Hyppää pääsisältöön

"Matkailija kohtaa Suomessa vähäpuheisen ja kielitaidottoman kansan"

Millaisen kuvan maanviljelijä Lalli antoi suomalaisesta maatilamatkailusta, kun hän halkaisi ulkomaisen vieraansa pään Köyliöjärven jäällä vuonna 1155? Entä miksi marsalkka Mannerheimin itärajan tuntumaan junailemien massamatkojen suosio loppui 1940-luvulla lyhyeen? Vuonna 1967 esitetty ohjelma Kas Längelmävesi tuolla käsittelee sarkastisella otteella suomalaista matkailua ja sen vaikutuksia paikalliseen luontoon.

Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisen vastaanoton Kas Längelmävesi tuolla sai katsojilta ilmestyessään keväällä 1967. Ohjelma suomii – toki huumorin keinoin – surutta Suomea ja suomalaisia usealta eri kantilta. Osansa naljailusta saavat kansalaisten lisäksi mm. Suomen alkoholilainsäädäntö, ravintolat ja kahvilat työntekijöineen, nähtävyyksiä ja kulttuurikohteita hoitavat kuntapäättäjät, matkailuviranomaiset, metsäyhtiöt ja virkamiehet.

Matkailija kohtaa Suomessa vähäpuheisen ja kielitaidottoman kansan. Poliisitkin opetetaan käyttämään enemmän pamppuaan kuin kieltä.

Reino Paasilinnan tuottamassa ohjelmassa ollaan huolissaan siitä, että Suomi ei tarjoa tarpeeksi tasokkaita lomakohteita ulkomaalaisille. Ratkaisuksi ehdotetaan lomakyliä. Kylistä olisi kuitenkin on rakennettava tarpeeksi suuria, jotta mökkien hinnat eivät karkaisi käsistä. Sesonkiaikana mökkejä vuokrattaisiin kalliimmalla ulkomaalaisille turisteille, muina aikoina halvemmalla suomalaisille matkailijoille.

Miehet sorsametsällä.
Sorsanmetsästäjät valppaina. Miehet sorsametsällä. Kuva: Yle metsästys,Sorsanmetsästys,ampuma-aseet
Mies ui järvessä.
Leppoisa uintiretki. Mies ui järvessä. Kuva: Yle uinti,vesi,järvet
Mies juo olutta baarissa vuonna 1967.
Pieni nautinto keskiolutbaarissa. Mies juo olutta baarissa vuonna 1967. Kuva: Yle baari,olut,matkailu,Suomi,1967 (albumi)

Mökkikylien kanssa on kuitenkin oltava varovainen, ettei niistä tule “lomaghettoja” kuten Kanariansaarista. Lomakyliä ei myöskään kannata rakentaa syrjäseuduille, missä ne haittaavat pontikankeittäjien ja sorsanmetsästäjien rauhaa, vaan lähelle vanhoja asutuskeskuksia hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Vakavampiin aiheisiin eli järvien saastumiseen ja luonnon turmelemiseen päästään ohjelman loppupuolella. Järvien tila nähdään lähes kriittisenä, sillä “pahoin turmeltuneita, suuria alueita löytyy kaikista valtajärvistämme”. Metsäyhtiöt saavat huutia paitsi järvien saastuttamisesta, myös metsien raiskaamisesta avohakkuin. Laskettelurinteet puolestaan tuhoavat kauniit tunturi- ja vaaramaisemat.

Viimeisin tieto on Oulujärven saastuminen, Kajaani Oy tekee siellä likaista työtään puhtain mielin.
Rikkinäinen vene likaisessa vedessä.
Vesistöjen säännöstely pilaa monta järvimaisemaa. Rikkinäinen vene likaisessa vedessä. Kuva: Yle saasteet (aine),vesistöt,veneet
Suuri talo järven rannalla.
Vielä 50-luvulla mökin sai rakentaa aivan rantaan. Suuri talo järven rannalla. Kuva: Yle maisema,rantaviiva,talo
Hakkuuaukea.
Sankan metsän tilalle on jäänyt vain paljas hakkuuaukko. Hakkuuaukea. Kuva: Yle avohakkuut,metsät,maisema,Ympäristö ja luonto
Raiskatut metsämme ovat luovuttaneet vihreän kultansa niille, jotka ovat kultaa kaivanneet.

Lopputulemana ohjelmassa todetaan, että Suomen luontoa ja maisemia ei pidä uhrata ulkomaalaisten matkailijoiden takia. Arvokkaampaa kuin saada ihmiset ryntäämään “joulupukkimaahan”, on saada heidät tutustumaan maahan, joka on edistyksen kärjessä.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.