Hyppää pääsisältöön

Karhusafarilla tajuaa, ettei otsoa tarvitse pelätä

2000-luvulla yhä useammat ulkomaalaiset turistit suuntasivat Suomen-vierailuillaan Kainuun syviin metsiin. Syy on kutkuttava: siellä voi nähdä karhun sen omassa elinympäristössään. Ja mikä parasta, aivan vapaana.

Karhunkatselun uranuurtaja on Markku Määttä, joka on vienyt kiinnostuneita hyville karhuapajille 1990-luvulta lähtien. Suomussalmella sijaitsevan Martinselkosen Eräkeskuksen toiminnasta tulevat tulot ovat mukava lisä kuihtuvalle seudulle. Pallo Hallussa -ohjelma vieraili Määtän vetämällä karhusafarilla vuonna 2005.

Ihmiset suljettuna sisälle ja karhut ulkopuolella vapaana.― Jari Salonen

Määttä osoittaa puuta, jota vasten uroskarhut käyvät kyhnyttämässä vallan merkiksi. Ollaan siis astumassa karhun valtakuntaan. Sieltä löytyvät pienet mökit, joista karhuja katsellaan yömyöhälle. Mökkejä on varusteltu erityisesti valokuvaukseen sopiviksi sekä yöpymistarkoituksiin sänkyineen.

Vuoteen 2005 mennessä Määttä oli toiminut kahdeksan vuoden ajan karhusafarioppaana. Niiden vuosien aikana vain muutamalla karhuretkellä päähenkilöitä ei ollut nähty. Yleensä katseluaukio on täynnä karhuja, kerrallaan on nähty jopa 10-15 karhua, Määttä kertoo. Paljon niitä näkyi myös 2005, kun Pallo Hallussa oli mukana. Toimittaja Jari Salonen huomauttaa mielenkiintoisesta asetelmasta:

"Ihmiset suljettuna sisälle ja karhut ulkopuolella vapaana."

Karhut houkutellaan katselupaikoille haaskoilla. Voisivatko karhut siis pikku hiljaa tottua helppoon saaliiseen ja lopulta ihmiseen? Määttä uskoi, että karhujen metsästys pitäisi huolen siitä, että ne pysyvät varovaisina eläiminä, eivätkä kesyynny.

Martinselkosen Eräkeskus ei ole ainoa kainuulainen karhusafarijärjestäjä. Erätulilla-ohjelmassa käytiin vuonna 2001 Ari Sääsken vetämällä karhuretkellä Kuhmon Vartiuksessa. Sääski harmitteli, kuinka huonosti Suomessa on osattu tuotteistaa kotimainen luonto, kun varsinkin ulkomailta olisi tulijoita karhuja bongaamaan.

Sääski kertoi, että häneltä kysytään usein, onko kojuissa mukana aseita ja pelkäävätkö mökin sisällä olijat.

"Kun he (turistit) yön ovat viettäneet täällä kojussa, niin huomaavat aamulla, että ei karhussa ole paljon pelättävää. Kyllä se karhu pelkää enemmän meitä."

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.