Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Näin saat kännykän pitämään pintansa pakkasessa

Älypuhelin kädessä, jossa villalapanen.
Älypuhelin kädessä, jossa villalapanen. Kuva: YLE/Terhi Vuorinen Kuningaskuluttaja (Tv),älypuhelimet,pakkanen

Pakkaskeli kuuluu hiihtolomalle, mutta samalla se hankaloittaa mobiiliin elämään tottuneita ihmisiä. Ulkona kylmässä kun älylaitteet alkavat oikkuilla. Miksi kännykän akku tyhjenee hetkessä pakkasessa tai miksi kosketusnäyttö ei ota komentoja asiallisesti vastaan?

Asiaan voi yrittää varautua asiantuntijan vinkein.

Kaveri pitäisi saada kiinni kesken hiihtolenkin. Kaivat kännykän taskusta ja naputtelet puhelimen kontaktilistan auki. Pian puhelin ei enää ota kosketusnäytöllä komentoja lainkaan vastaan. Menee hetki ja naps. Ruudulla vilahtaa ilmoitus tyhjästä akusta ja kännykän näyttö sulkeutuu kokonaan. Mitä ihmettä?

Kosteus ja kylmyys sekoittavat näytön

- Puhelin voi toimia pakkasessa hitaasti. Kosketusnäyttö ei välttämättä reagoi kylmiin sormiin tai se reagoi väärin toiminnoin. Voi tulla tunne, että puhelin sekoilee. Esimerkiksi jos kosteutta kertyy näytölle, puhelin luulee sitä kosketukseksi, opastaa viestinnän asiantuntija Hanna Sarkkinen teleoperaattori DNA:lta.

Tämän ongelman voi yrittää kiertää pyyhkäisemällä näyttöä vaikka kaulaliinaan tai paidanhelmaan.

Puhelin mittaa omaa lämpötilaansa.

Varsinaisen kylmyyden vaikutus puhelimille johtuu laitteeseen tehdyistä varmistuksista.

- Puhelin mittaa omaa lämpötilaansa ja niin kuuma kuin kylmäkin aikanaan sammuttaa puhelimen varmuustekijänä. Kovalla pakkasella puhelin voi ilmoittaa, että laite on liian kylmä ja se menee pois päältä, Sarkkinen sanoo.

Akuissa vanhaa tekniikkaa

Vaikka nykyiset äypuhelimet ovat teknisesti erittäin kehittyneitä, johtuvat virtaongelmat osin iäkkääksi käyvästä tekniikasta.

- Akut ovat nykypuhelimissa kaikkein vanhin osa sisällä olevaa tekniikkaa. Nykyisten akkujen normaali käyttöikä on n. 1,5 - 2 vuotta. Käytön myötä akun latauksen maksimikapasiteetti laskee ja akku ei toimi enää yhtä hyvin kuin uutena, selittää kännyköiden korjaamiseen erikoistuneen iTapsan toimitusjohtaja Tapio Marjanen.

Akku ei tyhjene pakkasessa, vaan se lakkaa luovuttamasta virtaa.

Toisaalta uusikin puhelin voi tehdä samanlaisia temppuja.

- Kylmä ilma rasittaa akkua. Mitä enemmän pakkasta, sitä nopeammin akku hyytyy - tuttu ongelma myös autojen akuissa, Marjanen opastaa.

Akku sinänsä ei tyhjene pakkasessa, vaan se lakkaa luovuttamasta virtaa.

- Joskus puhelin pysyy pakkasessa päällä, mutta jos siihen puhuu ulkona, akku ei enää luovuta virtaa ja käyttäminen ei enää onnistu, Sarkkinen sanoo.

Pidä puhelin lämpimänä ja tarjoa lisävirtaa

Sulkeutumisongelmaa voi pyrkiä välttämään oikeastaan vain sillä, että puhelinta käyttää mahdollisimman vähän ulkona. Säilyttämisessäkin kannattaa olla tarkkana.

- Puhelinta on parempi säilyttää povitaskussa kehon lähellä, eikä esimerkiksi housujen taskuissa, Marjanen kertoo.

Jotkut pitävät kännykkää esimerkiksi parittomaksi jääneen tumpun tai villasukan sisällä, vaikka laite olisikin taskussa. Hyvä periaate on myös lähteä ulos täydellä akulla, eikä esimerkiksi jo puoliksi tyhjentyneellä.

Puhelinta on parempi säilyttää povitaskussa kuin housujen taskuissa.

Hanna Sarkkinen kehottaa käyttämään lisävirtalähdettä eli mukana kannettavaa lisäakkua, jos puhelimen sekoilu pakkasessa vaikeuttaa liiaksi elämää.

- Jo muutamalla kympillä saa erittäin laadukkaan lisävirtalähteen. Se on myös turvallisuuskysymys: jos lähdet vaikkapa pilkille, on kännykässä syytä olla virtaa. Lisävirtalähde on helppo pakata mukaan ja hyvä turva, jos kännykän varsinainen akku tyhjenee, Sarkkinen neuvoo.

Jos lisävirtalähdettä ei halua hankkia, on yksi keino pitää mukana laturia ja mennä vaikkapa kahvilaan herättämään puhelin uudelleen elävien kirjoihin. Akkuhan ei ole oikeasti tyhjentynyt, joten virtaa tarvitsee yleensä antaa vain hetken, jotta puhelin herää.

Ongelmat korjaantuvat sisällä

Kun laite alkaa lämmetä, alkaa akkukin yleensä toimimaan. Kun laitteen tuo sisään, kannattaa kuitenkin tehdä se asteittain, niin kosteus ei keräänny laitteeseen.

- Mahdollisuuksien mukaan on järkevää tuoda pitkään talvipakkasessa ollut laite lämpimään asteittain, ensin vaikkapa viileämpään tuulikaappiin, sitten vasta asuinhuoneisiin, Sarkkinen vinkkaa.

Onko puhelimissa eroja?

- Akut ovat kaikissa samanlaisia litium-akkuja. Maksimilatausmäärissä on eroja, mutta oireet ovat samat kaikissa, kertoo iTapsan Tapio Marjanen. Myös DNA:n Sarkkinen on samaa mieltä siitä, ettei puhelinmerkeissä ole suurta eroa pakkaskestävyydessä.

Toisaalta monissa käytännön pakkaskokeissa on huomattu, että eri merkkien kesken on kuitenkin eroja - syystä tai toisesta. Esimerkiksi tuoreessa Teknavin kokeilussa huomattiin, että Microsoftin Lumia 950 pärjäsi pakkasessa paremmin kuin iPhone 6s tai Nexus 5X. MTV:n vuonna 2014 tekemässä pakkaskokeessa tulos oli sama: Lumia pärjäsi parhaimmin. Mikrobitti puolestaan huomasi 2014, että iPhone hyytyi aiemmin kuin Samsung.

Meneekö puhelin pakkasen takia rikki?

Pakkasen aiheuttamat ongelmat kännykän käytössä ovat tietysti elämää hankaloittavia, mutta varsinaista vaaraa niistä ei luureille kuitenkaan ole.

- Tiedossani ei ole yhtään tapausta, että nimenomaan pakkanen olisi rikkonut puhelimen. Akun heikentymiset tulevat toki esille. Mikäli puhelinta käyttää pitkään ulkona, niin näyttö voi särkyä helpommin, kun tullaan lämpimään tilaan ja puhelin saa kolhun, Tapio Marjanen iTapsasta opastaa.

Kylmettynyt näyttö kestää huonommin kolhuja.

- Pakkasilla akkujen vaihtoihin tulee myyntipiikki, mutta vastaavasti puhelimia putoaa pehmeään lumeen enemmän kuin kovalle pinnalle, hän sanoo.

DNA:n Sarkkisen mukaan puhelimia ei toimiteta huoltoon normaalia enempää sen takia, että pakkanen olisi niitä rikkonut.

Kun pakkassäällä lähtee ulos, pätevät siis samat ohjeet sekä ihmisen sormiin ja kännykkään: ne kannattaa pitää lämpiminä ja kuivina.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.