläkeläisyhdistyksissäkin siitä lähtien, kun taitettu indeksi hyväksyttiin. Vuodesta 1996 alkaen kansanedustajat ovat laatineet toistasataa eläkkeiden indeksiturvaa koskevaa aloitetta tai kirjallista kysymystä. Näistä suurin osa koskee tavalla tai toisella taitetusta indeksistä luopumista tai sen rakenteen uudistamista.