Hyppää pääsisältöön

Tällaista on ruuhkavuosielämä migreenin kanssa

Äiti ja lapsi makaavat syksyllä lehtikasassa lähikuvassa.
Äiti ja lapsi makaavat syksyllä lehtikasassa lähikuvassa. Kuva: Laura Korkeamäki marja hintikka live

Kun Lauran näkökenttään ilmestyy sahalaita, toinen käsi alkaa puutua tai kun puhe puuroutuu ja pienikin kolahdus muuttuu räjähdykseksi, muuttuu myös ruuhkavuosia elävän, viisihenkisen perheen hyvin suunniteltu arki kertaheitolla. Silloin mies ottaa Lauraa kädestä, vie huoneeseen peiton alle ja sammuttaa valot. Lauralla ei siihen enää ole voimia. Kipu on taas alkanut.

Laura Korkeamäen migreeni alkoi yllättäen 10 vuotta sitten. Oireet olivat heti rajuja ja tutkimukset sen mukaisia.

– Aluksi pelkäsin sairaalassa käyntiä enemmän kuin migreenikohtausta, koska tutkimukset olivat niin pelottavia, kertoo Laura.

Tutkimuksissa Lauralta otettiin selkäydinnäyte ja aivoja kuvattiin useamman kerran, jotta pystyttiin rajaamaan pois muita vakavia sairauksia. Oikeaa diagnoosia ja lääkitystä etsittiin pitkään. Laura joutui parin viikon välein tiputukseen kestämättömien kipujen takia.

Elämään oli tullut rysäyksellä täysin odottamaton pimeä puoli, johon ei ollut voinut mitenkään valmistautua. Sen seuralaisena tuli jatkuva pelko uudesta kohtauksesta ja sen laajuudesta. Selviäisikö siitä itse lääkkeiden avulla vai olisiko edessä taas sairaalareissu? Mitä jos kohtaus tulisi julkisella paikalla tai silloin, kun apua ei ole lähellä?

Kipua, pelkoa ja ihana pieni vauva

Jopa 8o prosentilla migreeniä sairastavista olo helpottuu raskaaksi tultaessa. Lauralle ei käynyt niin, kun hän kuusi vuotta sitten alkoi odottaa esikoistaan. Hänelle raskaus aiheutti sen, että migreenistä tuli krooninen.

Lauran migreeniin löydetty estolääkitys ajettiin raskauden myötä alas. Aikaisemmin pari kertaa kuukaudessa tulleita kohtauksia tuli koko ajan tiheämmin. Lääkärit eivät tienneet mitä tehdä, sillä kaikki lääkkeet, joita Laura pystyi raskauden aikana kokeilemaan, oli jo kokeiltu.

– Podin valtavan huonoa omaatuntoa jokaisesta ottamastani lääkkeestä. Vastapuolella taas oli se tieto, että pitkittynyt kipu on aina vain vaikeampi voittaa. Mä yhtäaikaa rakastin niin syvästi ja samalla vihasin sitä pientä viatonta olentoa mun vatsassa. Kivun vuoksi en saanut nukuttua ja jatkuvan väsymyksen vuoksi kipu tuntui aina vain pahenevan. Olin oravanpyörässä, josta ei ollut pääsyä ulos, kuvailee Laura.

Äiti ja lapsi
Äiti ja lapsi Kuva: Laura Korkeamäki marja hintikka live

Kun Laura oli kuudetta kuukautta raskaana, kivut tulivat päivittäin. Tietoa paremmasta ei ollut.

– Se oli synkkää, tummaa aikaa. Ajatus oli, että en halua olla täällä enää, kuvailee Laura.

Migreenikohtausten takia Lauran raskaus päätettiin käynnistää viikoilla 36+2 ja kaikista lääkkeistä, stressistä ja kivusta huolimatta Laura sai syliinsä pienen terveen pojan. Onnea varjosti kuitenkin päivittäinen kipu.

– Migreeniä hoidettiin yhteistyössä kipupoliklinikan ja psykiatrisen hoitajan kanssa, koska mä tarvitsin apua selvitäkseni siitä, olematta jatkuvasti vihaisena tai katkerana, pohtii Laura.

Laura kertoo saaneensa erittäin hyvää hoitoa ja apua selviytymiseen. Toivoa kivun loppumisesta ei kuitenkaan annettu, vaan Lauran tulisi oppia elämään kivun kanssa. Oppia siihen, että kipu on osa Lauraa koko loppuelämän.

Unelmasta totta kipujen kanssa

Suomen Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoki neuvoo, että migreeniä sairastavien ja raskautta suunnittelevien kannattaa keskustella neuvolan ja migreenilääkkeitä kirjoittaneen lääkärin kanssa.

– Jos pahaa migreeniä sairastava suunnittelee raskautta, hänen olisi hyvä keskustella asiasta lääkärinsä kanssa ja jo ennalta sopia, miten menetellään migreenikohtauksen tullessa. Etukäteen annetut neuvot riippuvat sitten siitä, minkä tyyppinen migreeni on, eli mikä on sen ennuste sitten kun on tullut raskaaksi ja millaisia lääkkeitä on siihen asti käyttänyt, painottaa Helojoki.

Lauran perheessä toista raskautta mietittiin todella tarkkaan.

Kyllä meitä molempia pelotti, mutta se kaipuu meidän puuttuvasta perheenjäsenestä oli kuitenkin isompi.

– Mun unelma ja ajatus tulevaisuudesta oli se, että että musta tulee kahden pojan äiti.

Laura teki tarkat suunnitelmat lääkityksestä neurologin ja psykiatrin kanssa ja päätti yhdessä puolisonsa kanssa yrittää raskautta.

– Kyllä meitä molempia pelotti, mutta se kaipuu meidän puuttuvasta perheenjäsenestä oli kuitenkin isompi, sanoo Laura.

Laura sai syödä raskauden aikana estolääkitystä, mutta kun sitä alettiin hiljalleen purkamaan, löysi migreeni tiensä takaisin Lauran luo. Raskaus käynnistettiin taas etuajassa, ettei kipu enää pahenisi.

Kolmas raskaus opetti hyväksymään kivun

Lauran kolmas raskaus tuli yllättäen.

– Ella oli heti alkujaankin oma itsensä, hän ei kysellyt lupia tulolleen vaan päätti meidän puolestamme. Meille tarjottiin raskaudenkeskeytystä jokaisen raskauden kohdalla vedoten mun migreenitilanteeseen, mutta se ei ole ollut vaihtoehto meille.

Kolme lasta lattialla.
Kolme lasta lattialla. Kuva: Laura Korkeamäki marja hintikka live

Tämän raskauden aikana Laura sai syödä estolääkitystä. Mitään riskiä kipujen pahenemisesta ei enää haluttu ottaa.

– Tuo raskausaika oli parasta aikaa sen jälkeen kun olin migreeniin sairastunut. Kohtauksia oli vähän ja nekin hoituivat helposti turvallisilla lääkkeillä. Rakastin elämää ja sitä millainen tuolloin olin. Samalla pystyin vihdoin käsittelemään sitä taakkaa, jonka olin migreenistä itselleni luonut. Aloin opetella kivun hyväksymistä ihan todellisena asiana. Löysin taas itseni, enkä vain sitä kipujen keskellä olevaa hylkiötä, joksi olin itseni tuntenut, kertoo Laura.

Minä en ole migreeni

Tällä hetkellä Lauran tilanne on parempi kuin pitkään aikaan. Se tarkoittaa, että viime kuussa kohtauksia oli 18. Niistä kuitenkin vain neljä tuli kestämättömän kivun kanssa.

– Se on iso parannus siihen, että välissä meni 2,5 vuotta niin, että joka päivä särki, iloitsee Laura.

Laura syö estolääkityksenä beetasalpaajia sekä masennukseen ja ahdistukseen käytettyä lääkettä, jolla pyritään nostamaan kipukynnystä. Kohtauksen tullessa Laura on edelleen pelkkien särkylääkkeiden armoilla.

Laura toivoo, ettei migreenikipua vähäteltäisi tai todettaisi sen olevan ”vain päänsärkyä”. Vaikka migreeni menisikin lääkkeillä nopeasti ohi, on se sairaus, jota pitää hoitaa.

– Itse sairastaminen on jo raskasta, mutta se toisten epäileminen ja vähättely tekee siitä vielä vaikeampaa, suree Laura.

Tärkeintä on ollut oppia hyväksymään kipu ja elämä kivun kanssa.

Laura noudattaa tarkkaa päivärytmiä. Elämä migreenin kanssa on asioiden välttelyä, mutta varmuuden vuoksi hän ei enää suostu mitään varomaan. Lapset ja halu nähdä lasten arkea ja tekemisiä pitävät Lauran liikkeellä. Tärkeintä on ollut oppia hyväksymään kipu ja elämä kivun kanssa.

– On muistettava, että migreeni ei määrittele minua. Minä en ole migreeni vaan Laura. Migreeni on vain osa minua, sanoo Laura nyt päättäväisesti.

Lauran migreeni kuuluu sporadinen hemipleginen migreeni -ryhmään, jota sairastaa arviolta muutama sata suomalaisista migreenipotilaista. Hemipeglinen migreeni on migreeniä, joka alkaa aurallisilla oireilla, kuten näköhäiriöillä, toisen puolen puutumisella ja puheen puuroutumisella. Tavallista migreeniä, joka alkaa kivulla, sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista.

Lauran ohjeet migreenistä kärsiville:

  1. Älä jää yksin. Anna puolison tai ystävien olla tukena ja apuna. Tukihenkilö on tärkeä puolustaja silloin kun et itse jaksa pitää puoliasi.
  2. Pidä päänsärkypäiväkirjaa. Päänsärkypäiväkirja auttaa niin sinua kuin lääkäreitäkin hahmottamaan kokonaistilanteen.
  3. Hae apua ajoissa. Älä päästä migreeniä kroonistumaan, sillä kroonista kipua on vielä hankalampaa hoitaa. Hakemalla apua ajoissa autat itseäsi parhaiten.
  4. Ota tarjottu apu vastaan. Et ole heikko saadessasi apua, saat apua koska muut ihmiset välittävät sinusta.
  5. Pidä kiinni positiivisesta. Asenne, mielikuva tai muisto, jokin joka auttaa jaksamaan kivun keskelläkin.
  6. Vertaistuki. Muut saman kokeneet ovat korvaamaton apu, voit saada vinkkejä, erilaisia keinoja selviytymiseen tai ihan vain ymmärrystä.

Suurin tuki ja turva Lauralle on ollut hänen aviomiehensä ja lastensa isä Jani. Katso oheisesta videosta, kuinka Laura halusi palkita miehensä MHL:n avulla:

Lue myös Käypä hoito-suositukset migreenin hoitoon sekä HUS:in ohjeet raskaudesta ja migreenistä.

MHL yllättää

Lisää ohjelmasta

surullinen nuori nainen
surullinen nuori nainen Kuva: freeimages.com/Renáta Zaja marja hintikka live,Eve Mantu,kysely (keskinäinen toiminta)
kuvakaappaus nettivideosta
kuvakaappaus nettivideosta Kuva: Yle marja hintikka live
Poika pussaa tyttöä
Poika pussaa tyttöä Kuva: freeimages.com/Igor Tomic marja hintikka live,Eve Mantu,kysely (keskinäinen toiminta)
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.