Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Näkökulma: Laihdutusbisnes hamuaa myös normaalipainoisen kukkaroa

Salla Hekkala
Salla Hekkala Kuva: ILMARI FABRITIUS Kuningaskuluttaja

Laihduttaminen ei ole enää pelkästään tapa hallita ylipainoa. Sen sijaan se on joka keväinen rutiini ja rituaali, joka kuuluu monen normaalipainoisenkin elämään. Laihdutuspalveluita- ja tuotteita markkinoiville yrityksille myös laiheliini on tervetullut asiakas.

Laihdutuspuhe on nykyään niin normaalia, että sitä ei melkein huomaa. Ruokapalvelu mainostaa Facebookissa: Sinun ei ole pakko syödä vähemmän. Voit vain syödä terveellisemmin. Mainoksen kohteella ei ole niin väliä koska kyllähän kenen tahansa kannattaisi vähän tarkkailla syömisiään. Seuraavassa hetkessä kännykkäni piippaa: Kuukautispäiväkirjana toimiva sovellus ilmoittaa, että juuri tänään olisi paras aika kuusta pudottaa painoa. En ole syöttänyt sovellukseen mitään tietoa painostani. Painonpudotushaluistani kertoo ilmeisesti se, että olen nuorehko nainen.

Painonpudotushaluistani kertoo ilmeisesti se, että olen nuorehko nainen.

Myös laihduttamistuotteita ja -palveluita markkinoidaan yhä enemmän normaalipainoisille. Kiinteytä upeat muotosi julistaa mainos, jonka mielestä olen jo upea, mutta pienestä kiinteytymisestä ei olisi koskaan haittaa. Toisen laihdutuspalvelun mainoksessa mies puristelee tympääntyneen sixpackinsa päällä olevaa nahkaa. Laihakin voi olla läski muistutetaan naistenlehdessä. Yrityksille normaalipainoiset “läskit” ovat luonnollisesti loistava markkinavaltaus.

Nämä otsikot ja mainoslauseet iskevät kipeään markkinarakoon. Helsingin yliopiston tutkimuksessa vain 13% 24-vuotiaista normaalipainoisista naisista oli tyytyväinen painoonsa. Tulos on järkyttävä, mutta ei yllättävä. Varsinkin naisia käsketään joka puolella tuijottaa vaakaa yhä tiukemmin, vaikka paino olisi reilusti terveen rajoissa.

Normaalipainoiset “läskit” ovat luonnollisesti loistava markkinavaltaus.

Tavallaan on vain luonnollista, että pelkästään ylipainoiset eivät enää riitä laihdutuspalveluiden asiakkaiksi. Vaikka suomalaisista miehistä yli puolet ja naisista vajaa puolet on ylipainoisia, lihavia heistä on vain noin 20%. Lievää ylipainoa ei välttämättä edes huomaa, ellei joku tule sitä ulkopuolelta osoittamaan. Fysioterapeuttiopiskelijat mittasivat jääkiekon liigajoukkue JYP:n kauden 2011-2012 pelaajien painoindeksit ja tuloksena selvisi, että joukkue oli ylipainoinen. Pelaajien painoindeksien keskiarvo oli 26 kun ylipainon raja on 25. Joukkue voitti samana vuonna SM-kultaa.

Eikä ole mikään ihme, että terveellä vartalolla varustetut ihmiset haaveilevat kiinteytymisestä. Onhan ympäristömme vuorattu tiukoilla vartaloilla. Edes yritysjohtajilla ei ole enää varaa kantaa menestystään vyötäröllään. Kaikilla on oikeus tavoitella unelmavartaloaan, eikä liikunnan lisäämisestä tai terveellisemmistä ruokailutottumuksista varmasti ole kenellekään haittaa.

Parin ylimääräisen kilon takia ei kannata laittaa koko elämäntapaa remonttiin.

Timmimmän kropan tavoittelussa kannattaa kuitenkin pitää suhteellisuudentaju mukana: jos elämä luistaa ja olo on hyvä, parin ylimääräisen kilon takia ei kannata laittaa koko elämäntapaa remonttiin. Laihdutuksen kilohinta -juttuun haastattelemani ravintoasiantuntijan Patrik Borgin mukaan juuri liian tiukat laihdutuskuurit harvoin toimivat. Parempia tuloksia saadaan kun ihminen ottaa pieniä fiksuja juttuja osaksi omaa tapaansa elää.

Aiemmin mainitun Helsingin yliopiston tutkimuksen painoonsa tyytymättömistä nuorista aikuisista suurimmalla osalla paino oli kymmenen vuotta myöhemmin noussut. Näin käy monelle meistä. Painoa kertyy vuosien varrella ja jossain vaiheessa se voi olla jopa ihan hyväksi.

Lue lisää:

Laihdutuspalveluissa isot hintaerot: Painonpudotuksen hinta jopa 300 e/kg

Laihdutuksen avuksi tarjotaan monenlaisia eri tuotteita, joiden vertailu on haastavaa. Kuinka paljon rahaa näihin palveluihin kannattaa kilojen karistamiseksi panostaa? Ja paljonko hintaa jää yhdelle pudotetulle kilolle? Vaikka palveluita markkinoidaan laihtumisella, ei asiakkaalle yleensä uskalleta luvata mitään.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.