Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Sosiaalinen media sumentaa lähdekritiikin

Tähtikuvio joka muodostaa yksisarvisen profiilin, grafiikka
Tähtikuvio joka muodostaa yksisarvisen profiilin, grafiikka Kuva: Shutterstock/Ninya Pavlova valheenpaljastaja

Vain yksi prosentti teineistä luottaa valesivustoihin, mutta tarkoittaako se, että loput tunnistavat valheet verkossa? Entä tietääkö kukaan, miten hyvin aikuiset osaavat erottaa faktan fiktiosta?

Helmikuun alussa kuultiin kiinnostava tutkimusuutinen: ainoastaan yksi prosentti 13–15-vuotiaista luottaa MV-lehden ja Magneettimedian kaltaisten sivustojen sisältöön. Kyselyyn osallistui 554 nuorta eri puolilta Suomea. Sen tilasi Sanomalehtien liitto ja toteutti TNS Gallup.

Kyselyssä näitä sivustoja kutsuttiin hieman yllättäen “erikoissivustoiksi”, ja MV-lehti ja Magneettimedia annettiin esimerkkeinä. Sanomalehtien liiton mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen kertoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa, että sopivaa nimitystä pohdittiin pitkään. Vastaajia ei haluttu ohjata suuntaan tai toiseen – esimerkiksi valeuutissivusto-, vaihtoehtomedia- tai vastamedia-nimitysten käyttäminen olisi todennäköisesti tehnyt juuri niin.

Mihin medioihin nuoret luottavat - graafi.
Sanomalehtien liiton tutkimuksessa kävi ilmi myös, että moni nuori pitää luotettavana lähteenä Googlea tai Youtubea, vaikka ne eivät itse tuota sisältöä, vaan toimivat sen jakelijoina. Mihin medioihin nuoret luottavat - graafi. Kuva: Sanomalehtien liitto ja TNS Gallup Kuningaskuluttaja (Tv),Medialukutaito,sanomalehtien liitto,Sanomalehtien liitto,TNS Gallup

Onko niin, että nuoret hallitsevat lähdekritiikin paremmin kuin aikuiset?

Mediakasvatuksen yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Tampereen yliopistosta toteaa, että kyselytutkimuksissa ihmiset tahtovat usein arvioida oman osaamisensa positiivisempana kuin se todellisuudessa on.

– Ongelma tulee siitä, kun uutisten lukeminen tapahtuu sosiaalisen median sisällä ja linkitysten kautta. Tuskin nuoret siellä sen kummemmin kuin aikuisetkaan tunnistavat, mitä lukevat, Kupiainen sanoo.

Kupiainen ei siis usko, että nuoret välttämättä tunnistavat valeuutisia ja vihapuhetta, kun törmäävät niihin sosiaalisessa mediassa. Harva alkaa tutkia uutisten varsinaisia lähteitä tai arvioida sivuston luotettavuutta ennen kuin jakaa jutun eteenpäin omalle verkostolleen. Sanomalehtien liiton kyselytutkimus ei ota tätä sosiaalisen median vaikutusta huomioon.

Ei kriittinen medialukutaito automaattisesti kehity sitä myötä, kun tulee aikuiseksi.

Sosiaalisessa mediassa ollaan tyypillisesti samanmielisten kuplissa. Näissä tietyt ajankohtaiset viestit vahvistuvat, kun niitä jaetaan, olivat ne sitten totta tai eivät.

– Pitää olla toki huolissaan myös aikuisista. Ei kriittinen medialukutaito automaattisesti kehity sitä myötä, kun tulee aikuiseksi. Viestintäympäristö on muuttunut valtavasti, eikä sitä ole välttämättä missään opiskeltu.

Harva siis uskoisi valeuutissivustoja tai "vastamediaa", jos hänelle näytettäisiin sivua ja pyydettäisiin arvioimaan sen uskottavuutta. Mutta kun linkkiä jakavat omat kaverit ympäristössä, jossa kaikki lähteet esitetään ulkoisesti samanlaisina, tilanne muuttuu. Sosiaalinen media sumentaa lähdekritiikin.

Erot taidoissa suuria

Tutkijatohtori Carita Kiili Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta on perehtynyt lasten ja nuorten internetlukutaitoon jo vuosien ajan. Kiili sanoo, että yhden prosentin tulos kuulostaa periaatteessa positiiviselta, mutta asia ei ole hänestäkään ihan näin yksinkertainen.

