Tällä kertaa Akuutin omalääkärin vastaanotolla toimittaja Mikko Penttilän vieraana on lasten ja nuorten erikoislääkäri Marketta Dalla Valle. Vastaanotolla käsitellään lasten asioita ja etsitään vastauksia katsojien lähettämiin kysymyksiin. Voit katsoa vastaukset myös artikkelin lopusta löytyvältä videolta.
”Mikä olisi paras kipulääke pikkulapselle? Ennen suositeltiin parasetamolia, mutta siitä on kuulunut paljon ikäviä huhuja. Olisiko joku muu siis parempi?”
Kyllä parasetamoli on edelleen ensisijainen kipu- ja kuumelääke lapselle. Muut vaihtoehdot ovat lähinnä ibuprofeeni ja naprokseeni. Niitä voidaan harkita tarpeen mukaan, jos vaikka parasetamolin rinnalle tarvitaan toinen lääke, tai sitten jos jostain syystä parasetamoli ei lapselle sovi.
Annostusohjeiden noudattaminen on tärkeää!
Voit kuunnella Marketta Dalla Vallen vastauksen myös artikkelin lopusta löytyvältä videolta kohdasta 00:08
”Kuinka korkealle pikkulapsen kuume saa nousta, ennen kuin pitää lähteä lääkäriin?”
Jos alle kolmikuiselle lapselle nousee kuume, on syytä mennä lääkäriin. Vähän vanhemmilla lapsilla ei ole ratkaisevaa niinkään kuumeen korkeus tai kesto, vaan lapsen yleistila. Jos vanhemmista lapsen yleistila on selvästi alentunut – hän ei ole kiinnostunut leluista tai seurasta tai on poikkeuksellisen väsynyt esimerkiksi – niin kyllä silloin voi käydä lääkärissä vaikka kuumeen ensimmäisenä päivänä. Samoin silloin, jos lapsella on jokin muu selkeä oire kuumeen lisäksi, on syytä käydä vastaanotolla. Tällaisia ovat esimerkiksi hengitysvaikeudet, kipu jossakin nivelessä, ontuminen, virtsan voimakas haju, korvakipu ja verinen ripuli.
Jos kuume kestää yli viikon, on hyvä käydä vastaanotolla. Siellä voidaan tarkistaa, onko virustaudin lisäksi tullut vaikkapa jokin bakteeritulehdus, joka ylläpitää kuumetta. Myös toistuvat lämmönnousut ilman hyvää selitystä on syytä selvittää.
Kuumettahan kannattaa toki hoitaa myös kotona. Jos lämpö nousee yli 38,5 asteen, kannattaa antaa kuumetta alentavaa lääkettä, koska se parantaa lapsen yleistilaa. Tällöin lapsi syö, juo ja nukkuu paremmin, ja vointi kohenee. Lääkkeen ohella kannattaa viilentää huonetta, vähentää vaatetusta ja antaa viileää juomaa.
Voit kuunnella Marketta Dalla Vallen vastauksen myös artikkelin lopusta löytyvältä videolta kohdasta 01:48
”Kuinka tehokas hoitokeino korvien putkitus on? Voiko sen jälkeen unohtaa korvatulehdukset? Poistetaanko putkituksen yhteydessä kitarisat?”
Putkitukseen lähdetään, jos korvatulehdukset ovat toistuvia, ja niitä on vaikka kolme puolessa vuodessa tai neljä, viisi vuodessa. Tällaisissa tilanteissa putkitus kyllä vähentää korvatulehduksia. Myös niin sanottu liimakorva, jossa välikorvaan jäänyt erite muuttuu sitkeäksi, tervehtyy, kun se putken kautta saadaan ilmastoitua.
Putkitettukin korva voi tulehtua, mutta putken ansiosta erite ei pakkaanu tärykalvon taakse. Lisäksi eritteestä voidaan ottaa näyte ja hoitokin saattaa onnistua korvaan annosteltavilla tipoilla suun kautta otettavien antibioottien sijaan.
Putkitus on kevyt toimenpide. Se kestäää parisenkymmentä minuuttia ja parin tunnin kuluttua potilas on valmis lähtemään kotiin. Hoitoonkin voi palata jo seuraavana päivänä. Kitarisaa ei enää poisteta pelkkänä varotoimenpiteenä, mutta jos se ylläpitää tulehdusta tai siitä on muuten haittaa, voidaan se poistaa. Asiaa harkitaan lasten- ja korvalääkärin ja perheen kesken.
Voit kuunnella Marketta Dalla Vallen vastauksen myös artikkelin lopusta löytyvältä videolta kohdasta 05:10
”Kuinka vaippaihottumaa kannattaa hoitaa?”
Puhtaus on totta kai tärkeää. Peppua ei kannata pestä saippualla, vaan vedellä ja tarvittaessa vaikka rasvaisella perusvoiteella. Pesun jälkeen kuivataan huolellisesti, mutta kevyesti painelemalla, ja taas laitetaan perusvoidetta. Vaippaa pitää myös vaihtaa riittävän usein.
Joskus vaippaihottuma ärhäköityy niin, että se vaikuttaa jo lapsen yleisvointiinkin. Silloin voi lyhytaikaisesti kokeilla hydrokortisonia, ja katsoa miten se vaikuttaa. Ilmakylvyt ovat myös mainio hoitokeino.
Voit kuunnella Marketta Dalla Vallen vastauksen myös artikkelin lopusta löytyvältä videolta kohdasta 08:19
”Mistä tietää, että vauvan pulauttelu on normaalia? Mikä määrä on jo liikaa?”
Kyllä lapsi saattaa pulauttaa monta kertaa päivässä ja vaatteita saa vaihtaa useasti. Pulautuksen ei kuitenkaan pitäisi olla kaarimainen oksennus. Tärkeää on myös seurata, miten lapsi kasvaa ja paino lisääntyy. Jos kasvu kehittyy normaalisti, voi ajatella, että runsaskin pulauttelu kuuluu lapsen varhaisvaiheeseen.
Pulauttelua voi aiheuttaa esimerkiksi se, jos äidiltä tulee maitoa kovin runsaasti tai vastaavasti jos tuttipullon tutissa on turhan iso reikä. Tällöin lapsi joutuu tavallaan ahmimaan maitoa ja samalla nielemään ilmaa, jonka mukana ulos tulee herkästi myös maitoa. Syöttöasentoon kannattaa myös kiinnittää huomiota – pieni kohoasento aivan makaavan sijaan on hyvä. Samoin voi kokeilla röyhtäyttää lasta kesken ruokailun.
Lisäksi apteekista saa maidon sakeuttajaa, sitäkin voi kokeilla.
Voit kuunnella Marketta Dalla Vallen vastauksen myös artikkelin lopusta löytyvältä videolta kohdasta 09:54
Katso lasten ja nuorten erikoislääkäri Marketta Dalla Vallen vastaukset täältä:
Löydät vastaukset videolta seuraavista kohdista:
- Lasten kipulääkitys 00:08
- Kuume lapsella 01:48
- Korvien putkitus 05:10
- Vaippaihottuma 08:19
- Pulauttelu 09:54
Asiantuntija: MARKETTA DALLA VALLE, lasten ja nuorten erikoislääkäri, Pohjois-Karjalan keskussairaala
Toimittaja: MIKKO PENTTILÄ
Lisää ohjelmasta
