Hyppää pääsisältöön

Älä vie kännykkää nuoren kädestä – kuvaaminen auttaa keskittymään!

Kamerakynä, kamerakynäpedagogiikka, Ismo Kiesiläinen
Kamerakynä, kamerakynäpedagogiikka, Ismo Kiesiläinen Kuva: Yle / Mikko Lehtola kamerakynä, kamerakynäpedagogiikka, ismo kiesiläinen,

Kännyköiden käyttö koetaan monissa kouluissa ongelmana. Opetushallitus valmistelee parhaillaan asiasta ohjeistusta kouluille. Entä jos kännykät valjastettaisiinkin opetuksen tueksi? Sen kannalla on ainakin kamerakynä-pedagogiikkaa kehittänyt Ismo Kiesiläinen.

Ajatus kameran tehokkaammasta käytöstä oppitunneilla syntyi mediapedagogi Ismo Kiesiläisen mukaan kymmenisen vuotta erään seminaarin tauolla. Hän pohti tutun elokuvan tekijän kanssa, miksi kouluissa hyödynnetään niin vähän videokameraa.

Ismo Kiesiläinen teki aiheesta opinnäytetyönsä ja alkoi systemaattisesti kehittää metodia kollegojensa kanssa. Nyt kamerakynä-menetelmä on vähitellen levinnyt kouluihin.

Metsolan ala-aste, Hanna-Riikka Ikonen, kamerakynäpedagogiikka, oppilaita
Opettaja Hanna-Riikka Ikonen ja Metsolan ala-asteen oppilaita Metsolan ala-aste, Hanna-Riikka Ikonen, kamerakynäpedagogiikka, oppilaita Kuva: Yle / Anu Heikkinen metsolan ala-aste, hanna-riikka ikonen, kamerakynäpedagogiikka, oppilaita

Yksi metodista innostuneista kouluista on Metsolan ala-aste Helsingissä. Lähes kaikki koulun opettajat käyttävät menetelmää opetuksessaan. Yksi heistä on englanninopettaja Eeva Sallamaa. Viimeksi hän on opettanut kuvaamisen avulla englannin prepositioita. Ensin he kävivät prepositiot luokassa yhdessä läpi. Sen jälkeen oppilaat saivat kuvata ympäri koulua itseään ja toisiaan. Lopuksi oppilaat arvuuttelivat prepositioita toisiltaan ja kirjoittivat ne vihkoihin.

- Prepositiot siirtyvät tällä tavalla taululta lasten elämään, Sallamaa kertoo.

Ismo Kiesiläisen mukaan tämä on juuri kamerakynä-pedagogiikan ajatus: käyttää kameraa helpolla tavalla oppimisen välineenä kouluissa.

- Kamera voisi olla samalla tavalla pulpetissa kuin kynä, yhtä helposti saatavilla.

Menetelmä on Kiesiläisen mukaan saanut tosi hyvän vastaanoton kouluissa. Opettajat ovat olleet yllättyneitä siitä, miten helposti kameran voi ottaa osaksi opetusta. Lisämotivaatiota antaa syksyllä voimaan tuleva uusi opetussuunnitelma, jossa korostetaan monilukutaidon merkitystä. Tarvetta monipuolisille opetusmenetelmille selvästi on.

Meidän kirjallinen kulttuuri pelkää elokuvaa.

Metsolan ala-asteen englanninopettaja Eeva Sallamaa muistuttaa kuitenkin, että kameran käytössä kannattaa säilyttää maltti. Myös oppilaiden omien laitteiden vastuukysymykset sekä käytön säännöt pitää olla selvillä.

- On myös hyvä sopia, että kuvia ei jaella, vaan ne poistetaan heti sen jälkeen, kun ne on käytetty, Sallamaa toteaa.

Menetelmä on herättänyt vastustusta myös perinteisen elokuvakasvatuksen asiantuntijoissa.

- Elokuvakasvatuksen gurut ovat suhtautuneet varauksellisesti siihen, että elokuva taiteena saa rinnalleen tällaisen arkipäiväisen käyttötarkoituksen, Ismo Kiesiläinen kertoo.

Ismo Kiesiläinen, mediapedagogi, kamerakynäpedagogiikka,
Ismo Kiesiläinen Ismo Kiesiläinen, mediapedagogi, kamerakynäpedagogiikka, Kuva: Yle / Erik Vierkens ismo kiesiläinen, mediapedagogi, kamerakynäpedagogiikka,

Kiesiläisen mukaan perinteisen elokuvakasvatuksen ongelma on ollut siinä, että sitä on ollut tosi vaikea saada juurtumaan kouluihin. Opettajat ovat kokeneet sen hankalana ja työläänä. Yksi syy on Kiesiläisen mukaan siinä, että yritetään tuoda elokuvan tekemisen sääntöjä ja elokuvateollisuuden prosesseja kouluihin.

- Kuvaustilanteen roolijaot, kuvakoot ja muut elokuvan tekemisen säännöt ovat toki tärkeitä, mutta onko koulun tehtävä opettaa niitä, Kiesiläinen kysyy.

Elokuvallisen ajattelun leviämistä kouluihin on Kiesiläisen mukaan hankaloittanut myös arvostuksen puute.

- Meidän kirjallinen kulttuurimme pelkää elokuvaa. Se nähdään viihteenä, uhkana ja jopa eettisesti arveluttavana.

Kun sitä käytetään pedagogisesti oikein, se voi tuottaa jopa enemmän ajattelua ja keskittymistä kuin kirjoittaminen ja puhuminen.

Ismo Kiesiläisen tavoitteena on osoittaa opettajille, että elokuva sopii kouluihin. Hänen mukaansa kuvaaminen ei vie yhtään enempää aikaa kuin muutkaan opetusmenetelmät.

- Kun sitä käytetään pedagogisesti oikein, se voi tuottaa jopa enemmän ajattelua ja keskittymistä kuin kirjoittaminen ja puhuminen.

Kiesiläinen on myös vakuuttunut siitä, että kuvaaminen auttaa suuntaamaan tarkkaavaisuutta ja siten edistää oppimista.

- Tarkkaavaisuuden ohjaaminen on pedagogin tärkeimpiä tehtäviä.

Nykynuoret elävät elävän kuvan virrassa vloggaajien ja tubettajien parissa. Siten elokuvallisen ajattelun opettamiselle on selvä tarve, Ismo Kiesiläinen painottaa.

- Me käytetään yhä suurempi osa ajastamme katsomalla toistemme tekemiä videoita, niin on sillä väliä miten hyviä ne ovat, hän naurahtaa.

Kommentit