Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

"Hyvä vuokratapa" sallii härskitkin korotukset – näin vuokrien nousua voisi hillitä

Aino Kukkonen ja etualalla neulatyyny
Aino Kukkonen ja etualalla neulatyyny Kuva: YLE Kuningaskuluttaja (Tv),vuokrankorotukset

Aino Kukkonen, 87, on asunut kodissaan Helsingin Myllypurossa vuodesta 1969. Vuokra lähti nousukiitoon kun Sato osti asunnon 2010. Viimeinen jysäys oli uusiksi kirjoitettu vuokrasopimus. Sato kertoo noudattaneensa "hyvää vuokratapaa".

Aino Kukkosen vuokra oli viime vuonna 753 euroa. Joulukuussa 2015 Sato lähetti kirjeen, jossa kerrottiin, että vuoden 1969 vuokrasopimuksen korvaa uusi sopimus. Uuden sopimuksen avulla vuokra nousee jo kesällä yli satasen ja vuoden kuluttua vielä toiset sata euroa.

Kaksion vuokran kehitys
Kukkosen 55:n neliön kaksion vuokra. Asunnon vuokrarajoitteet päättyivät 2011. Lähivuosina asuntoja vapautuu rajoituksista tuhansia vuodessa. Kaksion vuokran kehitys Kuva: YLE kuningaskuluttaja,vuokrat
Keskivuokran kehitys, taulukko
Neliövuokra koko maassa. Samaan aikaan kuluttajahintaindeksi tai mediaanitulo eivät ole nousseet. Lähde: Tilastokeskus. Keskivuokran kehitys, taulukko Kuva: YLE kuningaskuluttaja,vuokrat

Kukkonen koki, että hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin allekirjoittaa sopimus. Hän purkaa tuntonsa lyhyellä videolla alla.

Voimattomuutta kokevat monet muutkin vuokralaiset.

Selvitin asuinhuoneistojen vuokralakiin liittyvät tapaukset Suomen suurimmasta käräjäoikeudesta (Helsinki) kahden vuoden ajalta. Vuokrasuhteisiin liittyviä kanteita on yhteensä lähes 300, mutta vain 8 näistä liittyy vuokran tasoon tai korotuksiin. Useimmissa näistäkin vuokranalennusta haetaan jonkin asumishaitan vuoksi.

Voi siis sanoa, että juuri kukaan ei kantele vuokran korotuksista tai tasosta Helsingissä. Vuokralainen taipuu lähes aina: muuttaa pois tai maksaa mukisten.

Ei mitään ylilyöntiä.

Soitin Satoon ja tenttasin, miksi se kohtelee Kukkosta, pitkäaikaista vuokralaista, näin. Sato on tehnyt korotuksen samalla kaavalla ainakin Turussa Sukkulakujalla.

– Tuossa ei tullut mitään ylilyöntiä vuokratason suhteen, se on meidän lähtökohta, Saton sijoitusasunnot-yksikön johtaja Juha-Pekka Järvenpää sanoo oheisella audiolla.

Voiko myös muissa Saton kohteissa vuokra nousta alle kahdessa vuodessa liki 30 prosenttia, kysyn seuraavaksi.

– Me noudatetaan tätä hyvää vuokratapaa eli meillä maksimikorotus vuodessa on 15 prosenttia, Järvenpää vastaa.

Hän viittaa alan omaan ohjesääntöön, "hyvään vuokratapaan", johon vuokralaisten etujärjestökin on jostain syystä sitoutunut.

Äänitteen lopulla Järvenpää heltyy, ja lupaa toimittajalle, että Kukkonen saa pienen huojennuksen:

Lakiin yläraja korotuksille.

Lain ei siis käytännössä koeta antavan vuokralaiselle turvaa: häviämisen riski suhteessa oikeudenkäyntikuluihin on liian suuri.

– Kannekynnys on noussut aivan liian suureksi, siviilioikeuden professori Urpo Kangas sanoo.

Huoneenvuokralain asiantuntija professori (emeritus) Ari Saarnilehto olisi valmis lakimuutoksiin.

– Kyllä lakiin voisi laittaa ylärajan korotuksille. Pidän erittäin hirveänä, että vuokra voi nousta vuodessa 15 prosenttia. Minun on vaikea nähdä, että tämä on ”hyvä vuokratapa”, Saarnilehto sanoo.

