Hyppää pääsisältöön

Lukihäiriö vei Karoliina Sallisen äidinkielenopettajaksi

Karoliina Sallinen
Karoliina Sallinen Kuva: Janita Autio karoliina sallinen

– Jälkeenpäin ajattelen, että lukihäiriö oli mulle pelkkää plussaa, vaikka ei se silloin siltä tuntunut. Koulu olisi ollut minulle varmasti ihan liian helppoa, pohtii äidinkielenopettaja ja bloggaaja Karoliina Sallinen.

Sallisella todettiin keskivaikea lukivaikeus juuri ennen ylioppilaskirjoituksia, vaikka ensimmäiset lukitestit tehtiin jo alakoulun kolmannella luokalla. Tuolloin vilkas tyttö löi kokeen täysin leikiksi eikä mitään järkevää diagnoosia voitu tehdä. Vaikka Sallinen läpäisi koko peruskoulun ja lähes lukionkin ilman virallista paperia lukihäiriöstään, olivat oppimisvaikeudet selvästi opettajan ja vanhempien huomattavissa.

Tänä päivänä Sallinen kirjoittaa työkseen. Hän opettaa äidinkieltä yläkoulussa ja kirjoittaa suosittua Kolmistaan -blogia. Syksyllä 2016 julkaistaan hänen ensimmäinen kirjansa.

Määrätietoisuutta, kovaa treeniä sekä rakkautta tarinoihin

Kunnianhimoiselle ja kilpailuhenkiselle Salliselle lukivaikeuden kohtaaminen oli aluksi vaikeaa. Hän porskutti läpi peruskoulun ilman suurempia koulun tukitoimia jatkaen lukioon keskiarvolla 9.6.

Mikä se tuollainen lukivaikeus oikein on, monet ihmettelevät. Tätä Sallinen on saanut selitellä pitkin elämäänsä. Hän on oppinut tunnistamaan omat virheensä ja korjaamaan ne.

Treenaamalla tutut kirjainyhdistelmät voi ikään kuin oppia ulkoa. Lukitestissä käytetään kuitenkin myös sellaisia sanoja, jotka eivät tarkoita mitään. Näissä lukihäiriöstä kärsivät usein kompastelevat. Tästä johtuen vieraat kielet tuottavat usein paljon haasteita, kuten Sallisellekin.

– Kovan harjoittelun lisäksi minua on vienyt eteen päin rakkaus tarinoihin ja kirjallisuuteen. Haastavastakin aiheesta voi löytää ne itseä kiinnostavat jutut. Tätä pyrin sanomaan oppilaillenikin, sanoo Sallinen.

Epäoikeudenmukaisuus johti salailuun

Sallinen kokee joutuneensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti alakoulussa lukihäiriönsä takia.

– Olin jo alakoulussa kiinnostunut äikästä ja kirjoittamisesta. Opin löytämään virheeni ja kymppejä tuli kokeista ja aineista. Siitä huolimatta todistuksessa oli aina ysi. Luokkakaverit saivat samoilla arvosanoilla kymppejä. En näe muita syitä siihen kuin lukihäiriön.

Yläkouluun siirtyessään Sallinen halusi salata asian kokonaan. Äidinkieli nousi kymppiin ja pysyi siellä läpi lukion. Ilman lukihäiriön leimaa hän tunsi tulleensa kohdelluksi reilummin.

Oppimisvaikeudet Sallinen piti omana tietonaan aina ylioppilaskirjoituksiin saakka, jolloin hän meni äitinsä patistamana uudestaan lukitesteihin. Vihdoin Sallinen sai virallisen diagnoosin ja oikeuden helpotettuun ylioppilaskokeeseen. Lukio kuitenkin unohti hakea luvan ja jälleen mentiin muiden joukossa.

Parempi opettaja

Lukivaikeudella oli suuri vaikutus Sallisen ammatinvalintaan. Äidinkielenopettajan työssä oppimisvaikeudet muuttuivat vahvuudeksi.

– Ei riitä, että opettaja on hyvä omassa aineessaan. Pitää myös ymmärtää, mikä siinä on vaikeaa. Halusin ehkä tehdä asiat paremmin kuin jotkut maikat omalla kohdalla, kertoo Sallinen.

Sallisen tunnilla lukivaikeus ei ole syy jättää tekemättä. Vaikka ymmärtää ahdistuksen, joka siihen voi liittyä, ei saa antaa oppilaiden mennä sen taakse.

Opetus kovasta työnteosta

– Minulle tuli alusta asti tuli selväksi, että ihmisten täytyy tehdä töitä asioiden eteen. Yliopisto ja muu työnteko on tuntunut sata kertaa helpommilta peruskoulun jälkeen, Sallinen sanoo.

Tänä päivänä hän näkee oppimisvaikeutensa vain hyvänä asiana. Ne ovat tehneet Sallisesta sinnikkään, kärsivällisen työntekijän sekä tarjonneet haasteita lahjakkaalle opiskelijalle.

Täysin ilman apua Sallinen ei kuitenkaan ole pärjännyt. Täpäkkä erityisopettaja löytyi kotoa.

– Ilman äidin tukea ei siitä olisi tullut mitään, sanoo Sallinen.

Sallinen kertoo lisää lukihäiriöstään ja tiestään äidinkielenopettajaksi Summerin haastattelussa.

  • Kevään 2018 yo-kirjoitukset alkavat 12.2. – Tarkista täältä koepäivät

    Kirjoitukset alkavat 12.2.2018 ja päättyvät 28.3.2018.

    Kirjoitukset alkavat maanantaina 12.2.2018 äidinkielen tekstitaidon kokeella ja päättyvät keskiviikkona 28.3. saamen äidinkielen kokeeseen. Paperisina kirjoitetaan enää äidinkieli, matematiikka, fysiikka, kemia, venäjä, saame ja suomi toisena kielenä.

  • Abitreenit ja YleX: Myös pojat stressaavat

    Onko stressaaminen hyväksyttävämpää tytöille kuin pojille?

    Onko stressaaminen ja siitä puhuminen hyväksyttävämpää tytöille kuin pojille? Entä miten pojat suhtautuvat opiskelupaineisiin?

  • Abitreenit ja YleX: Ole realistinen

    Miten kirjoituksiin ei kannata valmistautua?

    Miten kirjoituksiin kannattaa ja ei kannata valmistautua? Entä miten järkevät lukutavoitteet asetetaan?

Jutut

  • Lukioissa opiskellaan historiaa Twitterin avulla

    Aiheeseen ja valittuun hahmoon perehtyminen vie aikaa.

    Twitterissä voi elää muutakin kuin nykyaikaa, eikä henkilöllisyydenkään tarvitse olla oma. Tämä mahdollistaa henkilökeskeisten aiheiden opiskelun roolipelin lailla. Twiittaamista on kokeiltu eri lukioissa hyvin tuloksin.

  • Onko viime hetken lukeminen kokeeseen turhaa?

    Loksahtelevatko opitut asiat paikoilleen nukkuessa? Siirtyykö tieto sormea pitkin päähän? Oppimiseen liitetään mitä ihmeellisimpiä uskomuksia. Listasimme niistä kolme ja kysyimme asiantuntijoilta, mihin ne perustuvat.

  • Tue muistiasi

    Asioiden kytkeminen toisiinsa tehostaa muistamista.

    Tiedätkö oman tapasi oppia ja valmistautua tenttiin? Erilaiset muistitekniikat ja muistivihjeet helpottavat oppimisen tehostamista. Asioiden kytkeminen toisiinsa auttaa opeteltavan sisällön palauttamista mieleen.

Abitreenit

  • Navigaatiokuva aineelle Biologia.
    Navigaatiokuva aineelle Biologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto.
    Navigaatiokuva aineelle Elämänkatsomustieto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Englanti.
    Navigaatiokuva aineelle Englanti. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Espanja.
    Navigaatiokuva aineelle Espanja. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Filosofia.
    Navigaatiokuva aineelle Filosofia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Fysiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Fysiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Historia.
    Navigaatiokuva aineelle Historia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Italia.
    Navigaatiokuva aineelle Italia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Kemia.
    Navigaatiokuva aineelle Kemia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Latina.
    Navigaatiokuva aineelle Latina. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Maantiede.
    Navigaatiokuva aineelle Maantiede. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Matematiikka.
    Navigaatiokuva aineelle Matematiikka. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Portugali.
    Navigaatiokuva aineelle Portugali. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Psykologia.
    Navigaatiokuva aineelle Psykologia. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ranska.
    Navigaatiokuva aineelle Ranska. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Ruotsi.
    Navigaatiokuva aineelle Ruotsi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saame.
    Navigaatiokuva aineelle Saame. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Saksa.
    Navigaatiokuva aineelle Saksa. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Suomi.
    Navigaatiokuva aineelle Suomi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Terveystieto
    Navigaatiokuva aineelle Terveystieto Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Uskonto.
    Navigaatiokuva aineelle Uskonto. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Venäjä.
    Navigaatiokuva aineelle Venäjä. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi.
    Navigaatiokuva aineelle Yhteiskuntaoppi. Abitreenit
  • Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli.
    Navigaatiokuva aineelle Äidinkieli. Abitreenit
  • Kevään 2018 yo-kirjoitukset alkavat 12.2. – Tarkista täältä koepäivät

    Kirjoitukset alkavat 12.2.2018 ja päättyvät 28.3.2018.

    Kirjoitukset alkavat maanantaina 12.2.2018 äidinkielen tekstitaidon kokeella ja päättyvät keskiviikkona 28.3. saamen äidinkielen kokeeseen. Paperisina kirjoitetaan enää äidinkieli, matematiikka, fysiikka, kemia, venäjä, saame ja suomi toisena kielenä.

  • Terveystiedon sensorin vakuuttaa looginen ja asiapitoinen teksti

    Terveystiedon sensori antaa vinkkejä yo-kokeeseen

    Omien mielipiteiden kertominen terveystiedon yo-kokeessa on sallittua, kunhan mielipiteet kytkee hyvin tutkimustietoon. YTL:n sensori Olli Paakkari kertoo, miten sähköistyminen vaikuttaa terveystiedon kokeeseen ja mitä vastatessa olisi hyvä pitää mielessä. Lisää sensorien vinkkejä eri aineisiin löydät oppiaineiden omilta sivuilta.