Hyppää pääsisältöön

Neuvostoliitto lahjoitti Kekkoselle helikopterin vuonna 1960

Suomen Eduskunta oli vuonna 1959 päättänyt hankkia helikoptereita rajavartiolaitokselle ja ilmavoimille. Puolasta ostettujen SM-1 s-600 kopterien lisäksi Suomeen saapui vuonna 1960 myös neuvostoliittolainen Mil MI-1 kopteri, jonka Neuvostoliiton johtaja Nikita Hruštšov lahjoitti presidentti Urho Kekkoselle ja Suomen Punaiselle ristille.

Presidentti Kekkoselle syntymäpäivälahjaksi lahjoitettu Mil MI-1 –helikopteri lennettiin Suomeen joulukuussa 1960 suoraan Neuvostoliitosta. Tämä lahjahelikopteri oli alkuperäisiä Kazanin helikopteritehtaalla valmistettuja yksilöitä tyypiltään Mil Mi-1M. Helikopteri oli lähtenyt pitkälle siirtolennolle 15.11. 1960 ja saapui Helsingin Malmin lentoasemalle kuuden välilaskun jälkeen juuri itsenäisyyspäivän aattona 5.12. Lahjakone sai tunnuksen OH-HRC, ja sitä alkoi operoida rajavartiolaitos sairaankuljetuskoneena.

Uutisfilmissä vuodelta 1960 nähdään, kuinka OH-HRC helikopteri saapuu sateiseen Helsinkiin vielä ilman tunnuksia venäläisen ohjaajan lentämänä. Helikopteria olivat vastassa lahjoittajan edustajana Venäjän suurlähettiläs Aleksei Zaharov ja Kekkosen edustajana adjutantti kenraalimajuri Ragnar Grönvall. Paikalla oli myös lääkintöhallituksen edustajia sekä paviljongin terassilla joukko innokkaita ilmailun harrastajia. Palvelusuransa jälkeen OH-HRC entisöitiin rajavartiolaitoksen asuun ja asetettiin nähtäville Tikkakoskelle Suomen Ilmavoimamuseoon.

Suomen itsensä ostamat helikopterit saapuivat seuraavana vuonna. Tampereella kuvatussa uutisfilmissä huhtikuulta 1961 nähdään, kuinka ilmavoimien varikko luovutti HK-1–tunnuksen saaneen kopterin Satakunnan lennostolle Tampereen Härmälän lentokentällä. Satakunnan lennosto luovutti koneet edellleen Utin kuljetuslentolaivueelle vuonna 1962. SM-1/600 SZ ja SM-1/600 W olivat kolme- tai neljäpaikkaisia Mi-1 –helikopterin lisenssiversioita, jotka erosivat lahjaksi saadusta koneesta siis lähinnä alkuperämaansa vuoksi. Venäläiset mekaanikot kokosivat kopterit Suomessa.

Luovutetun kopterin esittelijöinä toimivat Ilmavoimien varikon päällikkö everstiluutnantti Jaakko Puolakainen ja insinöörimajuri Rantala. Työuransa jälkeen HK-1 asetettiin nähtäville Suomen Ilmailumuseoon Vantaalle.

SM-1/600 SZ ja SM-1/600 W olivat kolme- tai neljäpaikkaisia Mi-1 –helikopterin lisenssiversioita. Mi-1 helikoptereita oli Suomella yhteensä seitsemän, kolme rajavartiolaitoksella ja neljä ilmavoimilla.

Teksti: Jorma Laiho ja Juhana Säilynoja

Mil-MI 1 –Helikopteri laskeutuu Malmin lentoasemalle 1960
Lahjaksi saatu Mil-Mi 1 –kopteri laskeutuu Malmin lentoasemalle 1960 Mil-MI 1 –Helikopteri laskeutuu Malmin lentoasemalle 1960 Kuva: yle kuvanauha helikopteri,Helsinki-Malmin lentoasema,kuvakaappaus
Helikoptereita Tampereen Härmälän kentällä
Puolasta ostettuja helikoptereita Tampereen Härmälän kentällä 1961 Helikoptereita Tampereen Härmälän kentällä Kuva: yle kuvanauha helikopterit,kuvakaappaus
HK-1 –kopterin lentäjä 1961
HK1-helikopterin lentäjä vuonna 1961 HK-1 –kopterin lentäjä 1961 Kuva: yle kuvanauha lentäjät,helikopterit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto