Hyppää pääsisältöön

Supo tahtoo taskuusi: käsikirjoitus

Tiedustelusta on tulossa Suomessakin iso kiista, kun poliisi ja armeija haluavat päästä tarkkailemaan ihmisiä verkossa. Sytyke kiistaan löytyy täältä, Santahaminan armeijasaarelta Helsingistä. Saarelle on noussut outo rakennelma, johon MOT sai poikkeuksellisen luvan tutustua.

Supo tahtoo taskuusi

Yleinen luottamus tiedusteluun ja vakoiluun järkkyi reilut kaksi vuotta sitten. Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuuspalvelulle NSA:lle työskennellyt Edward Snowden alkoi vuotaa julkisuuteen tuhansia salaisia asiakirjoja. Paljastui, että etenkin Yhdysvaltain mutta myös Britannian tiedustelupalvelut seuraavat hyvin tarkkaan, mitä kansalaiset tekevät. Kaikenlaiset viestit sekä tiedot puheluista ja verkkokäynneistä imuroituvat valtaviin tietokantoihin. Yhdysvaltalaisten ja brittien seuranta ulottuu myös muiden maiden kansalaisiin.
Samaa halutaan nyt myös Suomeen – vaikka verkkovalvonnan hyödyt ovat vähintäänkin kyseenalaiset.

Tietoturva-asiantuntija Mikko Kenttälä toimii kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Effi-ry:n hallituksessa. Hän arvioi Snowdenin paljastusten laajuutta. Mitä puhelimella ja tietokoneella voi tehdä ilman, että ulkopuoliset pystyvät sitä seuraamaan?

MOT:
"Voinko puhua turvallisesti älypuhelimella?"

Mikko Kenttälä:
"No, jos se on lähtötaso, että kukaan ei pysty salakuuntelemaan tai seuraamaan, mitä keskustelua käyt, niin et pysty."

MOT:
". . . lähettää tekstiviestejä?"

Mikko Kenttälä:
"Mikäli haluat varmistua siitä, että kukaan ei sitä ole nähnyt tai kuullut, niin et voi lähettää turvallisesti."

MOT:
". . . käyttää . . . puhelimen karttaa?"

Mikko Kenttälä:
"Et voi käyttää turvallisesti karttaa, mikäli haluat välttää, että kukaan ei sitä tiedä.) Siitä yleisesti ottaen lähtee tiedot sille, kuka tarjoaa sen karttapalvelun, lähtökohtaisesti ne jää sinne. Sen lisäksi pystytään tietysti jälleen älypuhelimen kautta sitä kattomaan, että minkälaisia tietoja tai missä paikalla olet liikkumassa."

MOT:
"Voinko turvallisesti käyttää esimerkiksi Googlen tarjoamaa ilmaista gmail-sähköpostia?"

Mikko Kenttälä:
"Mikäli haluat välttää, että kukaan ei pääse näkemään, kukaan ulkopuolinen ei pääse näkemään sinun sähköposteja, niin välttämättä ei kannata sitä Googlen palvelua käyttää."

Edward Snowdenin tietovuoto paljasti, että tiedustelupalvelut pystyvät seuraamaan sekunti sekunnilta, mitä ihmiset tekevät puhelimillaan ja tietokoneillaan. Nyt viranomaiset haluaisivat Suomessakin päästä tarkkailemaan ja avaamaan verkossa liikkuvia viestejä – jo ilman varsinaista rikosepäilyä.

MOT:
"Millaiset valtuudet Supo haluaisi verkkotiedusteluun?"

Petri Knape:
"Sellaiset toimivat valtuudet joilla me kykenemme suorittamaan meidän lakisääteisiä tehtäviä myös verkossa tänä päivänä, johon yhä enenevissä määrin meidän valvottavien kohteiden toiminta on siirtynyt."

Petri Knape toimii apulaispäällikkönä Suojelupoliisissa. Supon tehtäviin kuuluvat terrorismin torjunta ja vastatiedustelu.

