Hyppää pääsisältöön

Uusi galleria raivaa tilaa nykylasitaiteelle

Lasitaidegallerian ikkunassa Kari Alakosken ja Marja Hepo-ahon suunnittelemaa ja puhaltamaa lasitaidetta
Galleria Mafka & Alakoski sijaitsee gallerioista tunnetulla Iso Roobertinkadulla Lasitaidegallerian ikkunassa Kari Alakosken ja Marja Hepo-ahon suunnittelemaa ja puhaltamaa lasitaidetta Kuva: Yle / Jenni Stammeier galleria

Nykylasitaiteilijat tuskailevat suomalaisten sitkeätä uskollisuutta Wirkkalaa, Sarpanevaa ja Franckia kohtaan. Uusi yksinomaan lasitaiteeseen erikoistunut galleria Helsingin keskustassa yrittää tehdä nykylasitaidetta tunnetummaksi.

Lasitaidetta arvostetaan Suomessa. Kaj Franckin pienimmätkin maljakot huudetaan tuhansilla euroilla ja Tapio Wirkkalan Kanttarelli on lähes 60.000 euron arvoinen. Suomalaiskodit ovat täynnä Timo Sarpanevaa, Gunnel Nymania ja Nanny Stilliä. Kaikki jo edesmenneitä lasitaiteilijoita.

Mutta nykylasitaide ei pääse ansaitsemallaan tavalla esille, sanovat lasitaiteilijat ja -muotoilijat. Lasitaiteilijoiden ja -muotoilijoiden mielestä Suomesta puuttuu nykylasin keräämisen kulttuuri.

- Yhtäältä on hienoa, että vanhaa lasimuotoilua arvostetaan Suomessa, mutta toisaalta on sääli, että se tapahtuu nykylasimuotoilun ja -taiteen kustannuksella. Keräilijät satsaavat varmoihin klassikoihin, lasitaitelija ja kuvanveistäjä Riikka Latva-Somppi sanoo.

- Uudet muotoilijat eivät saa tuotantoaan helposti kaupaksi, kun ihmiset ovat arkoja ilmaisemaan omaa yksilöllistä makuaan, hän jatkaa.

Viimeinkin yhtä -sarjan teoksia tehdään myös asiakkaan haluaman kiven ympärille
Viimeinkin yhtä -sarjan teoksia tehdään myös asiakkaan haluaman kiven ympärille Kuva: Yle / Jenni Stammeier lasitaide,lasitaide
Viimeinkin yhtä -sarjan teoksia tehdään myös asiakkaan haluaman kiven ympärille
Marja Hepo-ahon Viimeinkin yhtä -sarjasta. Hepo-aho ja Alakoski puhaltavat niitä myös asiakkaan tuoman kiven ympärille Viimeinkin yhtä -sarjan teoksia tehdään myös asiakkaan haluaman kiven ympärille Kuva: Yle / Jenni Stammeier lasitaide
Viimeinkin yhtä -sarjan teoksia tehdään myös asiakkaan haluaman kiven ympärille
Viimeinkin yhtä -sarjan teoksia tehdään myös asiakkaan haluaman kiven ympärille Kuva: Yle / Jenni Stammeier lasitaide

Uusi lasitaidegalleria on kaikkien mielestä kunnianhimoinen ja hieno teko.

- Taiteilijat ja muotoilijat joutuvat toimimaan myös omien teoksiensa tuottajina ja rahoittajina, ja myös markkinoimaan ja myymään itse kokoelmaansa. Tämä yhtälö on käytännössä mahdoton, sanoo muotoilija Camilla Moberg.

- Uniikki lasitaideteos tarvitsee edustavat puitteet päästäkseen oikeuksiinsa - tällaisia teoksia ei osteta nettikaupasta, sanoo muotoilija Panu Turunen.

Helsingissä se on ensimmäinen laatuaan, eikä esimerkiksi Berliinissäkään ole tiettävästi yhtäkään yksinomaan lasitaiteeseen keskittyvää galleriaa.

Kari Alakosken teoksia
Kari Alakosken uniikkitöitä Kari Alakosken teoksia Kuva: Yle / Jenni Stammeier kari alakoski
Kari Alakosken töitä
Kari Alakosken uniikkitöitä Kari Alakosken töitä Kuva: Yle / Jenni Stammeier lasitaide

Lasinpuhalluksen työmäärää ei ymmärretä

- Aluksi pieneen aihioon laitetaan väriläiskät. Kun aihiota kuumennetaan ja puhalletaan, se venyy.

