Hyppää pääsisältöön

"Matkailija kohtaa Suomessa vähäpuheisen ja kielitaidottoman kansan"

Millaisen kuvan maanviljelijä Lalli antoi suomalaisesta maatilamatkailusta, kun hän halkaisi ulkomaisen vieraansa pään Köyliöjärven jäällä vuonna 1155? Entä miksi marsalkka Mannerheimin itärajan tuntumaan junailemien massamatkojen suosio loppui 1940-luvulla lyhyeen? Vuonna 1967 esitetty ohjelma Kas Längelmävesi tuolla käsittelee sarkastisella otteella suomalaista matkailua ja sen vaikutuksia paikalliseen luontoon.

Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisen vastaanoton Kas Längelmävesi tuolla sai katsojilta ilmestyessään keväällä 1967. Ohjelma suomii – toki huumorin keinoin – surutta Suomea ja suomalaisia usealta eri kantilta. Osansa naljailusta saavat kansalaisten lisäksi mm. Suomen alkoholilainsäädäntö, ravintolat ja kahvilat työntekijöineen, nähtävyyksiä ja kulttuurikohteita hoitavat kuntapäättäjät, matkailuviranomaiset, metsäyhtiöt ja virkamiehet.

Matkailija kohtaa Suomessa vähäpuheisen ja kielitaidottoman kansan. Poliisitkin opetetaan käyttämään enemmän pamppuaan kuin kieltä.

Reino Paasilinnan tuottamassa ohjelmassa ollaan huolissaan siitä, että Suomi ei tarjoa tarpeeksi tasokkaita lomakohteita ulkomaalaisille. Ratkaisuksi ehdotetaan lomakyliä. Kylistä olisi kuitenkin on rakennettava tarpeeksi suuria, jotta mökkien hinnat eivät karkaisi käsistä. Sesonkiaikana mökkejä vuokrattaisiin kalliimmalla ulkomaalaisille turisteille, muina aikoina halvemmalla suomalaisille matkailijoille.

Miehet sorsametsällä.
Sorsanmetsästäjät valppaina. Miehet sorsametsällä. Kuva: Yle metsästys,Sorsanmetsästys,ampuma-aseet
Mies ui järvessä.
Leppoisa uintiretki. Mies ui järvessä. Kuva: Yle uinti,vesi,järvet
Mies juo olutta baarissa vuonna 1967.
Pieni nautinto keskiolutbaarissa. Mies juo olutta baarissa vuonna 1967. Kuva: Yle baari,olut,matkailu,Suomi,1967 (albumi)

Mökkikylien kanssa on kuitenkin oltava varovainen, ettei niistä tule “lomaghettoja” kuten Kanariansaarista. Lomakyliä ei myöskään kannata rakentaa syrjäseuduille, missä ne haittaavat pontikankeittäjien ja sorsanmetsästäjien rauhaa, vaan lähelle vanhoja asutuskeskuksia hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Vakavampiin aiheisiin eli järvien saastumiseen ja luonnon turmelemiseen päästään ohjelman loppupuolella. Järvien tila nähdään lähes kriittisenä, sillä “pahoin turmeltuneita, suuria alueita löytyy kaikista valtajärvistämme”. Metsäyhtiöt saavat huutia paitsi järvien saastuttamisesta, myös metsien raiskaamisesta avohakkuin. Laskettelurinteet puolestaan tuhoavat kauniit tunturi- ja vaaramaisemat.

Viimeisin tieto on Oulujärven saastuminen, Kajaani Oy tekee siellä likaista työtään puhtain mielin.
Rikkinäinen vene likaisessa vedessä.
Vesistöjen säännöstely pilaa monta järvimaisemaa. Rikkinäinen vene likaisessa vedessä. Kuva: Yle saasteet (aine),vesistöt,veneet
Suuri talo järven rannalla.
Vielä 50-luvulla mökin sai rakentaa aivan rantaan. Suuri talo järven rannalla. Kuva: Yle maisema,rantaviiva,talo
Hakkuuaukea.
Sankan metsän tilalle on jäänyt vain paljas hakkuuaukko. Hakkuuaukea. Kuva: Yle avohakkuut,metsät,maisema,Ympäristö ja luonto
Raiskatut metsämme ovat luovuttaneet vihreän kultansa niille, jotka ovat kultaa kaivanneet.

Lopputulemana ohjelmassa todetaan, että Suomen luontoa ja maisemia ei pidä uhrata ulkomaalaisten matkailijoiden takia. Arvokkaampaa kuin saada ihmiset ryntäämään “joulupukkimaahan”, on saada heidät tutustumaan maahan, joka on edistyksen kärjessä.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto