Hyppää pääsisältöön

"Matkailija kohtaa Suomessa vähäpuheisen ja kielitaidottoman kansan"

Millaisen kuvan maanviljelijä Lalli antoi suomalaisesta maatilamatkailusta, kun hän halkaisi ulkomaisen vieraansa pään Köyliöjärven jäällä vuonna 1155? Entä miksi marsalkka Mannerheimin itärajan tuntumaan junailemien massamatkojen suosio loppui 1940-luvulla lyhyeen? Vuonna 1967 esitetty ohjelma Kas Längelmävesi tuolla käsittelee sarkastisella otteella suomalaista matkailua ja sen vaikutuksia paikalliseen luontoon.

Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisen vastaanoton Kas Längelmävesi tuolla sai katsojilta ilmestyessään keväällä 1967. Ohjelma suomii – toki huumorin keinoin – surutta Suomea ja suomalaisia usealta eri kantilta. Osansa naljailusta saavat kansalaisten lisäksi mm. Suomen alkoholilainsäädäntö, ravintolat ja kahvilat työntekijöineen, nähtävyyksiä ja kulttuurikohteita hoitavat kuntapäättäjät, matkailuviranomaiset, metsäyhtiöt ja virkamiehet.

Matkailija kohtaa Suomessa vähäpuheisen ja kielitaidottoman kansan. Poliisitkin opetetaan käyttämään enemmän pamppuaan kuin kieltä.

Reino Paasilinnan tuottamassa ohjelmassa ollaan huolissaan siitä, että Suomi ei tarjoa tarpeeksi tasokkaita lomakohteita ulkomaalaisille. Ratkaisuksi ehdotetaan lomakyliä. Kylistä olisi kuitenkin on rakennettava tarpeeksi suuria, jotta mökkien hinnat eivät karkaisi käsistä. Sesonkiaikana mökkejä vuokrattaisiin kalliimmalla ulkomaalaisille turisteille, muina aikoina halvemmalla suomalaisille matkailijoille.

Miehet sorsametsällä.
Sorsanmetsästäjät valppaina. Miehet sorsametsällä. Kuva: Yle metsästys,Sorsanmetsästys,ampuma-aseet
Mies ui järvessä.
Leppoisa uintiretki. Mies ui järvessä. Kuva: Yle uinti,vesi,järvet
Mies juo olutta baarissa vuonna 1967.
Pieni nautinto keskiolutbaarissa. Mies juo olutta baarissa vuonna 1967. Kuva: Yle baari,olut,matkailu,Suomi,1967 (albumi)

Mökkikylien kanssa on kuitenkin oltava varovainen, ettei niistä tule “lomaghettoja” kuten Kanariansaarista. Lomakyliä ei myöskään kannata rakentaa syrjäseuduille, missä ne haittaavat pontikankeittäjien ja sorsanmetsästäjien rauhaa, vaan lähelle vanhoja asutuskeskuksia hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Vakavampiin aiheisiin eli järvien saastumiseen ja luonnon turmelemiseen päästään ohjelman loppupuolella. Järvien tila nähdään lähes kriittisenä, sillä “pahoin turmeltuneita, suuria alueita löytyy kaikista valtajärvistämme”. Metsäyhtiöt saavat huutia paitsi järvien saastuttamisesta, myös metsien raiskaamisesta avohakkuin. Laskettelurinteet puolestaan tuhoavat kauniit tunturi- ja vaaramaisemat.

Viimeisin tieto on Oulujärven saastuminen, Kajaani Oy tekee siellä likaista työtään puhtain mielin.
Rikkinäinen vene likaisessa vedessä.
Vesistöjen säännöstely pilaa monta järvimaisemaa. Rikkinäinen vene likaisessa vedessä. Kuva: Yle saasteet (aine),vesistöt,veneet
Suuri talo järven rannalla.
Vielä 50-luvulla mökin sai rakentaa aivan rantaan. Suuri talo järven rannalla. Kuva: Yle maisema,rantaviiva,talo
Hakkuuaukea.
Sankan metsän tilalle on jäänyt vain paljas hakkuuaukko. Hakkuuaukea. Kuva: Yle avohakkuut,metsät,maisema,Ympäristö ja luonto
Raiskatut metsämme ovat luovuttaneet vihreän kultansa niille, jotka ovat kultaa kaivanneet.

Lopputulemana ohjelmassa todetaan, että Suomen luontoa ja maisemia ei pidä uhrata ulkomaalaisten matkailijoiden takia. Arvokkaampaa kuin saada ihmiset ryntäämään “joulupukkimaahan”, on saada heidät tutustumaan maahan, joka on edistyksen kärjessä.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?