Hyppää pääsisältöön

Rane Raitsikka fiilisteli Notkeaa Rottaa Kat Von D:n kotisohvalla: Näin syntyi Atomirotta

YleX:n Viikon albumina soi Atomirotan toinen albumi II. Bändille ominaiseen tapaan levyllä rikotaan genrerajoja, mutta mukaan mahtuu myös vanhoja kitarariffejä Rane Raitsikan jenkkivuosilta.

Atomirotta

Hanibani hyppää autoon, ajetaan aurinkoon. Tämä on se biisi, jota hoilattiin muutama kesä sitten joka paikassa. Saman kappaleen myötä Rotan, Rane Raitsikan ja J. Pajulahden bändi Atomirottatuli suuren yleisön tietoisuuteen.

Ennen tätä itähelsinkiläinen räppäri ja vanhan liiton punkkari kuuntelivat toistensa tuotantoa maailman eri laidoilla.

Oltiin 90-luvun loppupuolella, kun Notkea Rotta, eli Mikko Sarjanen, hengaili kaverinsa luona kuuntelemassa hard rock -musiikin klassikkoteoksia. Sinä iltana soittoon pääsi myös suomalaisen rock-yhtyeen Smackin albumeita.  Musiikki teki Rottaan vaikutuksen: myöhemmin hän päätyi coveroimaan bändin kappaletta Pass That Bottle silloisen punkrock-kokoonpanonsa riveissä.

Kyseisen keikan jälkeen Rotta ja muut bändikaverit istuivat alas, avasivat oluet ja rupesivat keskustelemaan Smackista hieman syvällisemmin. Yhden kaverin mukaan bändin kitaristi Rane Raitsikka oli varsin mystinen tyyppi. Oli kuulemma muuttanut hiljattain Los Angelesiin ja asui joissakin katuojissa.

Rottaa kommentit jäivät kovasti kiinnostamaan, mutta siihen aikaan asiaa ei pystynyt Wikipediasta tarkistamaan. Eikä hän vielä silloin tiennyt, että legendaarisesta Raitsikasta tulisi hänen bändikaverinsa.

Tuliaisia rapakon takaa

Rane Raitsikka on suomalaisessa musaskenessä yhä hieman mystinen hahmo. Parhaiten hänet tunnetaan pitkän linjan rock- ja punk-kitaristina. Ja kuten Notkean Rotan kaveri tiesi, Raitsikka on viettänyt elämästään reilut parikymmentä vuotta rapakon toisella puolen.

Siellä hän tutustui sattumalta Notkean Rottaan.

Täytettyjä korppeja, susia, karhuja ja ahmoja. Ja paljon kynttilöitä. Sellaiselta näytti tatuointitaiteilija Kat Von D:n vierashuoneessa, jossa Raitsikka majoittui viimeisinä viikkoinaan Yhdysvalloissa vuonna 2010. Raitsikka oli esittänyt hiljattain siskolleen pyynnön, että tämä lähettäisi kuunneltavaksi jotakin suomalaista musiikkia. Vastaukseksi hän sai itähelsinkiläistä räppiä, Notkeaa Rottaa.

Nyt olisi hyvä aika palata Suomeen, hän ajatteli. Ja niin pian myös tapahtui.

Raitsikka on asunut Suomessa nyt noin kuuden vuoden ajan. Tästä viimeiset pari vuotta hän on soittanut kitaraa Atomirotta-yhtyeessä. Bändi on julkaisemassa parhaillaan toista albumiaan II, joka soi YleX:n viikon albumina.

Äkkiseltään ei tule toista kotimaista yhtyettä mieleen, joka kykenisi vetämään festarikeikkoja niin Tuskassa kuin Blockfesteillä.

- Kaikki Atomirotassa on tuntunut hyvältä. Ei tässä ole kauheasti suunniteltu mitään, alettu vaan soittamaan, Rane Raitsikka sanoo.

- Siihen vaan tähdätään, että tehdään kovaa musaa hieman eri vinkkeleistä ja haastetaan itsemme, Rotta lisää.

Vaikka Atomirotan kappaleet uudella levyllä käsittelevät paikoittain vaikeita asioita, musiikin yleisvire on kuitenkin toiveikas. Rotan mukaan kyse on tietynlaisesta elämänasenteesta, jonka mukaan pahoistakin tilanteista selviää pienellä pilkkeellä silmäkulmassa.

- Olen monesti ollut hyvinkin toivottaman tuntuisissa tilanteissa, mutta kyllä siellä on silti aina jokin kipinä ollut, mistä on saanut ammennettua voimaa, Raitsikka kertoo.

Kun puhutaan musiikista, Raitsikalla riittää tasaisin väliajoin muistoja jenkkivuosiltaan. Ja kuuluupa Atomirotan uudella II-albumilla myös tuulahduksia menneistä ajoista.

Esimerkiksi kappaleella Pienestä kii rumpuja soittaa Raitsikan ystävä ja entinen kämppäkaveri, muun muassa Queens of the Stone Age ja Eagles Of Death Metal  -bändeistä tuttu Gene Trautmann.

- Monet kitarariffit olen joskus pikkujätkänä jenkeissä tehnyt. Jostain syystä ne kaikista melankolisimmat riffit ovat putkahtaneet uudelleen esiin, kun olen tullut Suomeen, Raitsikka kertoo.

Ja hyvin ne riffit ovat tuntuneet myös suomalaisyleisöön iskevän. Äkkiseltään ei tule toista kotimaista yhtyettä mieleen, joka kykenisi vetämään festarikeikkoja saman kesän aikana niin Tuskassa kuin Blockfesteillä.

Kun rehelliset rap-lyriikat ja legendaarinen punkasenne kohtaavat, on tämä kuitenkin mahdollista.

Lue myös:

Atomirotan raitistunut Rane Raitsikka ammentaa kodittomuudesta ja päihdekierteestä inspiraatiota joulubiisiin, joka kertoo perhejuhlan toisen puolen