Elävän kuvan metsästäjät: Takaisin pintaan

Dokumenttielokuva sukeltaa syvälle vedenalaiseen luolastoon, johon on hukkunut kaksi suomalaismiestä. Salaisesta pelastusoperaatiosta kertovan elokuvan voima perustuu KulttuuriCocktailin raadin mielestä eritoten pienen kypäräkameran rosoiseen kuvaan.

Elävän kuvan metsästäjät -raadissa istuvat tällä kertaa elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja Jan Forsström, vedenalaisiin kuvauksiin erikoistunut kuvaaja Teemu Liakka ja toimittaja Teemu Laaksonen.

Kaksi suomalaista luolasukeltajaa hukkui Pohjois-Norjassa juututtuaan vedenalaiseen tunneliin vuonna 2014. Muutama viikko sen jälkeen heidän ystävänsä lähtevät nostamaan ruumiita maan pinnalle, vaikka viranomaiset ovat sulkeneet luolaston ja kieltäneet sukeltamisen. Suomalais-espanjalaisen Juan Reinan ohjaama elokuva seuraa vaarallista pelastusoperaatiota.

Raadin jäsenistä Forsström pelkää vettä ja Liakka on tehnyt yli 10 vuotta sukelluskuvauksia, viimeksi Järven tarina -dokumenttielokuvaan (2015).

Takaisin pintaan tiivistyy seuraaviin kuviin:

1. Jan Forsström: sukeltaja leijuu luola-avaruudessa.

Pohjois-Norjassa sijaitseva Pluran luolasto on kokonaisuudessaan noin kahden kilometrin pituinen ja 130 metriä syvä. Sukeltaja sukeltaa pimeässä luolassa, valokeila tulee takaa. Kuva: Janne Suhonen/ Monami Agency. takaisin pintaan, dokumenttielokuva, norja, sukeltaja, luolasukellus

Kolmen kuvan sarja näyttää, kun sukeltaja menee ensimmäisen kerran luolastoon. Sukeltajan lisäksi kuvassa näkyy valokiila, luolan seinää ja sitten ahdas tunneli aukeaa laajemmaksi tilaksi. Silloin näkyy ”sininen, avaruudellinen, outo maisema”.

- Kun ensimmäisen kerran mennään luolastoon, ja tilat yhtäkkiä aukeavat, minäkin vettä hieman pelkäävänä tajuan, että tuon täytyy olla mieletöntä. Se auttaa ymmärtämään luolasukeltajia ja vaaran viehätystä paremmin.

- Olisin voinut katsoa näitä kuvia vähän pidempäänkin, ihan hiljaa, ilman mitään puhetta, Forsström sanoo.

2. Teemu Liakka: sukellusskootterin keula ja valo vaipuu pohjaan.

Kuvassa näkyy sukellusskootterin keula, heiluva valo ja kiveä. Samaan aikaan haastateltavan ääni kertoo sukelluskaverinsa kuolleen. Pienen GoPro-toimintakameran kuva on teknisesti vaatimattomampaa kuin elokuvakameralla kuvatut jaksot, mutta sen todistusvoima on suuri.

- Kun on itse sukeltanut aika paljon, voi hyvin kuvitella, että kuoleman hetki on koruton ja arkinen. Sitten henki vain lähti. Ja kuva jatkuu ja vaipuu pohjaan. Se oli vaikuttavin kuva minulle, Liakka sanoo.

3. Teemu Laaksonen: kamera pulahtaa pinnan alle avantoon.

Kuva on kuvattu ennen onnettomuutta ja sukeltajat juttelevat leppoisasti valmistautuessaan sukellukseen. Itse kuvassa sukeltaja ja varusteisiin kiinnitetty pikkukamera pulahtavat kolmionmuotoiseen avantoon. Vaivaton siirtymä talvisesta maisemasta jään päältä vedenalaiseen todellisuuteen on kutkuttava. Se muistuttaa lapsuuden kesistä, jolloin mökkirannassa tuli kokeilleeksi samaa temppua.

4. Lisäksi: vesi tekee kaikesta kauniimpaa.

Takaisin pintaan -elokuvan ovat kuvanneet Jarkko M. Virtanen, Tuukka Kovasiipi ja veden alla Janne Suhonen. Yli 80 metrin syvyydessä on käytetty sukeltajiin kiinnitettyjä pikkukameroita.

Vaikka sukelluskuvissa ei ole Teemu Liakalle enää uutuudenviehätystä, yllättyy hän silti usein vedenalaisen maailman kauneudesta ja outoudesta.

- Veden alla pienet asiat saattavat näyttää isoilta ja isot pieniltä. Lisäksi painovoima kumoutuu aika lailla, joten liikkuminen on hyvin vapaata, vähän kuin lentämistä.

Myös valo käyttäytyy eri tavalla pinnan alla, koska vesi on ilmaa tiheämpää. Punaiset värisävyt suodattuvat pois ensimmäisinä, viimeiseksi jää sininen. Auringonvalo myös siivilöityy kauniisti vedessä, esimerkiksi säteet näkyvät.

- Se on vähän kuin olisi savua ilmassa tai utuinen päivä. Sellainen on hyvin kaunista, Liakka kuvailee.

Valitettavasti elokuvasta ei ollut saatavilla kuvia kaikista valituista kohdista, joten artikkelin kuvitus on niiltä osin viitteellinen.
Lisätty linkki Areenaan 18.2.2016.