Hyppää pääsisältöön

Verkkovalvonta houkuttaa – teho arveluttaa

Verkkovakoilu on jokapäiväistä.
Verkkovakoilu on jokapäiväistä. Kuva: Yle, Spotlight tietoturva-aukko

Tietoliikenteen nopeutuminen ja tietokoneiden tallennuskapasiteetin kasvu ovat herättäneet armeijat, poliisivoimat ja erilaiset tiedustelupalvelut.

Vielä muutama vuosi sitten tuntui mahdottomalta ajatella, että kukaan pystyisi tallentamaan ja seuraamaan puhelutietoja ja käyttäjien kulkua internetissä. Nykyisin se on mahdollista.

Tekniikan kehittyminen ja terrorismin vastaisen sodan vaikeus ovat luoneet ympäristön, jossa viranomaiset ovat muun muassa Yhdysvalloissa ja Euroopassa alkaneet luottaa yhä voimakkaammin verkossa tapahtuvaan valvontaan ja tiedusteluun.

Viime vuoden terrori-iskut Ranskassa ovat saaneet poliitikot vaatimaan uusia tiedusteluoikeuksia viranomaisille.

Verkoitse tehtävän massavalvonnan tehokkuus saattaa kuitenkin olla liian hyvä uutinen ollakseen totta. Kuten 2001 syyskuun terrori-iskuissa, myös osa Pariisin viimevuotisten iskujen tekijöistä oli jo ennen iskuja tiedustelupalvelujen tiedossa – mutta tietoja ei osattu yhdistellä toisiinsa eikä hyödyntää iskujen estämiseksi.

Koottavan informaation valtavan määrän lisäksi massatiedustelun tehoa heikentää se, että terroristit ja ammattirikolliset eivät välttämättä viesti varomattomasti puhelimitse tai verkossa. Pelkkä viestien suojaaminen yksinkertaisilla salakirjoitustekniikoilla vaikeuttaa niiden hyödyntämistä huomattavasti.

Valvontatiedoilla jäljitettiin
rahaa lähettänyt taksikuski

Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuuspalvelulle NSA:lle työskennellyt Edward Snowden on kesästä 2013 alkaen paljastanut yhä uusia tietoja verkkotiedustelusta.

The New York Times -sanomalehti arvioi viime vuoden lopulla, että tietojen valikoimattomasta keräämisestä ei ole ollut hyötyä. Lehden mukaan NSA ei ole pystynyt osoittamaan, että miljoonien yhdysvaltalaisten puhelutietojen keräämisellä olisi pystytty estämään yhtään terrori-iskua.

Heti Snowdenin paljastusten jälkeen Yhdysvaltain presidentti Barack Obama oli sanonut, että massavalvonnalla on torjuttu ainakin viisikymmentä uhkaa.

”Ihmishenkiä on siis säästetty”, Obama sanoi vieraillessaan Berliinissä.

Obaman puheenvuoron jälkeen tiedusteluviranomaiset, poliitikot ja tiedotusvälineet alkoivat toistaa arviota ”yli 50 terrori-iskusta”, jotka NSA:n massatiedustelu olisi estänyt.

NSA:n johtaja Keith Alexander taas esitti, että massatiedustelulla on ”estetty 54 hyökkäystä”. Hänen mukaansa näistä 25 oli suunnattu eurooppalaisia valtioita vastaan.

NSA on julkistanut tietoja vain yhdestä iskusta, joka sen mielestä on estetty massatiedustelun keinoin. Tuossa tapauksessa Yhdysvaltain viranomaiset nappasivat sandiegolaisen taksinkuljettajan, joka oli lähettänyt 8 500 dollaria Somaliaan tukeakseen terroristiryhmä al-Shababia.

Taksikuskin tapaus on tosin herättänyt keskustelua. Yhdysvaltain senaatin tiedusteluvaliokunnan jäsen Mark Udall on arvioinut, että NSA ei olisi tarvinnut massatiedustelua, vaan se olisi saanut tiedot kuskin toimista pyytämällä tavanomaiseen tapaan oikeudelta yksilöidyn luvan tämän seuraamiseen.

Eurooppalainen suurtutkimus:
Massavalvonta toimii huonosti

Euroopan unionin rahoittamassa laajassa eurooppalaisessa Surveille-tutkimushankkeessa pyrittiin selvittämään valvontamenetelmien hyödyllisyyttä suhteessa niiden kustannuksiin, moraalisiin ongelmiin ja perusoikeuksiin.

Surveillea johti kansainväiseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin erikoistunut suomalaisprofessori Martin Scheinin.

”Me pyrimme aika kattavasti vertailemaan erilaisia tarkkailumenetelmiä, mukaan lukien korkean teknologian menetelmät ja perinteiset, ihmistyöhön perustuvat menetelmät”, Scheinin kertoi MOT:lle.

