Samppa Rautio
Yle
Opiskelijat ovat jo nyt yksi yhteiskunnamme köyhimmistä ryhmistä. Silti heidän tukiaan ollaan leikkaamassa rankasti. Selvitys tuen uudistamisen vaihtoehtoista kuullaan viimeistään maanantaina 29. helmikuuta.
Suomi on koreillut erilaisten koulutustilastojen kärkisijoilla vuositolkulla. Nyt on kuitenkin olemassa riski, että suunta tulee muuttumaan.
Suomen koulutustaso laskee, opiskelijat velkaantuvat ja valmistuvat nykyistä hitaammin. Voi olla, että korkeakoulut eivät vedä opiskelijoita entiseen malliin.
Tällaisia ovat Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen opiskelijakuntien liiton eli Samokin pahimmat pelot. Ne johtuvat siitä, että hallitus aikoo leikata opintotukea.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että pitkällä aikavälillä opintotuesta aiotaan säästää 150 miljoonaa euroa. Jo vuonna 2017 leikataan 20 miljoonaa, tänä vuonna poistetaan opintotuen indeksisidonnaisuus.
On mahdollista, että opintotuesta leikkaaminen johtaa siihen, että valtion takaaman opintolainan suuruutta kasvatetaan nykyisestä 400 eurosta per kuukausi. Opiskelijajärjestöjen mukaan on selvää, että muutosten jälkeen opiskelijat velkaantuvat nykyistä enemmän.
- Siksi ihmiset joutuvat jopa miettimään, uskaltavatko edes lähteä kouluun, ammattikorkeakouluja edustavan Samokin puheenjohtaja Jemi Heinilä sanoo YleX:lle.
Lainanottokynnys on suuri etenkin opintojensa alkutaipaleella oleville sekä heikommista sosioekonomisesta taustasta.
- Jos halutaan, että kaikilla on taustastaan riippumatta mahdollisuus kouluttautua korkeakouluissa, opintotuki tulisi säilyttää entisellään, Heinilä kertoo.
Vaihtoehto lainanoton tilalle on töiden tekeminen. Jalan saaminen työnantajan oven väliin kuulostaa houkuttavalta, mutta siinäkin on omat ongelmansa.
- Työnteko opiskelujen aikana luultavasti lisääntyy, joka voi hidastaa valmistumista, Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Heikki Koponen kertoo YleX:lle.
"Velan ottaminen ei tule välttämättä olemaan enää vapaaehtoista"
Koponen ja Heinilä ovat sitä mieltä, että opintotuesta ei olisi varaa leikata senttiäkään.
- Opintotuen pitäisi olla opintorahapainotteinen ja velanotto vapaaehtoista. Pärjääkö uudistuksen jälkeen enää pelkällä opintorahalla? Velan ottaminen ei tule välttämättä olemaan enää vapaaehtoista, Heinilä sanoo.
Onko kyse kuitenkin vain siitä, että opiskelijat ovat hemmoteltuja?
Suomi on yksi harvoista valtioista, joka tukee opiskelijoita taloudellisesti opiskelijan tasosta riippumatta. Opintotukijärjestelmä syntyi jo vuonna 1972. Nykymuotoiseksi se päivitettiin vuonna 1992, jolloin opintorahan suuruutta korotettiin huomattavasti.
Nyt, kun tukea ollaan leikkaamassa, monet ovat kauhuissaan. Vaikka leikkaus toteutettaisiin hallitusohjelman mukaisena, Suomi jatkaa opiskelijoiden rahallista tukemista.
Onko nykyisillä tai tuleville opiskelijoilla varaa valittaa?
"Nyt leikataan vahvuuksistamme, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukselliseen tasa-arvoon."
Koposen ja Heinilän mukaan kyse ei ole siitä, että olisimme yksinkertaisesti tottuneet liian hyvälle.
- Koulutusjärjestelmämme on sosiaaliturvan lisäksi myös monilla muilla mittareilla muita maita edellä. Nyt leikataan vahvuuksistamme, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukselliseen tasa-arvoon, Koponen kertoo.
Puheenjohtajat eivät löydä hallituksen leikkaamissuunnitelmista mitään hyvää. Heidän mukaansa kukaan ei hyödy niistä.
- Jo nyt Suomen tulevaisuuden toivot ajetaan aika ahtaalle, Heinilä sanoo viitaten siihen, että opintotukea saadakseen opintojen on edettävä tarpeeksi vauhdikkaasti.
Helsingin Sanomien mukaan opintotuen selvitysmies Roope Uusitalo esittelee selvityksensä opintotuen uudistamisen vaihtoehdoista maanantaina 29. helmikuuta.
Opiskelijajärjestöt järjestävät 9. maaliskuuta Helsingissä mielenosoituksen opintotuen leikkauksia vastaan.
Lue myös:
Opintotuen asumislisä polkee paikallaan – väite: "Rahat riittäisivät 900 euron tukeen"
Tiesitkö: opiskelijoiden asumislisää ei ole nostettu 10 vuoteen - näin kommentoivat puolueet
Siwa ja Valintatalo houkuttelevat opiskelijoita: 5 prosentin alennus ruokaostoksista