MOT:
"Millaista, millaiseen tiedusteluun nämä nykyiset lait antavat mahdollisuuden?"

Petri Knape:
"Sillon kun meillä on perusteltua syytä olettaa tiettyjen henkilöiden syyllistyvän rikokseen, voimme kohdistaa heidän toimintaansa verkossa kulloiseenkin tilanteeseen sopivaa pakkokeinoa, mutta me tarvitsemme aina konkreettisen perustelun rikoksen olemassaolosta tai tapahtumisesta. Ja tiedustelussa on kyse kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien havaitsemisesta, joka on käsitteenä huomattavasti laajempi kuin rikos."

MOT:
"Te haluaisitte päästä verkkotiedusteluun kiinni jo ilman tiettyä rikosepäilyä?"

Petri Knape:
"Kansallisen turvallisuuden kannalta turvallisuusviranomaiset ovat auttamattomasti myöhässä, jos meidän toimivaltuudet ja tiedonhankinta on mahdollista tehokkaasti vasta sitten, kun rikos on jo tekeillä tai tehty."

MOT:
"Onko niin, että Supon tarkoituksena on ennakoida jotain, mitä mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuu, jotta se pystyttäisiin estämään – koska nythän Suomes ei oo tapahtunut mitään sillä lailla merkittävää, joka olis voitu estää verkkotiedustelulla?"

Petri Knape:
"Sitä teemme päivittäin ja virasto on sitä tehnyt vuosikymmeniä. Tiedustelun keskeinen tarkoitus on havaita turvallisuusuhat riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta ne voidaan ennalta estää."

Juha Sipilän hallitus on pannut alulle kolme hanketta, joissa virkamiehet valmistelevat lainsäädäntöä armeijan ja suojelupoliisin verkkotiedustelun aloittamiseksi. Suomi on yksi harvoista eurooppalaisista maista, joissa verkkotiedustelu ei tällä hetkellä ole mahdollista.

Martin Scheinin:
"On on tietyssä mielessä maailmanlaajuinen trendi, että tiedusteluviranomaiset haluaa kaikki mahdolliset valtuudet, ja siinä on osaltaan kyse kilpajuoksusta tekniikan kanssa. Se on tämmöinen kerää kaikki -mentaliteetti. Collect it all. Ett jos jossakin on jotakin tietoa, johon ei olla vielä päästy käsiksi, niin se nähdään sitten turvallisuusriskinä."

Jukka-Pekka Joensuu:
"Ollaan menossa paikkaan, josta kaapeli tulee rantaan. Ja jos katsotaan katsotaan tätä pohjaa niin tuossa puolentoista metrin syvyydessä on kaapeli. Joka on juuri tänä päivänä alkaa olla lähes Saksassa."

Jukka-Pekka Joensuu:
"Tuleva liikenne niin toivottavasti menee tätä reittiä, ja, ja yleensä kaikilla virroilla on taipumus hakea nopeita reittejä ja jopa parhaita yhteyksiä, ja tää tulee olemaan nopee reitti Suomesta Keski-Eurooppaan, mutta myöskin niin kun idästä Keski-Eurooppaan, myöskin Pohjois-Euroopasta ihan koko Pohjoismaista Pohjois-Ruotsista, ja, ja, ja tuota esimerkiks missä Facebookin laitetilat tällä hetkellä on Luleåssa, niin tää tulee olemaan nopeimpia reittejä sitte Keski-Eurooppaan."

Santahaminasta Rostockiin, Pohjois-Saksaan vedettävä merikaapeli on erittäin tehokas. Valtionyhtiö Cinian vetämässä kaapelissa kulkee tietoa parhaimmillaan 120 terabittiä sekunnissa. Nopeimpia nykyisin käytössä olevia eli 100 megabitin tehoisia kuluttajalaajakaistoja mahtuisi kaapeliin samanaikaisesti yli miljoona. Kaapeli on parhaillaan koekäytössä.

Uuden merikaapelin käyttöönottoon saakka valtaosa suomalaisten verkkoliikenteestä on kulkenut Ruotsin kautta. Ja Ruotsissa armeijan tiedustelulaitos FRA on ilmoittanut avaavansa rajat ylittävää viestiliikennettä aina halutessaan – näin esimerkiksi Suomesta lähetetyt sähköpostiviestit ovat olleet ruotsalaisten luettavissa.

MOT:
"Mitä tiedämme Suomen viranomaisten tällä hetkellä harjoittamasta verkkovalvonnasta?"

Martin Scheinin:
"Esimerkiksi poliisi on aktiivisesti mukana Facebookissa ja seuraa siellä sekä julkista keskustelua että sitten pyrkii eri ihmisten ystäviksi ja kun nuorilla ihmisillä usein on tuhat ystävää, niin helposti siellä on kaksi poliisia seassa. Se on julkista toimintaa. Ja sitten voidaan olettaa, että Suomella on hyvä tiedusteluyhteistyö Ruotsin kanssa, niin että Ruotsi, joka on ottanut käyttöön massavalvonnan, jollakin tasolla auttaa Suomea."

Martin Scheinin on kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin erikoistunut professori.

Martin Scheinin:
"En tiedä, onks sitä missään julkisesti myönnetty. Mutta uskoisin, että se on yks nykyistä keskustelua liikuttava voima, että puolustusvoimissa pelätään, että tää yhteistyö Ruotsin kanssa katkeaa, kun tuo tietoliikennekaapeli Suomen ja Saksan välille valmistuu, ja tiedot ei enää kulje Ruotsin kautta."

Petri Knape:
"Tän hankkeen osalta niin se näkökulma, mikä meillä on on luonnollisesti, se että meidän tämä toimivaltuus tulee saada, ja miten ne sitten yksittäistapauksessa järjestetään mahdollisuudet suorittaa tätä lakisääteistä tietoliikennetiedustelua, niin ne ratkaistaan sitten aikanaan."

Petri Knape:
"Täytyy muistaa että kaikkien Suomesta lähtevien viestintäkaapelien toisessa päässä on varmuudella viranomainen joka kykenee siinä kaapelissa tekemään oman maansa lakien puitteissa tietoliikennetiedustelua."

MOT:
"Eli tää tarkottaa lähinnä Viroa ja Ruotsia?"

Petri Knape:
"Kaikkia maita, joihin Suomesta tietoliikennekaapeleita kulkee."

Martin Scheinin:
"Verkkovalvonta on nopea ja edullinen tapa hankkia tietoa, koska tiedon siirtämiseen ja tiedon tallentamisen kustannukset on niin radikaalisti pudonneet, et se näyttää halvalta suhteessa tietoyksikköön. Mutta ihan toinen asia on, että pystytäänkö sillä estämään terrorismia. Ett esimerkiksi nyt, kun voimallisesti ajetaan Suomessa ja kaikkialla Euroopassa uusia verkkovalvonnan keinoja viitaten näihin traagisiin Ranskan terrori-iskuihin, niin jää helposti huomaamatta se, että Ranskassa on erittäin laajat massavalvonnan valtuudet viranomaisilla, ja niistä ei tuntunut olevan tässä tilanteessa mitään hyötyä."

MOT:
"Sekä puhelimissa että tietokoneissakin on kameroita. Voinko turvallisesti ottaa kuvia ja lähettää niitä kaverille?"

Mikko Kenttälä:
"Jos sinun kone sattuu saastumaan tai et käytä esimerkiksi salausta tai jotain luotettavaa palvelua sen kuvan välittämiseen, niin siitä ei voi koskaan tietysti tietää, että miten käy."

MOT:
"Jos kehitetään varsin epätodennäköinen skenaario, että joku olisi kiinnostunut mun tekemisistä, niin kävisikö se sillä tavalla, että tähän tietokoneeseen murtauduttaisiin ja sitä kautta joku ottaisi kameran käyttöönsä?"

Mikko Kenttälä:
"Se voisi olla hyvinkin mahdollinen skenaario. Tai mikäli haluttaisiin tietää sinun elämästäsi jotain, niin se sinun kannettava tietokone tai puhelin on juuri niitä kohteita, jotka, puhelin oikeastaan vielä parempi, koska se kulkee varmasti sinun taskussa aina ja se on myös päällä suurimman osan ajasta toisin kuin kannettava tietokone. Sitä kautta varmasti kaikki paljastuu."

MOT:
"Voinko tehdä google- tai bing-hakuja hakukoneella?"

Mikko Kenttälä:
"Sitä voi käyttää aika turvallisesti, koska se on salattua liikennettä, mutta tietysti jälleen kerran tiedot menee sinne palveluntarjoajalle elikkä Googlelle tai Microsoftille, ja sitä kautta tiedot voi päätyä vaikka minne."

MOT:
"Voinko surffata läppärillä netissä tämän Huawein kannettavan modeemin avulla?"

Mikko Kenttälä:
"Nämä on mun lemppariaiheita, koska tykkään häkkäillä tollaisia pikkukavereita, kun hommaan niitä itelleni, niin ei se välttämättä tämän pikkupurkin tarjoama nettiyhteys ole sen turvattomampi kuin mikä tahansa muukaan nettiyhteys, mutta toisaalta on syytä muistaa, että näissä pyörii sisällä pieni Linux-käyttöjärjestelmä, johon voidaan tehdä tietomurtoja. Joku voi istua siellä sitten kuuntelemassa sitä liikennettä siinä Huawein reitittimessä."

MOT:
"Sisältyykö siihen mitään erityistä tietoriskiä, että Huaweitahan pidetään yhtiönä, joka on suht’ lähellä Kiinan armeijaa?"

Mikko Kenttälä:
"Onhan se mahdollista. Kuitenkin itse selkeästi suurempana riskinä pitäisin sitä, että ne on kohtuu halvalla valmistettuja ja tehtyjä laitteita, joissa on tunnetusti ollut tietoturvahaavoittuvuuksia, joita jopa ite olen raportoinut, joten sikäli se on todennäköisesti se suurempi riski, että sinne ei ole varsinaisesti niitä takaovia ole historiallisesti tarvinnut, vaan siellä on ihan haavoittuvuuksia löytynyt sitten myöhemmin."

Martin Scheinin johti Euroopan unionin rahoittamaa kolme ja puoli vuotta kestänyttä eurooppalaista tutkimushanketta, jossa selvitettiin verkkotiedustelun tehokkuutta.

Martin Scheinin:
"Ja ehkä tän tutkimushankkeen tärkein tulos oli, että juuri nämä elektronisen massavalvonnan menetelmät toimii erittäin huonosti."

MOT:
"Miten tuloksellista verkkotiedustelu on kansainvälisten kokemusten perusteella?"

Petri Knape:
"Kansainvälisten kokemusten perusteella minun käsittääkseni erittäin tuloksellista ja välttämätöntä tämän päivän turvallisuusviranomaisille, jotta me kykenemme suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistämme."

MOT:
"Millaisiin arvioihin tämä vastauksenne perustuu?"

Petri Knape:
"Se perustuu siihen kokemukseen, mitä minulla on näistä työtehtävistä, joissa olen ollut liki 20 vuotta."

MOT:
"Millasta ihan konkreettista näyttöä verkkovalvonnan hyödyistä on?"

Petri Knape:
"Muun muassa Ruotsin turvallisuuspoliisin päällikkö viime vuoden aikana totesi, että sen avulla on kyetty ennalta estämään terroristi-isku Ruotsissa. Ja tietoliikennetiedustelu on yksi tiedustelumenetelmä ja tämän päivän maailmassa keskeisen tärkeä, mutta ei ainoa.
Useissa kansainvälisissä raporteissa verkkotiedustelun tuloksellisuus on todettu kyseenalaiseksi. Suomessa juuri myöskään tunneta Scheininin johtaman Surveille-tutkimuksen tuloksia."

MOT:
"Tunnetteko Euroopan unionin rahoittamaa Surveille-tutkimushanketta?"

Petri Knape:
"Nyt en osaa lonkalta sanoa tuota . . ."

MOT:
"Tässä hankkeessa, joka kesti kolme ja puol vuotta, siinä muun muassa tutkittiin juuri sitä mitä hyötyä verkkotiedustelusta on, ja tuloksena oli, että massavalvonta verkossa toimii huonosti. Miten kommentoitte?"

Petri Knape:
"No, tuossa alussa jo totesin, että se mitä Suomes tavoitellaan, ei minun näkemyksessäni voi oll a massavalvontaa. Täydellistä, kaiken verkossa liikkuvan tiedon valvontaa ei ole mahdollista toteuttaa eikä tiedustelun näkökulmasta olisi edes järkevää."

MOT:
"Tämä tutkimushankkeen tulosten mukaan ylipäätään tämmönen verkkovalvonta, vaikka siinä seulottaisiin joidenkin ennakkoehtojen mukaan liikennettä ja tietoja, ei ole kovin tehokasta, koska se syö resursseja muulta poliisitoiminnalta."

Petri Knape:
"Mä mielellään puhun tiedustelutoiminnasta tästä näkökulmasta, ja kuten totesin tietoliikennetiedustelu on yksi tiedustelun tiedonkeruuväline, ja yksi tiedusteluväline eikä sellasenaan ratkase kaikkia ongelmia, mutta tämän päivän maailmassa se on välttämätöntä olla siellä työkalupakissa."

Grafiikka:
Lisää verkkotiedustelun tehottomuudesta: yle.fi/mot

Olli-Pekka Rantala:
"No, meidän käsitys on ollu se, että tää ollakseen tehokasta ja hyödyllistä niin verkkotiedustelun täytyy olla kohdennettua. Että tämmönen massamainen ti-, tiedustelu ei, ei oo tehokasta."

MOT:
"Mitä kohdennetulla verkkotiedustelulla oikein tarkoite-, tarkotetaan?"

Olli-Pekka Rantala:
"No, kohdennetulla tiedustelulla tarkoitetaan sitä, että on olemassa jokin tieto, jonka perusteella se tiedon haku kohdennetaan esimerkiks sillon, kun poliisi tutkii rikosta, niin siinä on olemassa joku rikosepäily, jonka perusteella sitten se tiedonhankinta kohdennetaan tiettyyn puhelinnumeroon, tiettyyn ip-osoitteeseen, tiettyyn sim-korttiin, tietyn tukiaseman alueelle, ja tällä tavalla se on, se ei kohdistu siihen kaikkeen tietoliikenteeseen, vaan se on, se on rajattua."

Martin Scheinin:
"Massavalvonnan keinoin ei pystytä saamaan esiin niitä neuloja heinäsuovasta. Ett siinä tuhlataan aikaa ja voimavaroja sen heinän läpikäyntiin ilman, että pystyttäis tehokkaasti tuottamaan todellisia jatkoanalyysin kohteita niin, että tehokkaasti torjuttaisiin esimerkiksi terrorismia. Samaan aikaan ne moraaliset riskit on hyvin suuret ja perusoikeusvaikutukset on syvälliset. Ett me pystyimme tän tutkimushankkeen kautta osoittamaan, että tasapaino horjuu ja horjuu pahasti näissä elektronisen valvonnan keinoissa. Sen sijaan jo tää poliisinkin harjoittama avoimen Facebookin ja avoimen internetin seuraaminen, niin siinä on aika hyvä tasapaino tehokkuuden ja perusoikeusvaikutusten välillä, ja kaikkien parhaiten paradoksaalisesti toimi perinteiset menetelmät. Eli inhimillisten voimavarojen käyttö, ihmisten seuraaminen jalkatyönä tai sitten matkalaukkujen avaaminen tai räjähdysaineiden identifiointi kemiallisin keinoin."

MOT:
"Miten se käytännössä järjestettäisiin? Laitettaisiinko internetin solmupisteisiin kuuntelujärjestelmiä vai miten se toimisi?"

Petri Knape:
"En ole tekninen asiantuntija, mutta käsitykseni on juuri tuon kaltainen eli se edellyttäisi operaattorien ja tietoliikennetiedustelua suorittavan viranomaisen välistä yhteistyötä, jossa sitten tietoliikennetiedusteluviranomaiselle tarjottaisiin liityntäpisteitä verkkoon, jossa tämä tiedonkeruu niiden lupaehtojen puitteissa, jotka siis ulkopuolinen taho myöntäisi, voitaisiin sitten suorittaa."

Olli-Pekka Rantala:
"No, me ollaan lähdetty siitä, ett jos viranomaisella on tekninen pääsy kaikkeen tietoliikenteeseen, niin sillon se ei oo tämmöstä kohdennettua tiedustelua, vaan sillon se on niin kun, luo luonteeltaan massamaista, ja, ja sillon se on niin kun perusoikeuksien näkökulmasta huomattavasti hankalampi, hankalampi kysymys. Eli tärkeätä ois ois löytää semmonen tapa, jossa, jossa voidaan kohdentaa se tiedonhankinta ennalta sillä tavalla, ett se viranomainen saa vaan, vaan tietyt tiedot, joiden voi olettaa olevan sille hyödyllisiä."

Mikko Kenttälä:
"Kaikki osapuolet kertovat, että tavoite ei ole tehdä massaurkintaa, vaan on tavoite tehdä kohdennettua, mutta sitten toisaalta ollaan hakemassa lupaa päästä kaikkeen, mahdollisesti hakemassa lupaa päästä kaikkeen tietoliikenteeseen ja sieltä seuloa tuntemattomia uhkia, joka kuulostaa minun korvaan aika paljonkin siltä, että, että se voi helposti lipsahtaa sinne massatiedustelun puolelle."

Britanniassa on maailman kattavin valvontakameroiden verkosto. Lontoossa toimiva Privacy International pitää huolta yksityisyydensuojasta. Järjestön Alexandrine Pirlot de Corbion seuraa myös Suomen verkkotiedustelusuunnitelmia.

Alexandrine Pirlot de Corbion:
"I think Finland and the way it's viewed among some of the Scandinavian countries, they're at the top of the rankings for press freedom for respect for human rights, especially on issues around gender and migration and those kind of topics, and falling into a state that would interfere, unlawfully, disproportionately and without a legitimate aim with the privacy of individuals, I think that would be a concerning development, given its historical standing as a champion of human rights, I think that would be very concerning for Finland."
(Suomi ja muut pohjoismaat ovat maailman johtavia maita lehdistönvapaudessa ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa,eritoten sukupuolten tasa-arvoon ja siirtolaisuuteen liittyvissä asioissa. Olisi huolestuttavaa, mikäli ihmisten yksityisyyttä alettaisiin häiritä laittomasti, ylimitoitetusti ja ilman perusteltua syytä. Koska Suomi on perinteisesti ollut ihmisoikeuksien mallimaa, tällainen kehitys olisi hyvin huolestuttava.)

Alexandrine Pirlto de Corbion:
"I think the question that we need to go back to actually is not about the effectiveness of mass surveillance but going back to whether mass surveillance is lawful. In the current established legal framework mass surveillance is not compliant with international human rights law and standards. Mass surveillance is inherently disproportionate, it would fail the test as whether it's necessary in democratic society. Our societies are built around the idea that individuals are citizens and that we're innocent until proven guilty. In systems of mass surveillance, like we have seen, are not complying with that idea, those democratic principles of citizens and their right to protection and to enjoy their fundamental rights and freedoms."
(Kysymys, jota tulee miettiä, ei ole massavalvonnan tehokkuus, vaan se, onko massavalvonta laillista. Nykyään vallitsevassa lainsäädännössä massavalvonta ei sovi yhteen ihmisoikeusperiaatteiden kanssa. Massavalvonta on suhteettoman laajaa, eikä se ole tarpeen demokraattisessa yhteiskunnassa. Yhteiskuntamme perustuvat ideaan, että ihmiset ovat kansalaisia, ja syyttömiä ennen kuin toisin todistetaan. Massavalvonta ei kunnioita demokratian periaatteita, joiden mukaan kansalaisilla on oikeus yksityisyyteen ja perusoikeuksista nauttimiseen.)

