Hyppää pääsisältöön

"Matkailija kohtaa Suomessa vähäpuheisen ja kielitaidottoman kansan"

Millaisen kuvan maanviljelijä Lalli antoi suomalaisesta maatilamatkailusta, kun hän halkaisi ulkomaisen vieraansa pään Köyliöjärven jäällä vuonna 1155? Entä miksi marsalkka Mannerheimin itärajan tuntumaan junailemien massamatkojen suosio loppui 1940-luvulla lyhyeen? Vuonna 1967 esitetty ohjelma Kas Längelmävesi tuolla käsittelee sarkastisella otteella suomalaista matkailua ja sen vaikutuksia paikalliseen luontoon.

Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisen vastaanoton Kas Längelmävesi tuolla sai katsojilta ilmestyessään keväällä 1967. Ohjelma suomii – toki huumorin keinoin – surutta Suomea ja suomalaisia usealta eri kantilta. Osansa naljailusta saavat kansalaisten lisäksi mm. Suomen alkoholilainsäädäntö, ravintolat ja kahvilat työntekijöineen, nähtävyyksiä ja kulttuurikohteita hoitavat kuntapäättäjät, matkailuviranomaiset, metsäyhtiöt ja virkamiehet.

Matkailija kohtaa Suomessa vähäpuheisen ja kielitaidottoman kansan. Poliisitkin opetetaan käyttämään enemmän pamppuaan kuin kieltä.

Reino Paasilinnan tuottamassa ohjelmassa ollaan huolissaan siitä, että Suomi ei tarjoa tarpeeksi tasokkaita lomakohteita ulkomaalaisille. Ratkaisuksi ehdotetaan lomakyliä. Kylistä olisi kuitenkin on rakennettava tarpeeksi suuria, jotta mökkien hinnat eivät karkaisi käsistä. Sesonkiaikana mökkejä vuokrattaisiin kalliimmalla ulkomaalaisille turisteille, muina aikoina halvemmalla suomalaisille matkailijoille.

Miehet sorsametsällä.
Sorsanmetsästäjät valppaina. Miehet sorsametsällä. Kuva: Yle metsästys,Sorsanmetsästys,ampuma-aseet
Mies ui järvessä.
Leppoisa uintiretki. Mies ui järvessä. Kuva: Yle uinti,vesi,järvet
Mies juo olutta baarissa vuonna 1967.
Pieni nautinto keskiolutbaarissa. Mies juo olutta baarissa vuonna 1967. Kuva: Yle baari,olut,matkailu,Suomi,1967 (albumi)

Mökkikylien kanssa on kuitenkin oltava varovainen, ettei niistä tule “lomaghettoja” kuten Kanariansaarista. Lomakyliä ei myöskään kannata rakentaa syrjäseuduille, missä ne haittaavat pontikankeittäjien ja sorsanmetsästäjien rauhaa, vaan lähelle vanhoja asutuskeskuksia hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Vakavampiin aiheisiin eli järvien saastumiseen ja luonnon turmelemiseen päästään ohjelman loppupuolella. Järvien tila nähdään lähes kriittisenä, sillä “pahoin turmeltuneita, suuria alueita löytyy kaikista valtajärvistämme”. Metsäyhtiöt saavat huutia paitsi järvien saastuttamisesta, myös metsien raiskaamisesta avohakkuin. Laskettelurinteet puolestaan tuhoavat kauniit tunturi- ja vaaramaisemat.

Viimeisin tieto on Oulujärven saastuminen, Kajaani Oy tekee siellä likaista työtään puhtain mielin.
Rikkinäinen vene likaisessa vedessä.
Vesistöjen säännöstely pilaa monta järvimaisemaa. Rikkinäinen vene likaisessa vedessä. Kuva: Yle saasteet (aine),vesistöt,veneet
Suuri talo järven rannalla.
Vielä 50-luvulla mökin sai rakentaa aivan rantaan. Suuri talo järven rannalla. Kuva: Yle maisema,rantaviiva,talo
Hakkuuaukea.
Sankan metsän tilalle on jäänyt vain paljas hakkuuaukko. Hakkuuaukea. Kuva: Yle avohakkuut,metsät,maisema,Ympäristö ja luonto
Raiskatut metsämme ovat luovuttaneet vihreän kultansa niille, jotka ovat kultaa kaivanneet.

Lopputulemana ohjelmassa todetaan, että Suomen luontoa ja maisemia ei pidä uhrata ulkomaalaisten matkailijoiden takia. Arvokkaampaa kuin saada ihmiset ryntäämään “joulupukkimaahan”, on saada heidät tutustumaan maahan, joka on edistyksen kärjessä.

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.