Hyppää pääsisältöön

Prisma Studio: Puita Saharaan – pelastaako ilmastonmuokkaus maailman?

Toimittaja Milla Kontkanen etsii keinoja maapallon viilentämiseen. Prisma Studio, yle tv1
Toimittaja Milla Kontkanen etsii keinoja maapallon viilentämiseen. Toimittaja Milla Kontkanen etsii keinoja maapallon viilentämiseen. Prisma Studio, yle tv1 prisma studio,Yle TV1

TV1 keskiviikkona 24.2.2016 klo 20.00 - 20.30, uusinta perjantaina 26.2. klo 5.55
Yle Areenassa 30 päivää

Kun Pariisin ilmastokokous joulukuussa huipentui kansainvälisen ilmastosopimuksen solmimiseen, sali purskahti villeihin aplodeihin, ihmiset halailivat toisiaan ja onnen kyyneleitäkin nähtiin.

Oliko juhlinta ennenaikaista? Sopimuksessa sitouduttiin pysäyttämään maapallon lämpeneminen selvästi alle kahden asteen. Onko se edes mahdollista?

Jos maapallon hiilidioksidipäästöjä ei saada kuriin, ilmastonmuokkaus voisi ehkä pelastaa maapallon lämpenemiseltä. Osa tutkijoista uskoo, että maapalloa voitaisiin viilentää sitomalla hiilidioksidia tai heijastamalla auringonvaloa takaisin avaruuteen. Pitäisikö Sahara metsittää ja meristä tehdä heijastavampia lisäämällä niiden vaahtoa?

Karkauspäivä roskiin

Karkauspäivä on käsillä. Olisiko elämä helpompaa, jos kalenteri olisi joka vuosi samanlainen? Ei tarvitsisi miettiä, miten arkipyhät tänä vuonna sotkevat aikatauluja. Tähän on tarjolla ratkaisu: yhdysvaltalaisprofessorien Steve Hanken ja Richard Henryn kehittelemä pysyväiskalenteri.

Voisiko yksi ja sama kalenteri toimia aina? Prisma Studio yle tv1
Voisiko yksi ja sama kalenteri toimia aina? Voisiko yksi ja sama kalenteri toimia aina? Prisma Studio yle tv1 prisma studio,Yle TV1

Jos pysyväiskalenteri otettaisiin käyttöön, osa nykykalenterin kuukausien pituuksista muuttuisi – ja vajaat satatuhatta suomalaista menettäisi kertarysäyksellä syntymäpäivänsä. Haittaisiko tuokaan? Jos ikä on vain numero, niin voisivatko syntymäpäivänsä menettäneet silloin aloittaa iän laskemisen taas nollasta?

Tieteellinen selitys epäonnenluvulle 13

Jo muinaisilla egyptiläisillä oli kalentereita. He ennustivat hyviä ja huonoja aikoja tähdistä. Egyptiläiset tähtitieteilijät seurasivat erityisesti kirkkaimpien taivaankappaleiden tapahtumia.

Yksi kohteista oli kaksoistähti Algol, jonka kirkkaus vaihtelee, kun toisiaan kiertävät tähdet vuorotellen pimentävät toisensa.

Kahden suomalaisen tähtitieteilijän löytö kirjoittaa tähtitieteen historiaa uusiksi. Samalla löytyi tieteellinen selitys epäonnenluvulle 13. Prisma Studio yle tv1
Kahden suomalaisen tähtitieteilijän löytö kirjoittaa tähtitieteen historiaa uusiksi. Samalla löytyi tieteellinen selitys epäonnenluvulle 13. Kahden suomalaisen tähtitieteilijän löytö kirjoittaa tähtitieteen historiaa uusiksi. Samalla löytyi tieteellinen selitys epäonnenluvulle 13. Prisma Studio yle tv1 prisma studio,Yle TV1

Se, että egyptiläiset tunnistivat taivaalta Algolin ja sen pimennykset, on tuore suomalaistutkijoiden tekemä löytö, joka kirjoittaa tähtitieteen historiaa uusiksi. Se todistaa, että ensimmäinen havainto muuttuvasta tähdestä on tehty noin 3000 vuotta aiemmin kuin tähän asti on uskottu.

Samalla taisi löytyä tieteellinen selitys epäonnenluvulle 13!

Studiossa keskustelemassa avaruustutkija Sini Merikallio, psykologi Jukka Häkkinen ja tähtitieteen sekatyöläinen Anne Liljeström. Ohjelmaa luotsaa Marjo Harju.

Kommentit