Hyppää pääsisältöön

Merivartijat leijuvat talvisin ilmatyynyaluksella tehtäviinsä

Merivartiolaitos käyttää talvisin liikkumiseen moottorikelkkoja sekä ilmatyynyalusta.
Perinteisesti talvisin jäällä kuljetaan myös moottorikelkoilla, mutta niillä ei ole asiaa jäälle tällä kertaa, kun veden korkeus on noussut ja jäällä on runsaasti vettä. Oikea vaihtoehto kulkemiselle on ilmatyynyalus. Merivartiolaitos käyttää talvisin liikkumiseen moottorikelkkoja sekä ilmatyynyalusta. Kuva: YLE7Reetta Arvila ilmatyynyalukset (alukset (vesikulkuneuvot)),merivartijat,Merivartiolaitos

Virpiniemen merivartioasemalla käynnistellään ilmatyynyalusta. Tarkoituksena on tehdä perustiedustelua: mitata jään paksuus ja arvioida parasta vesiväylän ylityspaikkaa.

Vesiväylän reunoilla on pystyssä jäätelejä. On siis tärkeää, että hyvä ylityspaikka tiedetään etukäteen, jos tulee hälytystehtäviä. Ilmatyynyaluksen helmat eivät näin ollen repeydy tiukassa paikassa.

Ilmatyynyalus on tavallisesti noin 60 senttimetrin leijunnassa ja potkuri työntää alusta eteenpäin.

Merivartioaseman työntekijät työskentelevät yhteistyössä niin poliisin kuin tullinkin kanssa. Työtehtävät vaihtelevat rajavalvonnasta ja -tarkastuksista pelastus- ja valvontatehtäviin merellä.

Ylimerivartija Markku Saukkoriipi partioveneessä.
Ylimerivartija Markku Saukkoriipi on työskennellyt Virpiniemen merivartioasemalla vuodesta -90. Hän on myös tehnyt pintapelastajan hommia. “Olen koko työurani aikana ollut seitsemän päivää sairaslomalla eli aika hyvin olen viihtynyt näissä hommissa”, Saukkoriipi kertoo hymyillen. Ylimerivartija Markku Saukkoriipi partioveneessä. Kuva: YLE/Reetta Arvila Suomen rajavartiolaitos,Merivartiolaitos,merivartijat
Jari Simi työskentelee Virpiniemen merivartioasemalla.
Luutnantti Jari Simi taas nauraen kehaisee, että hänkin on viihtynyt työssään paremmin kuin hyvin, sillä hän olisi voinut jäädä eläkkeelle jo puoli vuotta sitten. Simi kertoilee, että yhdessä Kemin ja Kalajoen merivartioasemien kanssa hoidetaan tehtävät Torniosta Kalajoelle. Virpiniemi on alueen pääpaikka. Jari Simi työskentelee Virpiniemen merivartioasemalla. Kuva: YLE/Reetta Arvila Suomen rajavartiolaitos,Merivartiolaitos,merivartijat,Perämeri
Merivartiolaitoksen partiovene on talviteloilla.
PV272 on Kemin merivartioaseman partiovene, mutta kalusto on kaikilla asemilla samanlainen. Tarkoitus on, että merivartijat asemasta riippumatta pystyvät ajamaan kaikilla kulkupeleillä. Kun merivartijat aloittavat työssään, käyvät he läpi ajokoulutuksen ja inssiajon. Merivartiolaitoksen partiovene on talviteloilla. Kuva: YLE/Reetta Arvila veneet,Merivartiolaitos,merivartijat
Jyrki Teräsniska seuraa ilmatyynyaluksen matkan etenemistä tutkasta.
Samoin kuin partioveneissä, myös talvisin käytettävässä ilmatyynyaluksessa tärkeimmät apuvälineet ovat tutka ja karttaplotteri. Vanhempi merivartija Jyrki Teräsniska esimerkiksi vertailee karttaa ja tutkan havaintoja toisiinsa. Jyrki Teräsniska seuraa ilmatyynyaluksen matkan etenemistä tutkasta. Kuva: YLE/Reetta Arvila Merivartiolaitos,merivartijat,Perämeri,tutkat
Maisema Virpiniemen merivartioaseman edustalla.
Merivartijan työ on hyvin säästä riippuvaista, mutta maisemat ovat yleensä kohdillaan. Tässä ollaan Virpiniemen merivartioaseman edustalla noin nelisen kilometriä rannalta merelle päin. Erityisesti kesällä ihmiset kuulemma vähän kateellisena kommentoivat merivartijoiden mahdollisuutta viettää päivänsä vesillä. Maisema Virpiniemen merivartioaseman edustalla. Kuva: YLE/Reetta Arvila maisema,meri,Perämeri
Toimittaja Reetta Arvila selfiessä merivartija Jyrki Teräsniskan ja Markku Saukkoriiven kanssa.
Jyrki Teräsniska ja Markku Saukkoriipi veivät toimittaja Reetta Arvilan pienelle tiedustelutehtävälle ilmatyynyaluksella. Reissun aikana käytiin mittaamassa jään paksuus ja Reetan arvaus jään paksuudesta hetti kaksi senttiä todellisuudesta. Veikkaus oli 65 ja mittaustulos 63 senttiä. Toimittaja Reetta Arvila selfiessä merivartija Jyrki Teräsniskan ja Markku Saukkoriiven kanssa. Kuva: YLE/Reetta Arvila merivartijat,Perämeri,selfie

Kuuntele reissu Virpiniemen merivartioasemalle:

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.