Hän huomauttaa myös, että vuokralaisten painoarvo kasvaa sitä mukaa kun etujärjestön jäsenmäärä lisääntyy. Vuokralla asuu 1,3 miljoonaa suomalaista.

– Lakkoja voi olla muuallakin kuin työmarkkinoilla, Saarnilehto sanoo.

Laki on nyt arvioitavana

Asuinhuoneistoja koskeva laki on parhaillaan arvioitavana: ympäristöministeriö on antanut tehtävän yksityiselle asianajotoimistolle. Sen työtä valvoo ministeriön lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn. Nyt on siis sopiva aika kansalaiskeskusteluun.

Suojaako laki vuokrankorotuksilta?

Laki voisi olla vuokralaisen tuki ja turva. Vapaarahoitteista vuokra-asumista koskeva laki on tänä keväänä arvioitavana, ja lainvalmistelijoiden käsissä.

  • Edullisempi käräjöinti? Professorit Saarnilehto ja Kangas ehdottavat kevennettyä käräjöintiä: vuokrakiistan voisi ratkaista yksi henkilö. Tämä olisi edullinen tapa riitauttaa vuokrankorotus. Lisäksi oikeuden pitäisi saada ohje vuokratasosta. Nykyisen lain mainitsema vuokran "kohtuullisuus" on varsin venyvä käsite.
  • Korotusleikkuri? Vuotuiselle vuokrankorotukselle voisi määrätä enimmäisrajan. Nykyinen "hyvä vuokratapa" sallii jopa 15 prosentin kertakorotukset. Määrä on jäänne 90-luvulta, jolloin sääntelyä purettiin.
  • Vuokrakatto? Ongelma-alueiden markkinahäiriöihin voisi puuttua sääntelyllä. Saksan pääkaupungissa otettiin viime vuonna käyttöön vuokrakatto: siellä vuokra ei saa olla yli 10 prosenttia alueen keskiarvosta.
  • Vapaarahoitteisilla asuntomarkkinoilla vuokran määrää kysyntä ja tarjonta. Sopimusneuvotteluissa pitää siis pitää puolensa.

    Käy vuokrasopimuksesta kunnon neuvottelut!

    Vuokrasopimus on sopimus, jossa on kaksi osapuolta. Neuvottele vuokranantajan kanssa.

    • Sovi korotusehto. Vuokran lisäksi tärkeää on vuokrankorotusehto. Vuokralaiset ry suosittaa tällä hetkellä ehdoksi: "3 % + elinkustannusindeksi". Jos ehtoa ei ole, ei vuokraa saa korottaa. Elinkustannusindeksi on vuokralaiselle yleensä edullisempi kuin "kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi". Kieltäydy korotusehdosta, jossa sanotaan esimerkiksi "enintään 8 %". On hyvä tietää, paljonko korotus tarkalleen ottaen on.
    • Älä suostu. Kiistatilanteessa: älä allekirjoita sopimusta ennen neuvontaa. Myös uuden vuokran maksaminen voidaan katsoa korotuksen hyväksymiseksi.
    • Aja etuasi. Liity vuokralaisten etujärjestöön. Ota selvää, voitko riitauttaa tapauksen.

    Artikkelia varten on haastateltu seuraavia henkilöitä: siviilioikeuden professori Urpo Kangas, siviilioikeuden professori (emeritus) Ari Saarnilehto, Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita, ARA:n valvontapäällikkö Sami Turunen, Aino Kukkonen, Sato sijoitusasunnot-yksikön johtaja Juha-Pekka Järvenpää. Lisäksi useat vuokralaiset ovat olleet Kuningaskuluttajaan yhteydessä. Osallistu keskusteluun tai kerro tietosi toimittajalle.

    Muokattu 26.2.2016: Lisätty linkki Näkökulma-artikkeliin.

    Kommentit
    • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

      Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

      Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

    • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

      Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

      Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

    Kuningaskuluttaja

    • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

      Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

      Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

    • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

      Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

      Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

    • Näin korjaat itse vetoketjun

      Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

      Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

    • Näin kilpailutat sähkön hinnan

      Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

      Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

    • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

      Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

      Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

    • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

      Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

      Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

      "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

      Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

    • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

      Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

      Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

    • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

      Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

      Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

    • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

      Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

    • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

      Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

      Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

    • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

      Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

      Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

    • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

      Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

      Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

    • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

      Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

      Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

    • Vanhaakin ruokaa voi syödä

      Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

      Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.