Pirjo Koskinen
Yle
Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.
Pesimäpaikoista on valtava pula. Yliopiston lehtori Toni Laaksonen Turun yliopistosta kertoo havainnollistavan esimerkin. Lintututkija vei ryhmänsä kanssa kuusikymmentä pönttöparia metsään toukokuun alussa. Kirjosieppo tuli asumaan niistä 59:ään hyvin pian pöntötyksen jälkeen. Eli ne myös löydettiin nopeasti. ”Tämä kertoo jotakin tilanteesta metsissämme, kun linnut ovat saapuneet muutoiltaan. Pesäpaikoista on valtava pula, kanta monikymmenkertaistui pöntötyksen jälkeen.”
Varsinkin isot lajit ovat pulassa ilman pöntötystä. Suuria kolopuita, joihin pöllöt, telkät ja isokoskelot pystyisivät pesänsä tekemään, on hyvin harvassa. Pöllöistä arvioilta monin paikoin jopa yli puolet pesii pöntöissä.
Luontaisesti tikat hakkaisivat puihin koloja, joihin muut linnut pesivät. Mutta jo nuorena hakattavaan talousmetsään ei ehdi kasvaa isokokoisia puita, joihin tikat pystyisivät pesänsä tekemään. Tikkojen tekemät kolopuut poistetaan nopeasti hakkuissa, joten muut lajit eivät ehdi hyödyntää niitä kunnolla. Tämä heijastuu myös muiden kolopesijöiden määriin.
Lisäksi haapa on mieluisin kolontekopuu, mutta haavat ovat talousmetsässä harvassa.
Uudessa uhanalaisuusarviossa jopa hömö- ja töyhtötiainen luokiteltiin uhanalaisiksi. Kottarainenkin kärsii kolojen puutteesta, vaikka suurin syy sen jo pitkään jatkuneeseen kannan laskuun löytyykin laidunmaiden vähenemisestä.
Kolopesijät
Pöntössä pesiviä lintulajeja.
Näitä lajeja voidaan auttaa maailman suurimmilla pönttötalkoilla.
Yliopiston lehtori Toni Laaksonen Turun yliopistosta selvittää parhaillaan luonnonkolojen määrää 'Varsinais-Suomen metsissä. Havumetsissä on jo luontaisesti vähemmän koloja kuin lehtimetsävyöhykkeen metsissä. Esimerkiksi tammeen ja pyökkiin syntyy enemmän halkeamia kuin havupuihin. Siksi tikankolojen merkitys korostuu havumetsissä.
Kun havupuuvaltaisuuteen lisätään vielä tehokas metsätalous, on vanhoja lahoavia puita on harvassa, ja lintujen ahdinko melkoinen. ”Jo nyt suuri osa kolopesijöistä pesii asutusten keskuudessa, koska pönttöjä ei ole metsissä. Lintujen linjalaskentojen perusteella asuinalueiden kirjosieppokanta on noin kymmenkertainen metsiin verrattuna,” Toni Laaksonen kuvaa. Sama ilmiö näkyy myös talitiaisella.
