Jenni Honkanen
Yle
Ylioppilastutkintolautakunta määrittelee kriteerit erityisjärjestelyille ja arvosanan korotukselle ylioppilaskirjoituksissa. Järjestelyjen saaminen vaatii hakemuksen, jonka rehtori lähettää Ylippilastutkintolautakunnalle.
Syksyllä 2015 erityisjärjestelypäätöksiä myönnettiin 1500 kokelaalle. Todellisuudessa erityisjärjestelyin kirjoittavien määrä on vielä suurempi, koska kerran myönnettyä lupaa ei tarvitse hakea toisella tutkintokerralla uudelleen. Luku- ja kirjoitushäiriö on yleisin syy, jonka perusteella erityisjärjestelyjä myönnetään, kertoo Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä.
Lukihäiriöön perustuvien päätösten määrä on kasvanut lähes joka vuosi 2009 lähtien. Tuolloin lukihäiriön takia lupa erityisjärjestelyihin annettiin hieman yli 800 kokelaalle, kun vuonna 2015 päätöksen sai jo 1700 lukiolaista.
Kasvua selittää pitkälti se, että lukihäiriö tunnetaan ja tunnistetaan nykyään hyvin.
Luku- tai kirjoitushäiriön todistaminen
Jos opiskelija haluaa, että hänen lukuhäiriönsä huomioidaan ylioppilaskokeissa hän tarvitsee virallisen lausunnon, jota varten tehdään tietyt YTL:n määrittelemät lukitestit. Lausunnon voi antaa erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti. Tämän lisäksi sen allekirjoittaa kaksi lukion opettajaa.
– Lukitesti tehdään viimeistään lukioon tullessa. Alaluokilla tehty testi ei kelpaa, kertoo Vähähyyppä.
YTL luokittelee lukihäiriön neliportaisen asteikon mukaan: ei häiriötä, lievä lukihäiriö, keskivaikea lukihäiriö ja vaikea lukihäiriö. Erityisopettaja määrittelee opiskelijan tason lukitestien perusteella.
Opiskelija jolla on keskivaikea tai vaikea lukihäiriö on oikeus erityisjärjestelyihin kokeessa. Lievä lukihäiriö voidaan ottaa huomioon lopullisessa arvosanassa.
Erityispedagogiikan professori Mikko Aron mukaan YTL:n lukihäiriöluokitus ei ole täysin ongelmaton.
– Vaikeustason arviointi on subjektiivinen siitä huolimatta, että se on asiantuntijan tekemä, sanoo Aro.
Hänen mielestään lukihäiriön eri tasoille tulisi määritellä selkeät kriteerit. Näin varmistettaisiin, että opiskelijat saisivat lausunnot samoin perustein.
– On erittäin hienoa, että oppimisvaikeudet huomioidaan ylioppilaskirjoituksissa, mutta tulisi varmistaa, että niistä hyötyvät oikeat ihmiset samoin perustein, sanoo Aro.
Sairauden, vamman tai vaikean elämäntilanteen huomiointi
Sairauden tai vamman takia opiskelijalle voidaan myöntää erityisjärjestelyjä kokeessa tai ne voidaan huomioida arvosanaa annettaessa. Tätä varten tarvitaan lääkärintodistus tai muu asiaa selvittävä puoltolause. Yleisimpiä syitä ovat esimerkiksi onnettomuudet, äkilliset sairastumiset sekä kuulo-, näkö- tai CP-vamma.
Vaikea elämäntilanne ei oikeuta erityisjärjestelyihin, mutta se voidaan huomioida lopullisessa arvioinnissa.
– Tällaisissa tapauksissa puoltolause perustuu aiheeseen erikoistuneen asiantuntijaryhmän keskusteluun. Pyritään katsomaan miten vastaavissa tilanteissa on aikaisemmin toimittu, mutta tapaukset käsitellään kuitenkin yksilöllisesti, kertoo Vähähyyppä.
Mitä erityisjärjestelyt ja arvioinnin huomioiminen tarkoittavat?
Yleisin erityisjärjestely on lisäaika. Kirjallisessa kokeessa lisääaikaa voi saada enintään kaksi tuntia. Aikaa voidaan antaa myös kuuntelun loppuun tai käyttämällä pitkätaukoista äänitettä.
Muita järjestelyjä voivat olla erillinen koetila, isokirjaimiset tehtävät tai oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta.
Arvosanan huomioiminen jälkeenpäin tarkoittaa käytännössä arvosanan korottamista yhdellä arvosanalla. Korotus voidaan tehdä ainoastaan yhden aineen kohdalla, kun se sijoittuu tarpeeksi lähelle ylempää arvosanaa.
Opiskelija ei voi saada sekä erityisjärjestelyjä että arvosanan korotusta, ellei kyseessä ole hylätty suoritus.
Erityistarpeiden tulisi perustua lukioaikana tai aikaisemmin havaittuun tarpeeseen. Jos kokelas on selvinnyt kirjoituksiin saakka ilman erityisjärjestelyjä, on tuen tarpeen perustelu ehdottoman tärkeää.
Erityisjärjestelyistä ei tule merkintää tutkintotodistukseen.
Lue lisää ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyistä Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta.
Lukion on toimitettava lautakuntaan kaikki erityisjärjestelyjä koskevat hakemukset liitteineen kevään tutkinnon osalta viimeistään 23. marraskuuta ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 23. huhtikuuta. Poikkeustapauksissa hakemuksia voi toimittaa myöhemminkin. Kevään tutkinnon osalta kuitenkin viimeistään 20.1 ja syksyn tutkinnon osalta viimeistään 20.8. Ajankohtaiset päivämäärät kannattaa vielä tarkastaa vielä Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta.
Artikkeli on osa Abitreenien Paineessa-kampanjaa. Paineessa auttaa lukiolaisia valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin henkisesti. Se tarjoaa tietoa ja työkaluja luku-urakasta selviytymiseen ja opiskeluihin liittyvän stressin hallintaan. Lisätietoa Paineessa-kampanjasta.
EDIT 23.10.2017: Artikkeliin on lisätty kuva ja aikaisempaa kuvaa on muokattu. Lisäksi on lisätty erityisjärjestelyhakemusten aikataulu ja Paineessa-kampanjan info. Otsikko muutettu. (aikaisempi otsikko: Olenko oikeutettu helpotettuun yo-kokeeseen?)
Juttua muokattu 7.1.2020: Artikkelin kuva päivitetty.