Marja Hepo-aho ja Kari Alakoski selittävät kolmivärisen maljan syntyprosessia. He ovat yhdessä puhaltaneet maljan. Lasinpuhallus on melkein aina tiimityötä. Hepo-aho ja Alakoski ovatkin sekä työ- että aviopari.

- Puhallettu lasipallo työnnetään lasiuuniin, jossa on laavamaista sulaa lasia. Sitä pyöritetään siellä, niin että siihen kertyy sulaa lasimassaa päälle. Värit jäävät lasimassan alle, he kertovat.

Mafka & Alkoski lasitaidegalleria
Mafka & Alkoski lasitaidegalleria Kuva: Yle / Jenni Stammeier lasitaidegalleria
Kari Alakosken teoksessa sivuilla on ilmataskut, jotka ovat syntyneet erityisellä puhallustekniikalla
Kari Alakosken teoksessa sivuilla on ilmataskut, jotka ovat syntyneet erityisellä puhallustekniikalla Kari Alakosken teoksessa sivuilla on ilmataskut, jotka ovat syntyneet erityisellä puhallustekniikalla Kuva: Yle / Jenni Stammeier lasitaide

Väikkään maljan sivuissa on kristallinkirkkaat pitkät ilmataskut.

- Ilmataskut syntyvät niin, että lasimassaan työnnetään kosteat omenapuutikut. Tikuissa oleva kosteus muodostaa höyryä tikun osuessa kuumaan lasin pintaan.

Puhallustyö on vuosikymmenten erehdysten ja onnistumisien myötä syntynyttä osaamista.

- Puhaltaessa malja on hehkuvanoranssi, eikä värejä erota. Kokemuksesta tiedän arvioida, miltä värit lopulta näyttävät, Alakoski sanoo.

Lasinpuhaltajamestari puhalsi ensimmäisiä töitään jo 15-vuotiaana Iittalalle vuonna 1971, ja on ollut puhaltamassa kuuluisaa Wirkkalan Kanttarelli –maljakkoa, kylläkin sen uudempaa versiota.

Marja-Hepo-ahon
Marja-Hepo-ahon Vihma -sarjaa Marja-Hepo-ahon lasiesineitä,käsityöt (tuote)
Marja-Hepo-ahon Vihma -sarja
Galleriassa on tarkoitus esitellä myös piensarjatuotantona puhallettuja käyttöesineitä Marja-Hepo-ahon Vihma -sarja Kuva: Yle / Jenni Stammeier lasi,käsityöt (tuote)

Alakosken lasiveistos on esimerkki siitä, miten vaikeaa lasitaiteen arvoa on ymmärtää.

- Ei tätä asiantuntevasti voi myydä sellainen henkilö, joka ei sitä lasin valmistusprosessia tunne, Hepo-aho sanoo.

- Ja vaatii vihkiytymistä, että tätä prosessia oppii ymmärtämään, hän jatkaa.

Siksi Riihimäellä omaa lasihyttiä ylläpitävät Hepo-aho ja Alakoski päättivät perustaa oman gallerian.

- Näin voimme olla itse myymässä ja luoda taustaa näille esineille. Ne eivät ole irrallisia tekijästä, vaan taustalla on iso käsityöosaaminen ja kiehtova suunnitteluprosessi.

Marja Hepo-aho on suunnitellut läpinäkyvät orkidearuukut
Marja Hepo-aho on suunnitellut orkideoille sopivat lasiruukut Marja Hepo-aho on suunnitellut läpinäkyvät orkidearuukut Kuva: Yle / Jenni Stammeier mafka & alakoski
Marja Hepo-aho on suunnitellut läpinäkyvät orkidearuukut
Ruukuissa on viillot kasteluveden poistumista varten Marja Hepo-aho on suunnitellut läpinäkyvät orkidearuukut Kuva: Yle / Jenni Stammeier orkidearuukku

Lasitaidegalleria avaa Hepo-ahon ja Alakosken omien töiden näyttelyllä. Syksystä lähtien galleriassa tulee olemaan muiden lasitaiteilijoiden ja -muotoilijoiden vaihtuvia näyttelyitä. Hepo-aho ja Alakoski tekevät yhteistyötä monien lasitaiteilijoiden ja -muoilijoiden kanssa ja gallerian konseptia on hiottu yhdessä heidän kanssaan.

