Hyppää pääsisältöön

"Paimion viisas" August Pyölniittu kehitteli ikiliikkujaa

August Wilhelm Pyölniittu (1887–1979) oli paimiolainen kyläoriginelli ja itseoppinut tiedemies. "Paimion viisaaksi" kutsutun herran kunnianhimoisimpana tavoitteena oli ikiliikkujan keksiminen. Harvinaisissa tallenteissa kuullaan ja nähdään Pyölniittua työnsä keskellä vuosina 1963 ja 1968.

Vuonna 1968 nähdyssä Kamera kiertää -ohjelmassa August Pyölniittu esitellään "merkillisenä miehenä". Hän oli ammatiltaan pienvieljelijä, joka oli käynyt vain kiertokoulua ja harrasti tähtitiedettä, fysiikkaa, korkeaa matematiikkaa, sielutiedettä ja filosofiaa.

Pyölniittu asui koko ikänsä Paimiossa Kevolan kylässä kahden siskonsa kanssa. Hänen onnistui hämmästyttää aikalaisiaan erittäin kunnainhimoisella tutkijantyöllään. Pyölniittu kirjoitti, laski ja teki muistiinpanoja hämmästyttävällä perinpohjaisuudella.

Televisiopätkässä miehen ulkoista olemusta kuvaillaan kaikkea muuta kuin tiedemiesmäiseksi. Kuitenkin kaksisormijärjestelmä oli tuonut kirjoituskoneesta julki suorastaan korkealuokkaista tekstiä. Pyölniitun tutkimusten määrää ja tekstin laatua olivat ihmetelleet monet tieteen asiantuntijatkin.

August Pyölniitusta tuli vuonna 1920 Suomen Kansanvalistusseuran Etäopiston ensimmäinen opiskelija. Hän oli tuolloin 33-vuotias.

Pyölniitun kiinnostus tieteisiin oli herännyt kansakoulussa ja itseoppineen tiedemiehen suurin tavoite oli ikiliikkujan eli neonturbiinin keksiminen.

Oheisessa radiohaastattelussa Pyölniittu kertoo kerrytelleensä ideaa neonturbiinista kaikkiaan "viitisenkymmentä vuotta". Käyttökelpoiseksi idea oli tosin jalostunut vasta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Hän oli ehtinyt kirjoittaa turbiinitutkimuksistaan jo yli 1500 arkkia tekstiä.

August Pyölniittu tuotti kaikkiaan tuhansia sivuja erilaisia kirjoituksia, laskelmia sekä keksintöjä ja piti tekemisistään tarkkaavaisesti päiväkirjaa. Suuri osa teksteistä on säilytetty hänen myöhemmin museoidussa kodissaan Paimion Maljamäen kylässä. Paimiossa myös juhlitaan vuosittain heinäkuun viimeisenä sunnuntaina Pyölniitun päivää.

Näytä kartalla (Google)

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto