Hyppää pääsisältöön

Kouvola kasvoi rautateiden mukana

Suomen Filmiteollisuuden lyhytelokuvassa Kasvavaa Kouvolaa vuodelta 1959 tutustutaan Pohjois-Kymenlaakson vilkkaaseen rautateiden solmukohtaan Kouvolaan. Filmi tuo esille Kouvolan vireästi kasvavana Kymen läänin hallintokeskuksena ja alueen voimakkaasti kehittyvänä elinkeinokeskuksena.

Kouvolan kehityksen kannalta ratkaisevaksi muodostui rautatieyhteyksien valmistuminen neljään suuntaan: Riihimäen–Pietarin välille vuosina 1868–1870, Savon rata parikymmentä vuotta myöhemmin ja Kotkan rata vuonna 1890. Itäisen kauttakulkuliikenteen ohjautuminen Kouvolan kautta, matkustajamäärien sekä tavaraliikenteen kasvu Kotkan ja Haminan satamiin nostivat Kouvolan aseman liikenteen maamme suurimmaksi. Liikenteen kasvun myötä vanha tuttu asemarakennus kävi pieneksi ja uuden ajanmukaisen rautatieaseman rakentaminen tuli tarpeelliseksi.

Kouvola koki ripeän kehityksen. Se sai kauppalaoikeudet vuonna 1923 ja sille myönnettiin kaupunkioikeudet 1959. Viipurin läänin muuttuessa Kymen lääniksi Kouvolasta tuli läänin hallinnollinen keskus. Kaupan, yritystoiminnan ja pienteollisuuden kasvu sekä elinkeinoelämän laajentuminen yleensäkin voimistivat Kouvolaa. Lisäksi sen keskeinen sijainti Pohjois-Kymenlaaksossa vaikutti siihen, että naapurikunnista Kuusankosken kauppalasta, Valkealasta ja Elimäeltä sekä muista lähialueen kunnista asioitiin yhä useammin Kouvolassa.

Yritystoiminnan merkitys kaupungille tulee esille muun muassa filmissä esitetyssä Kalastava karhu -patsaan paljastustilaisuudessa. Patsasta luovuttaessaan lahjoittajien edustaja lausuu ilonsa siitä, että yrittäjäväki on saanut olla mukana kehittyvän Kouvolan kasvoja kaunistamassa.

Filmissä selostaja Niilo Ihamäki kertoo, että Kouvolan eri oppilaitoksissa opiskeli vuosittain yli 3000 oppilasta. Kouvola tunnettiin myös liikunnan ja urheilutoiminnan vireänä vaalijana. Salpausselänkadun varrella sijaitseva kuntatalo oli urheilutoiminnan keskus. Liikunnan ja virkistäytymisen tarpeita varten kaupungista löytyi myös puistoja ja leikkikenttiä.

Kouvolan vanha asemarakennus
Kouvolan vanha asemarakennus Kouvolan vanha asemarakennus Kuva: Yle kuvanauha Kouvola,teuvo niiranen
Kouvolan tori
Näkymä Kouvolan torilta Kouvolan tori Kuva: Yle kuvanauha Kouvola,teuvo niiranen
Tuure Laurilan veistämän Kalastava karhu -patsaan paljastustilaisuus
Tuure Laurilan veistämän Kalastava karhu -patsaan paljastustilaisuus Tuure Laurilan veistämän Kalastava karhu -patsaan paljastustilaisuus Kuva: Yle kuvanauha Kouvola,teuvo niiranen
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto