Rakkaat aikuiset: älkää möläytelkö tisseistä ja läskeistä!

"Perseesi on leveä kuin leivinuuni!" Tädin tokaisu kaikuu korvissa, vaikka tylytyksestä on jo 35 vuotta. Herkässä ja epävarmassa iässä kuullut arviot tarttuvat ja häiritsevät elämää vielä aikuisenakin. MHL:n kyselyyn vastanneet naiset kertovat itseinhosta ja seksiongelmista, jotka saivat alkunsa usein yhden ihmisen ajattelemattomasta möläytyksestä.

Päästä varpaisiin pyyhkivä arvioiva katse ja kovaääninen kommentti: Ryntäät näkyvät liikaa. Tämä olisi kenelle tahansa hävettävä tilanne, mutta kasvavalle tytölle suorastaan kammottavan nolo.

Kysyimme verkkokyselyssämme miten lukijoittemme kehoa tai ulkonäköä on lapsuusvuosina kommentoitu. Saamamme vastaukset kertovat hetkistä, jolloin aikuisten häpeä siirrettiin tyttöihin. Erityisesti sukulaisnaiset saisivat katsoa peiliin. Teidän pitäisi olla tyttöjen hienotunteisia haltijakummeja, ei julmien kommenttien laukojia!

Möläyttelyt muistetaan

– Varhaisteininä kun paino lähti nousuun, sain kuulla omalta isältäni ja veljeltäni aina sen et pitäs kattoo peiliin ennen ku otan lisää ruokaa. Se sattui sillon ja se vaikutti pitkään.

– Avoimesti päiviteltiin: "onpas alkanut nyt tissit kasvaa". Tuntui nöyryyttävältä, kun ei ollut asia joka olisi jokaisen tarvinnut sanoa ääneen.

– Sukulaistädit kommentoivat melko julkeastikin, erityisesti murrosiässä tapahtuvia kehon muutoksia. Taisi olla ajan (julma) tapa.

– Äiti on ollut harmissaan, kun naiseksi kehittymiseni on tapahtunut varhaisemmassa vaiheessa kuin hän olisi odottanut. Häpesinkin siis 12-vuotiaana naiseksi muuttumistani.

– Isot hampaat; iso rako hampaiden välissä; iso nenä; tulee iso perse, jos syö paljon; tytöillä pitää olla pitkät hiukset. Jeps, lapsuudessani kaikilla kylän ihmisillä tuntui olevan mielipide, joka heillä oli oikeus ladata lapselle. Varmasti ovat vaikuttaneet elämääni, mutta samat kommentit vaan kaikille laukojille ympärilläni: ihan yhtä isoperseisiä, ristihampaisia ja muutenkin mallikoulukelvottomia olette, joten tasoissa ollaan.

Läskittely rikkoo mielen

– Kylpylässä kuulin vanhempien naisten vertaavan minua heidän tuntemaansa pulskaan tyttöön "juu on vähän samanlainen" -tyyliin. Muutenkin aikuiset sanoivat ihan suoraan, nimenomaan sukulaisnaiset ovat antaneet ymmärtää, että olen pullukka. Tämä on vaikuttanut niin, etten ole ollut tyytyväinen kehooni, vaikka jossain vaiheessa olisi ollut ihan syytäkin. Hyväksyntää tuli haettua mm. yhden yön suhteista. Ei auttanut.

– Olen aina ollut ylipainoinen ja osa aikuisista koki velvollisuudekseen taivastella sitä. Ystäväni isoisä kutsui minua termillä "Se Läskityttö". Läskittely ja muu on jättänyt vahvan jälkensä minuun. Olen käynyt läpi vaikean masennuksen ja vasta aviomieheni antaman tuen kautta ymmärtänyt, että myös minä voin olla ja olen kaunis ja arvokas, en kähmittävä "Läskityttö".

– Muistan, että pömppövatsaani kommentoitiin ja minulla on tosi paha "vatsakompleksi". Silloinkin, kun vatsa on ollut lähes pyykkilauta, olen ollut sitä mieltä, että maha on hirveä läskimakkara.

– Minua haukuttiin pienestä pitäen läskiksi ja huoraksi ja se näkyy edelleen varautuneisuutena kaikissa sosiaalisissa tilanteissa. Vanhempani ja isovanhempani huomauttelivat jatkuvasti ylipainostani ja olin 10-vuotias, kun ensimmäisen kerran laihdutin. Lopetin syömisen. Sittemmin olen sairastellut milloin bediä milloin bulimiaa. Syöminen on edelleenkin jatkuva ongelma.

– Kotona, lapsena, selvästi päärynävartaloisena kuulin usein, että minulle ostettavat vaatteet "ei saa korostaa pyllyä". Tuloksena ikuinen pyllyhäpeä.

Tissihäpeä kyykyttää

– Kummisetäni puristeli juuri kasvaneita tissejäni teini-iässä ja kommentoi että "tissit kasvaa". Tunsin kipua ja häpeää.

– Minulle kasvoi varhain rinnat ja naispuoliset sukulaiset kommentoivat häpeilemättä tätä muutosta. Murrosikäiselle se oli aina kammottavan hävettävä tilanne kun täti tai muu sukulainen kommentoi mummulan ruokapöydässä "tytöllehän on jo kasvanut tissit" tai "onko sulla jo ihan oikeet tissiliivit". Jotenkin sitä kasvoi siihen luuloon, että isoja tisseja saa kuka vaan kommentoida, koska samahan pätee vielä aikuisiässä esim. anniskeluravintolan tarjoilijan työssä, kun humalaiset miehet möläyttelevät kommentteja ulkonäöstä häpeilemättä. Vasta nyt kolmenkympin kynnyksellä osaa haistattaa tuijottelijoille.

Likaisen leima ruokkii estoja

– Sukupuolialueelta muistan kommentit "hyi yäk, älä koske, se on ihan pissinen/likainen!" Aika kova kynnys ollut teininä/aikuisenakaan sille alueelle koskettaa tai toisen kosketusta hyväksyä, vaikka kyllä tietämyksen ja kokemuksen kaiken järjen mukaan pitäisi jo yliajaa nuo kommentit, mutta..

– Lääkärileikeistä sain selkäsaunan, seksi oli salaista, likaista, syntistä. On edelleenkin ahdistava asia välillä, puhuminen seksistä on todella vaikeaa, omien halujen ja itsensä tunteminen seksuaalisesti on heikkoa ja vaikeaa.

– Seksuaalisuus oli ahdistavaa ja lapsena sitä käsiteltiin huonosti. Olin ensimmäisen poikaystäväni kanssa yli 3kk kun edes ensimmäisen kerran suudeltiin. Hän rakasti minua sellaisena kuin olin. En siltikään pystynyt puhumaan seksistä kunnolla. Nyt olen 25v ja elän uudessa parisuhteessa. Emme puhu seksistä. Se ahdistaa minua liikaa ja kuulostaa irstaalta. En silti nauti tästä tilanteesta, eikä seksi ole täydellistä. Minulla on muutama fantasia, mutta en uskalla sanoa niitä ääneen, koska häpeän. Tyydyn lähetyssaarnaajaan. Ikuiset traumat

– Luulen että minun vanhempani ovat suhtautuneet aika "nihkeästi" näihin seksuaalisuuteen liittyviin asioihin, koska olen itse ollut aika pidättyväinen, hämmentynyt ja "ulalla". Minulle on kyllä kerrottu teoreettinen puoli asioista ja olen siitä ollut hyvinkin tietoinen aina, mutta tunnepuolella on ollut näin aikuisiällä tekemistä.

Lainaukset ovat suoria otteita vastauksista, jotka saimme kysymykseemme muistatko, kommentoitiinko sinun kehoasi tai ulkonäköäsi, kun olit lapsi? Miten? Millä tavalla kommentit ovat vaikuttaneet sinuun? Vastausten kirjoitusasua on paikoin korjattu.