- Omien töiden esillesaaminen helsinkiläisessä galleriassa maksaa valtavasti. Kukaan meistä ei elä kovin leveästi, ja pääsemme näin tarjoamaan lasitaiteilijoille näyttelymahdollisuuksia halvemmalla, Hepo-aho sanoo.

- Uskomme, että jos lasitaiteilijoiden yhteisö menestyy, niin luulisi että meille puhaltajillekin olisi lisää töitä. Ja toivottavasti tämän myötä kaikki pärjäävät vähän paremmin, hän jatkaa.

Marja Hepo-aho ja Kari Alakoski
Marja Hepo-aho ja Kari Alakoski Marja Hepo-aho ja Kari Alakoski Kuva: Yle / Jenni Stammeier kari alakoski
Camilla MOberg: DoReMi, puhaltanut Kari Alakoski
Camilla Moberg: DoReMi, puhaltanut Kari Alakoski Camilla MOberg: DoReMi, puhaltanut Kari Alakoski Kuva: Jani Kaila doremi

Lasitaide on käsityötaidetta, muotoilua ja nykytaidetta

Lasinpuhaltajina Hepo-aho ja Alakoski yhdistävät omassa työssään suvereenisti käsityötaiteen ja lasitaiteen. Sen sijaan lasitaitelijat lähestyvät lasitaidetta ennen kaikkea yhtenä nykytaiteen muodoista.

- On paljon lasitaidetta, joka pelaa virtuoosimaisella käsityötekniikalla, mutta minulle taiteen tekemisessä lasi on enemmänkin yksi materiaali, väline kertoa ajatuksia, sanoo lasitaiteilija ja muotoilija Kirsti Taiviola.

Samaa mieltä on kuvanveistäjä ja lasitaiteilija Riikka Latva-Somppi. Hänen lasitaideteoksissaan on usein astioita, mutta lasilla on niissä vain oivaltava taiteellinen ulottuvuus.

Sekä Latva-Somppi että Taiviola sanovat, että vaikka yhtäältä lasitaidegalleria tuokin lisänäkyvyyttä lasitaiteelle, se voi myös helposti lokeroida. Lasitaidetta ei useinkaan nähdä yhtenä nykytaiteen muotona.

- Suomessa on vahva ja usein melko kapea mielikuva siitä, mitä lasitaide on. On hienoa, jos joku jatkaa samaa lasin työstämisen kulttuuria kuin suomalaisen taidelasin kultakaudeksi kutsutulla 50-luvulla. Mutta lasitaide voi olla paljon muutakin kuin puhaltamalla tehtyjä veistoksia tai käyttöesinemaailmasta tuttuja muotoja. Toivon, että ihmiset oppivat näkemään lasitaiteen muunakin kuin Wirkkalana ja Franckina, sanoo Taiviola.

Pieni lasipaja keskellä cityä

Tekijävetoisessa galleriassa on suurempi mahdollisuus tuoda lasin elämyksellistä puolta esiin. Vuonna 2012 vuoden kädentaitajaksi valittu Marja Hepo-aho pitää huolta, että käsityöläisyys on myös keskustagalleriassa esillä. Viikonloppuisin pääsee näkemään työnäytöksiä, joissa lasista syntyy miniatyyriveistoksia, vaikka omasta lemmikkieläimestä. Muina aikoina liikeessä pyörii video monivaiheisesta puhallusprosessista.

Lasigalleria Mafka & Alakoski avaa ovensa Iso Roobertinkadulla 23.2.2016.

Missä suomalaisissa gallerioissa näkee lasitaidetta?

Tässä lasitaiteilijoiden vinkit helsinkiläisiin gallerioihin. Entä muualla Suomessa? Vinkkaa näyttelytila, jossa on esillä lasitaidetta!
Joko kommenttina alla tai #lasitaide -tagilla somessa.

Muotoiluun keskittyviä gallerioita:

Arts and Crafts Gallery OKRA

LOKAL Helsinki

Kuratoituja taidegallerioita, joissa on joskus esillä myös lasitaidetta:

Galleria Saariaho Järvenpää

Galerie Forsblom

Lasitaiteilijoiden omia nk. showroom -gallerioita:

Nounou Design / Lasitaiteilija Anu Penttinen

Art Glass Center / Lasitaiteilijat Yrsa ja Ilse Lindqvist

Kerro hashtagilla #lasitaide, missä Suomessa on esillä lasitaidetta

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Kommentit