Hyppää pääsisältöön

Näkökulma: Toivottavasti Peter Forsskålille ei käy kuin Kimmo Timoselle

Peter Forsskål
Peter Forsskål Peter Forsskål Kuva: Antellin kokoelmat/Wadströmin kokoelma, Historian kuvakokoelma, Museovirasto. Peter Forsskål

Ei, Peter Forsskål ei ole jääkiekkoilija, vaan 1700-luvulla elänyt luonnontutkija, tutkimusmatkailija ja sananvapauden esitaistelija. Jääkiekkoilija Kimmo Timonen tulee kuitenkin mieleen, kun seuraa miten Painovapauden juhlavuosi on lähtenyt liikkeelle. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 250 vuotta siitä, kun Ruotsissa tuli voimaan aikansa vapaamielisin painovapauslaki. Yksi lain keskeisistä laatijoista, Anders Chydenius, on ollut jo esillä, mutta rohkeasta sananvapauden esitaistelijasta Peter Forsskålista ei ole kirjoitettu juuri mitään.

Jos Chydenius on kuin valokeilassa paistatteleva Teemu Selänne, Peter Forsskålista on vaarassa tulla sananvapauden Kimmo Timonen, tärkeä ja hienon uran tehnyt pelaaja, joka jää huomiotta kotimaassaan. Kuten kävi Timoselle, joka jäi ilman kutsua Linnan juhliin tai mainintaa Urheilugaalassa.

Peter Forsskål oli suomalaissyntyinen luonnontutkija, tutkimusmatkailija ja filosofi. Forsskål opiskeli Uppsalan yliopistossa, ja hän oli yksi kuuluisan luonnontutkijan Carl von Linnén oppilaista. Forsskål opiskeli myös Göttingenin yliopistossa, joka oli yksi valistusajan keskuksista. Siellä hän kiinnostui entistä enemmän filosofiasta, ja hän omaksui paljon aatteita valistuksesta – kriittistä ajattelua ja tiedon merkitystä korostaneesta aatevirtauksesta. Palattuaan Ruotsiin hän painatti vuonna 1759 kirjasen Tankar om borgerliga friheten, joka tiivisti hänen kansalaisvapauksia koskevat ajatuksensa. Kirjasessa hän vaati kirjoitusvapautta ja peräänkuulutti hallinnon julkisuutta. Asioita, jotka eivät olleet vallan kahvassa olleen korruptoituneen, aatelisista ja varakkaista porvareista koostuneen hattupuolueen mieleen.

Jos Chydenius on kuin valokeilassa paistatteleva Teemu Selänne, Peter Forsskålista on vaarassa tulla sananvapauden Kimmo Timonen, tärkeä ja hienon uran tehnyt pelaaja, joka jää huomiotta kotimaassaan.

Peter Forsskål olisi taatusti nykyistä tunnetumpi hahmo sekä luonnontutkijana että vapausajattelijana, jos hän ei olisi lähtenyt tutkimusmatkalle Arabiaan ja kuollut siellä vain 31-vuotiaana. Forsskål oli siis ollut poissa sananvapauskuvioista joitakin vuosia ennen kuin aikansa vapaamielisin painovapauslaki astui voimaan joulukuussa 1766. Anders Chydeniuksen rooli lain valmistelussa oli tärkeä, mutta vapausajattelu ei ollut yksittäisten tähtipelaajien varassa. Forsskål oli yksi niistä painovapauslakia edeltäneistä näkyvistä sananvapauden puolustajista, jotka 1700-luvun puolivälissä uskalsivat tuoda julki ajatuksiaan vastuksista ja vaaroista piittaamatta.

Jääkiekkoilija Kimmo Timonen ei saanut kutsua Linnan juhliin, mutta hän sai melkoisen huomionosoituksen ulkomailla Yhdysvalloissa. Presidentti Barack Obama huomioi Timosen ja hänen uransa, kun Stanley Cupin –voittanut Chicago Blackhawks vieraili Valkoisessa talossa. Obama kävi läpi Timosen uran vaiheita ja terveysongelmia sekä kutsui häntä ”unohdetuksi sankariksi”. Myös Peter Forsskålia ja hänen ajatteluaan on viime vuosina huomioitu lähinnä ulkomailla. Toivoa kuitenkin on siitä, ettei Forsskål jää synnyinmaassaan sananvapauden unohdetuksi sankariksi ja puolustajaksi. Peter Forsskål on esillä esimerkiksi toukokuussa Helsingissä järjestettävässä sananvapauden konferenssissa.

Muistutetaan vielä, että Kimmo Timosen pelipaikka oli puolustaja.

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.