– Jos näistä medioista on puhuttu julkisuudessa ja nuoret tietävät, mitä ne ovat, he voivat suhtautua ainakin puheen tasolla kriittisesti. Samoin he osaavat suhtautua Wikipediaan. Kysyttäessä nuori siis saattaa puhua lähdekritiikistä, mutta seuraavassa käänteessä käyttää lähteenä nettisivustoa, josta ei edes käy ilmi, ketkä sen takana ovat.

Sanomalehtien liiton tutkimuksessa Wikipediaan luotti 27 prosenttia teineistä.

Joka viides kuudesluokkalainen osasi erottaa kaupallisen sisällön uutisesta.

Kiili antaa vielä esimerkin: kun lukiolaisten piti tehdä kirjoitelma geenimuunnellusta ruoasta, he käyttivät lähteenä ylivoimaisesti eniten GMO-vapaa Suomi -sivustoa. Kuten nimi jo kertoo, kyseessä on kampanjasivusto, ei puolueeton lähde.

Kiili huomauttaa myös, että taitoerot koululaisten välillä ovat erittäin suuria. Hän uskoo, että sama luultavasti pätee kaikkiin ikäluokkiin. Kiili on itse mukana projekteissa, jossa on tutkittu sekä kuudesluokkalaisten että lukiolaisten nettilukemista. Tutkimuksen mukaan vain joka viides kuudesluokkalainen osasi erottaa kaupallisen sisällön uutisesta.

– Parhaimmat kuudesluokkalaiset saattavat olla lähes lukiota aloittavan tasolla. Toisilla taas on hyvin puutteelliset taidot.

Pärjäisitkö lähdekriitikissä koululaiselle?

Lasten ja nuorten mediataitoja tutkitaan paljon ja kouluissa lisätään lähdekritiikin opetusta. Aikuisten medialukutaitoa ei sen sijaan ole toistaiseksi tutkinut Suomessa mitä ilmeisimmin kukaan. Kuitenkin juuri maailmankatsomukseltaan konservatiiviset keski-ikäiset ovat esimerkiksi amerikkalaisten feikkiuutissivustojen kohdeyleisöä. He viettävät paljon aikaa Facebookissa ja jakavat siellä runsaasti linkkejä.

Nuoret ovat kasvaneet netin ja sosiaalisen median maailmassa. Toisaalta moni tutkija on sanonut, että kaiken kaikesta ymmärtävä diginatiivi on pelkkä myytti ja että lapsille ja nuorille pitää opettaa lähdekritiikkiä. Mutta ovatko nuoret silti vanhempiaan parempia tunnistamaan feikkejä verkossa? Tutkimustietoa tästä ei ole.

– Ainakin voi sanoa, että verkko on uusi toimintaympäristö monille vanhemmille ihmisille. Kenties nuoret myös keskustelevat keskenään enemmän, jos tulee vastaan jotain erikoista tai epäilyttävää, Kiili sanoo.

– Luulen, että aiheen opiskelu voisi jopa kiinnostaa myös aikuisia. Ehkä kansalaisopistoihin voisi tulla mediakriittisyyden opintojaksoja ja keskustelupiirejä.

Kaiken kaikesta ymmärtävä diginatiivi on pelkkä myytti.

Erilaisten valeuutis- ja vihasivustojen vaikutus keskusteluilmapiirin kärjistymiseen on kiistaton. Sen huomaamiseen tuskin tarvitaan akateemista tutkimusta.

Tutkimustietoa tarvittaisiin kuitenkin siitä, miten laajoja kansankerroksia vale- ja vihasivustot todella tavoittavat ja kuinka moni lukijoista ihan oikeasti uskoo näiltä sivuilta lukemansa jutut.

Sanomalehtien liitto aikoo lähiaikoina kysyä myös aikuisilta, mihin medioihin he luottavat ja kuinka tärkeää tiedon luotettavuus on heille netissä. Siitä saadaan ainakin jotain osviittaa ikäryhmien välisistä eroista.

Muokattu 29.4.2016: Päivitetty hakusanoja.

edit 11.1.2017 Lisätty asiasana ja siirretty Yle Oppiminen alle

Valheenpaljastaja

Kommentit