Jukka-Pekka Joensuu:
"Nyt ollaan kävelemässä paikkaan ja laitetilaan, johon merikaapeliyhteys rantautuu eli tämä rantautumispiste, johon johon tuota koko merikaapeli rakennetaan. Ja sen jälkeen tästä lähtee sitten tiedonsiirtoyhteydet maailmalle."

MOT on poikkeuksellisesti päässyt kameran kanssa tutustumaan tähän konttiin, joka on tulevaisuudessa pohjoisen Euroopan tärkein internet-piste.

Jukka-Pekka Joensuu:
"Merikaapeli tulee mereltä tänne, ja tästä pisteestä nousee ylös ja tästä lähtee haarautumaan edelleen internetiksi."

MOT:
"Eli tässä on sitten se kaikki liikenne, mikä tulee merikaapelista jaetaan tässä?"

Jukka-Pekka Joensuu:
"Se lähetään jakamaan sitte se eteenpäin."

MOT:
"Ei liene sattumaa, että tää kontti on sijoitettu paikkaan, jossa on satoja varusmiehiä ja sotilaita koko ajan?"

Jukka-Pekka Joensuu:
"Tämä on erittäin turvallinen ja hyvä, hyvä paikka, ja, ja sanotaan näin, että, että tärkeä on, että ne on suojattu, ja ne on turvallisia, ja, ja myöskin täähän tulee mereltä aika optimaaliseen suuntaan, että kyllä tämä on, ja, ja sehän lähtee siitä, että, että paikat, jotka ovat niin ku maantieteellisesti hyviä, niin niihin on sijoittunu tällasta inf infraa ja tärkeätä struktuuria."

MOT:
"Niin, että varuskunta on niin kun ekstraa tässä?"

Jukka-Pekka Joensuu:
"Varuskunta on ekstraa tässä, joo."

Jukka-Pekka Joensuu:
"Teknisesti nää rakennetaan sillä tavalla, ett nää on niin kö tietoturvallisia sillä tavalla, että ne on, ett sitä liikenteen välitystä pystytään tekemään mahdollisimman hyvin. Ja kaikki, jos siihen laitetaan, niin nehän huonontaa sen liikenteen välitystä."

MOT:
"Eli sä takaat, että täss ei oo varauduttu fyysisesti mitenkään siihen, että, että, tätä liikennettä voitais kuunnella?"

Jukka-Pekka Joensuu:
"Ei ole varauduttu, eli lähtökohta on se, että mä sanosin tän asian toisin päin, nämä tehdään sillä tavalla, ett tää on infraa, joka on täysin neutraalia, siinä on niin kun hyvin puhdasta ja pelkästään sitä infraa, joka ei ota kantaa eikä myöskään rakenna minkäänlaista sellasta."
"Ilman muuta, jos, jos on sitte niin kö lain mukaiset velvollisuudet, joita meidän tulee täyttää, niin nehän me teemme. Se, se on ihan lähtökohtasesti yhteiskunnan perusrakenteita."

Martin Scheinin:
"Verkkovalvonta murtaa yksityisyyden suojan, joka on keskeinen perusoikeus- ja ihmisoikeus Suomessa, Euroopassa, yleismaailmallisesti. Verkkovalvonta kohdistuu ihan tavallisiin, rehellisiin kansalaisiin, kuuluu he sitten enemmistöihin tai vähemmistöihin, oli heillä poliittisia mielipiteitä tai ei, oli he uskonnollisia tai ei, oli heillä joku itselle arkaluontoinen sairaus taikka ei, niin kaikkien meidän tiedot on silloin uhattuna, ja yksityisyyden suoja murtuu."

MOT:
"Mitä mieltä olette siitä huolesta, että verkkotiedustelun salliminen uhkaa kansalaisten perusoikeuksia?"

Petri Knape:
Niin, pikemminkin kansallisen turvallisuuden ylläpitäminen on keskeistä, jotta yhteiskunta voi ylipäätään taata kansalaistensa perusoikeudet. Ja sitten tässä suhteessa tän kaltainen vastakkainasettelu ei mielestäni ole hedelmällistä, vaan on tarpeen hakea tasapaino kansalaisten yksityisyyden ja kansallisen turvallisuuden välillä ja löytää sellainen ratkaisu, jossa Suomi voi katsoa että nämä kaksi tärkeää arvoa ovat keskenään oikean suhteisessa tasapainossa."

MOT:
"Miksi niin kutsutun kunnon kansalaisen tulisi olla kiinnostunut siitä, sallitaanko verkkotiedustelu Suomessa?"

Mikko Kenttälä:
"Lähinnä oikeastaan sen vuoksi, että se voi kohdistua kaikkiin. Eli kaikkeen siihen, mitä sä surffailet kotona, kaikkeen kun sinulla on älytelevisio ja vaihdat telkkarista kanavaa, niin se menee ulkomaille se tieto, mikäli olet sen käyttöehdoista hyväksynyt, niin se tieto voi mennä ulkomaille. Kaikki tämä tieto voi päätyä jonnekin tietokantaan, jota sitten tuota niin myöhemmin voi tulla esiin jotain tai se tietokanta voi vuotaa jonnekin tai jotain muuta."

MOT:
"Entäs jos kansalainen sanoo, että ei hänen elämässään ole mitään niin suuria salaisuuksia, etteikö kaikki voisi niitä seurata?"

Mikko Kenttälä:
"Jokainen voi varmaan verrata sitä siltä kannalta, että jostain syystä meillä ei ole haluttu vielä esimerkiksi kotiin kameroita, vaikka silläkin varmaan pystyttäisiin estämään joitakin rikoksia etukäteen."

Martin Scheinin:
"Tietoliikenteestä, tietojen tallentamisesta, tietojen analysoinnista ja siihen liittyvästä laitevalmistuksesta on kasvanut yksi suurimmista bisneksistä, mitä maailmassa tällä hetkellä on, ja tietyllä tapaa se on korvannut tän Vietnamin sodan aikaisen sotilaallis-taloudellisen kompleksin. Ett nyt voidaan puhua tällaisesta teollis-tiedusteluteknologisesta kompleksista."

MOT:
"Onko itse asiassa kaikkein turvallisin tapa tehdä näin?"

Mikko Kenttälä:
"Tähän haluan sanoa, että ei ole, koska perinteisestihän tiedonsaanti, tiedon turvallinen saanti on yksi osa tätä turvallisuutta, mikäli puhutaan tietojenkäsittelyn turvallisuudesta. Kun panee, ottaa johdot irti seinästä ja panee läppärin kiinni, niin se tiedonsaanti kärsii aika kovasti. Siinä mielessä haluaisin aatella sen niin päin, että turvallinen tiedonsaanti tässäkin kärsii."

MOT:n tiedustelupaketti

MOT: Supo tahtoo taskuusi
TV1 maanantaina 22.2. klo 20
Ohjelma nähtävissä Yle Areenassa
Televisiouusinnat:
- TV1 keskiviikkona 24.2. klo 16.20
- TV1 torstaina 25.2. klo 5.55

Supo haluaa tietää, kenelle puhut ja mitä kirjoitat

Verkkovalvonta houkuttaa – teho arveluttaa

Snowden avasi oven outoon maailmaan

FBI raivostui Applelle, Apple FBI:lle – ja Trump Applelle

Kommentit