Hyppää pääsisältöön

Onko suomalaisuus varattu ääripäille?

Suomen lippu liehuu taivasta vasten.
Suomen lippu liehuu taivasta vasten. Kuva: Arja Lento Suomi,suomen lippu

Suomalaisetko epäisänmaallisia? Kalenterimmehan suorastaan tulvii kansallisen identiteetin merkkipäiviä: itsenäisyyspäivä, suomen kielen päivä, Suomen lipun päivä, suomalaisuuden päivä, suomalaisen työn päivä, suomalaisen kulttuurin päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä ja suomalaisen musiikin päivä.

Suomenruotsalaiset viettävät ruotsalaisuuden päivää, ahvenanmaalaiset kiskaisevat oman lippunsa salkoon kolmena erityispäivänä ja saamelaisillakin on peräti 11 virallista liputuspäivää.

Eikä tässä vielä kaikki: toukokuussa vietetään Eurooppa-päivää ja YK:n päivänä lokakuussa koko maailman päivää.

Talonmiehillä on kämmenet ruvella, kun lippuja saa olla yhtenään nostamassa ja laskemassa. Siihen päälle kun lisätään jääkiekon maailmanmestaruudet, niin täällähän juhlitaan tämän tästä.

Sibelius, sauna, sisu ja muita kliseitä

- Kansallinen identiteetti on prosessi, jossa yritetään erottua naapurista. Erottavana tekijänä toimii esimerkiksi suomen kieli eri murteineen, sanoo tutkija Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta.

Kansallista identiteettiä vahvistavat myös historia ja hetket, jolloin kansakunta on ollut yhtä. Talvisota, Lasse Virén ja Arvi Lind ovat yhdistäneet suomalaisia enemmän kuin erottaneet.

- Euroviisuvoitto, jääkiekon maailmanmestaruudet tai Ahtisaaren Nobel-palkinto. Sen sai suomalainen, yksi meistä, joten palkinto myönnettiin siis myös minulle, jatkaa Saarikivi.

Lordi voitti Euroviisut vuonna 2006
Lordi voitti Euroviisut vuonna 2006 Kuva: Yle/Harri Hinkka Lordi,euroviisuedustajat
Kansallisaarteemme ovat yhtä rusinapullaa.

Sibelius, sauna ja sisu - ne on Made in Finland. Ulkosuomalaisille kansallisaarteemme ovat usein yhtä ruisleipää ja rusinapullaa. Kun puhutaan kansallisista ominaispiirteistä, ei voi välttyä stereotypioilta.

- Kliseet ovat kaikkialla samat, kertoo tutkija Janne Saarikivi. Kaikki kansat pitävät itseään vähänä juroina, mutta luotettavina, kestävinä ja kovina sotimaan.

Stereotypiat tulevat yllättävän kaukaa, hyvinkin sadan vuoden takaa, ja heijastavat sitkeästi mennyttä aikaa.

- Jurous esimerkiksi - ei juurevalta maalaiselta riitä ymmärrystä epäilyttävälle kaupunkilaisuudelle ja kaikenmaailman kahviloissa heiluville dosenteille, sanoo Saarikivi.

Mitähän venäläisetkin meistä ajattelevat?

Kansalliseen identiteettiin vaikuttaa myös ulkomaailma, joka toimii suomalaisuuden peilinä. Mitä muut meistä oikein ajattelevat?

Kysytään venäläiseltä, joka on asunut myös Suomessa. Pietarilainen kääntäjä ja kouluttaja Marina Kinnunen varoittaa, että vastaus on kliseinen.

- Suomalainen on vapautunut, kohtelias, harkitsevainen, ajattelee ensin ja puhuu vasta sitten. Siksi ystävystyminen voi viedä aikaa, kuvailee Marina Kinnunen.

Olemme kateellisia suomalaisten laulutaidosta.

Venäläisyyden selittämisessä on yhtä lailla vaikeutensa. Siksi siellä usein viitataan epämääräisesti venäläiseen sieluun. Millainen se sitten on?

- Kysyin tätä nuorilta, jotka vastasivat sen tuovan mieleen äidin, lapset, koivut, viljapellon ja rauhan. Minulle venäläinen sielu on jonkinlainen myytti. Venäjällä nyt vain on tapana tehdä tietyt asiat omalla tavalla. Se näkyy ulospäin esimerkiksi avuliaisuutena ja luottavaisuutena, että ne ovat viime kädessä tärkeämpiä ominaisuuksia kuin raha ja menestys, pohtii Kinnunen.

- Mutta venäläisyys on myös sitä, että puhumme ensin ja ajattelemme vasta sitten. Suomalaisille olemme muuten erityisen kateellisia siitä, että ihan tavalliset ihmiset osaavat laulaa hyvin, nauraa Marina Kinnunen.

Pietarilaiset katusoittajat
Pietarilaiset katusoittajat Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner katusoittajat

Onko nationalismi automaattisesti aina paha?

Käännetään kylkeä ja loikataan länteen, Ruotsiin. Meillä on mielikuva ruotsalaisista käytännöllisenä, järkevänä tasa-arvoon ja demokratiaan pyrkivänä kansana. Ruotsalainen on positiivinen eikä pengo liikaa ikäviä asioita

Ruotsalainen historioitsija Alf W. Johansson muistuttaa, että ruotsalaisuuden taustalla on myös tietynlainen positiivinen nationalismi. Johansson varoitti jo viitisentoista vuotta sitten keskustelua herättäneessä kirjassaan Vad är Sverige? Röster om svensk nationell identitet, ettei nationalismista pidä tehdä tabua, automaattisesti jotain absoluuttista pahaa.

On pakko nostaa Taalainmaan hevonen pöydälle.

Vuonna 2016 virallinen Ruotsi varoo visusti sotkemasta kansallista identiteettiä ja nationalismia toisiinsa. Ruotsidemokraattien suosio on ollut ruotsalaisille epämiellyttävä muistutus siitä, etteivät maton alle lakaistu tyytymättömyys ja varjossa vääristynyt nationalismi enää pysy piilossa. On ollut pakko nostaa kissa - tai Taalainmaan hevonen - pöydälle.

Ruotsalaiset pelimannit soittavat kansallipuvuissaan
Ruotsalaiset pelimannit soittavat kansallipuvuissaan Kuva: Bosse Hultgren ruotsalaispelimannit

Mitä on oikea suomalaisuus?

Meillä Suomessa on alettu kysyä vasta viime aikoina, onko suomalaisuus todella varattu vain ääriryhmille. Ja mitä on oikea suomalaisuus, jos sellaista on edes olemassa? Tai yksilön identiteetti? Keskustelun intensiivisyydestä huolimatta suomalaisuudella ei käsitteenä ole vuosisataista historiaa.

Tutkija Janne Saarikivi muistuttaa, että vasta koulutus ja joukkotiedotuksen kehittyminen on tehnyt ihmiset tietoiseksi toisistaan. Eli ei nyt ihan valtavan kauan aikaa sitten.

- Sitä ennen esimerkiksi Inarissa, Vaasan saaristossa tai Laatokan kaskimailla ihmiset ovat aina eläneet erilaista elämää kaikilta osin, muistuttaa Janne Saarikivi.

Hipsterit liikennevaloissa
Hipsterit liikennevaloissa Kuva: Henrik Berggren jalankulkijat,Asenne,hipsterit

Tätä päivää on vahvasti myös se, ettei identiteettiä peritä vaan se valitaan.

- Alueelliset erot ovat pienempiä, mutta yksilöiden väliset erot suurempia. Kaikki kuuntelevat kaikkialla samaa musiikkia ja katsovat samaa viihdettä, mutta valikoivat seksuaali- ja tyyli-identiteettejä. Tänä päivänä valitset itse, mikä olet, haluatpa sitten olla vaikka hipsteri tai kaupunkilaishomo, sanoo Saarikivi.

(P.S. Toimittajan mielestä Suomen ensimmäinen jääkiekon maailmanmestaruus 7.5.1995 olisi yleisen liputuspäivän arvoinen)

Kommentit