”Käytimme skenaariopohjaista tutkimustapaa, jossa katsottiin erikseen organisoidun rikollisuuden torjuntaa, terrorismin ennaltaehkäisyä ja kaupunkien matalan tason järjestyksenvalvontaa. Tutkimme mitkä tarkkailumenetelmät toimivat kussakin tilanteessa parhaiten. Tutkimushankkeen ehkä tärkein tulos oli, että juuri nämä elektronisen massavalvonnan menetelmät toimivat erittäin huonosti”, hän sanoi.

Euroopan vanhin ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvosto totesi viime vuonna riippumattomiin yhdysvaltalaisiin selvityksiin vedoten, että massavalvonta ei ole näyttänyt auttaneen terrorismin ehkäisyssä.

”Sen sijaan iskuja mahdollisesti ehkäiseviä resursseja ohjataan massavalvontaan, minkä seurauksena potentiaalisesti vaaralliset henkilöt ovat vapaita toimimaan”, EN:n yleiskokous arvioi.

Suojelupoliisin apulaispäällikkö Petri Knape sanoi MOT:lle, että verkkotiedustelu on ”kansainvälisten kokemusten perusteella minun käsittääkseni erittäin tuloksellista”.

Hän perusteli vastaustaan mm. Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon lausunnolla, että Ruotsissa on estetty terrori-isku verkkotiedustelun avulla. Säpon päällikkö Anders Thornberg sanoi viime vuonna, että Ruotsi on välttänyt yhden terrori-iskun armeijan tiedusteluyksikön FRA:n ansiosta.

NSA:lla tiedot
biljoonasta puhelusta

Yhdysvaltalainen New America Foundation -järjestö selvitti 225:n terroristijärjestö al-Qaidaan liitetyn ja terrorismista syytetyn henkilön tarinat.

Selvityksen perusteella järjestö päätteli, että tavallisten tiedustelumenetelmien – kuten tietolähteiden ja kohdennettujen tiedusteluoperaatioiden – käyttö oli ylivoimaisesti tehokkaampaa kuin massavalvonta.

Keskustelun selkiyttämiseksi presidentti Barack Obama puolestaan nimitti työryhmän selvittämään NSA:n kokoamien, niin kutsuttujen metatietojen merkitystä terrori-iskujen estämisessä. Puhelujen metatiedoista selviävät, mistä numerosta on soitettu mihin numeroon, puhelun kesto ja ajankohta sekä puhelinten sijainnit. Puhelun sisältö ei kuulu metatietoihin.

Obaman työryhmän mukaan puhelutiedot ”eivät ole olleet oleellisia hyökkäysten estämisessä, ja tiedot olisi ollut helppo saada” tuomioistuimelta tavanomaista menettelyä noudattaen.

Työryhmä kehotti NSA:ta lopettamaan puhelutietojen kokoamisen ja säilyttämisen. Joidenkin arvioiden mukaan NSA:lla on tallessa tiedot yli tuhannesta miljardista puhelusta.

MOT:n tiedustelupaketti

MOT: Supo tahtoo taskuusi
TV1 maanantaina 22.2. klo 20
Ohjelma nähtävissä Yle Areenassa
Televisiouusinnat:
- TV1 keskiviikkona 24.2. klo 16.20
- TV1 torstaina 25.2. klo 5.55

Supo haluaa tietää, kenelle puhut ja mitä kirjoitat

Verkkovalvonta houkuttaa – teho arveluttaa

Snowden avasi oven outoon maailmaan

FBI raivostui Applelle, Apple FBI:lle – ja Trump Applelle

Ohjelman käsikirjoitus

Kirjoituksen lähteet:

Obama On NSA Spying: "We Have Struck The Appropriate Balance" Of Privacy And Security (Real Clear Politics,19.6.2013)

Claim on “Attacks Thwarted” by NSA Spreads Despite Lack of Evidence (ProPublica 23.10.2013)

NSA:n johtajan Keith Alexanderin käyttämät power point -kuvat estetyistä terrori-iskuista

NSA cites case as success of phone data-collection program (Washington Post 8.8.2013)

Liberty and Security in a Changing World (Report and Recommendations of The President’s Review Group on Intelligence and CommunicationsTechnologies, 12.12.2013)

Do NSA’s bulk surveillance programs stop terrorists? (New America Foundation, 13.1.2014)

EU:n rahoittama Surveille-tutkimushanke

How Al-Qaeda Uses Encryption Post-Snowden(Recorded Future, 8.5.2014)

Säpochefen: Utan FRA hade vi haft ett terrorattentat i Sverige (Dagens Nyheter 11.1.2015)

Euroopan neuvoston yleiskokous: Mass Surveillance (21.4.2015)

Mass Surveillance Isn’t the Answer to Fighting Terrorism (The New York Times, 17.11.2015)

Kommentit