Hyppää pääsisältöön

Sota sai Afganistanin oopiumipellot kukkimaan vihreinä

Vesa Toijosen vuonna 1994 kuvatussa dokumentissa vierailtiin heroiinin alkulähteillä Afganistanin vehreillä unikkopelloilla. Siinä käytiin myös katsomassa, miten valkoiseksi tai ruskeaksi jalostettu lopputuote näkyi Kööpenhaminan kaduilla. Dokumentti sijoittui aikaan, jolloin 15 vuotta käyty sota ja sen aiheuttama köyhyys olivat tuoneet Afganistanille kyseenalaisen herruuden: maasta oli tullut maailman suurin heroiinintuottaja.

Naisen oikea käsi on veltto. Sen päällä lepää valkoinen, rypistetty paperinpala, jossa loistaa muutamia kirkkaita veripisaroita. Vapisevalla vasemmalla kädellään nainen piikittää heroiinia lepäävään käteensä.

Ruiskun sisällä oleva heroiini on kulkenut pitkän matkan ennen kuin se leviää tanskalaisnaisen verenkiertoon. Ulkolinjan dokumentissa Heroin Express: Huumeita kaikille! toimittaja Vesa Toijonen vieraili siellä, missä hengenvaarallista mielihyvää tuottava aine saa alkunsa kauniin kukan muodossa. Matka vei Afganistanin suojaisissa laaksoissa kasvaville vihreille unikkopelloille. Dokumentti kuvattiin vuonna 1994 ja esitettiin televisiossa 1995.

Oopiuminviljelijä viiltää unikon siemenkotaa dokumentissa Heroin Express (1995)
Unikonkodat viilletään auki, jotta ne tuottaisivat oopiumiuutetta. Oopiuminviljelijä viiltää unikon siemenkotaa dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,oopiumi,Oopiumiunikko,Afganistan,maanviljelijät,huumeet
Oopiumiunikon uute kerätään dokumentissa Heroin Express (1995)
Seuraavana päivänä oopiumiuute kerätään talteen. Oopiumiunikon uute kerätään dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha oopiumi,Oopiumiunikko,Afganistan,huumeet,Yle Elävä arkisto,maanviljelijät
Oopiumia kääritään lehteen dokumentissa Heroin Express (1995)
Oopiumi kääritään tuoreiden lehtien sisään, jolloin se säilyy kuivassa tilassa pitkään. Oopiumia kääritään lehteen dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,oopiumi,Oopiumiunikko,Afganistan,maanviljelijät,huumeet

”Afganistan, Pakistan ja Iran kuuluvat alueeseen, jota kutsutaan kultaiseksi puolikuuksi. Tämän alueen oopiumintuotanto on viime vuosina todennäköisesti ylittänyt kultaisen kolmion tuotannon”, kertoi YK:n huumevalvontatoimiston aluejohtaja Matti Teräväinen dokumentissa.

Kultaisen kolmion muodostavat Myanmar, Laos, Thaimaa ja pienet osat Etelä-Kiinasta. Pelkästään Afganistanissa vuonna 1994 tuotettiin Teräväisen mukaan noin 3000 tonnia raakaa oopiumia.

Vuodenvaihteessa islamilaiset Talibani-opiskelijat lähtivät tuomaan rauhaa Kabuliin.― Vesa Toijonen

”Jos kaikki tämä 3000 tonnia jalostetaan heroiiniksi, siitä tulee noin 300 tonnia puhdasta heroiinia”, Teräväinen jatkoi.

Vuoteen 2013 mennessä Afganistanin oopiumintuotanto oli YK:n arvioiden mukaan lähes kaksinkertaistunut noin 5500 tonniin.

Huumekauppiaat hyötyvät pitkittyneestä sodasta

Perimmäisen syyn Afganistanissa kukoistavaan oopiumiunikon viljelyyn voi johtaa vuoteen 1979, jolloin maassa alkoi sota. Silloin Neuvostoliitto miehitti Afganistanin ja alkoi sotia maan kommunistihallintoa vastustavia muslimisissejä vastaan. Uskossaan fanaattiset, mujahideeneiksi kutsutut sissit saivat aseensa amerikkalaisilta.

Vuonna 1992 mujahideenit syrjäyttivät Afganistanin viimeisen vasemmistolaispresidentti Mohammad Najibullahin. Tämän jälkeen valta jaettiin maltillisen presidentti Burhanuddin Rabbanin ja fundamentalistisen pääministeri Gulbuddin Hikmatyarin välillä. Pääministeri kuitenkin kääntyi presidenttiä vastaan ja alkoi joukkoineen pommittaa Afganistanin pääkaupunki Kabulia. Satojatuhansia joutui pakenemaan Hikmatyarin pommituksia pakolaisleireille.

Hieman ennen dokumentin kuvausaikaa Afganistanin sotaan oli liittynyt jälleen uusia osapuolia.

”Vuodenvaihteessa islamilaiset Talibani-opiskelijat lähtivät tuomaan rauhaa Kabuliin”, Toijonen selosti Ulkolinjassa.

Taleban dokumentissa Heroin Express (1995)
Taliban-sotilaan aseen päähän kiinnitetty kukka luo rauhanomaisen vaikutelman Taleban dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha Taliban,muslimit,ääriliikkeet,Afganistan,ampuma-aseet

Sekavassa ja pitkittyneessä sodassa talibanit saattoivat hyvinkin vaikuttaa rauhan kannalta ratkaisevilta, sillä he onnistuivat murtamaan Kabulia pommittaneen Hikmatyarin piiritysjoukon ja karkottamaan heidät kauemmas. Talibanit olivat valmiita muodostamaan hallituksen presidentti Rabbanin kanssa, kun presidentin tukijoukot iskivätkin yllättäen heidän asemiinsa. Kapinallisille opiskelijoille kävi siis samoin kuin Hikmatyarin joukoille: heidät karkoitettiin yli tykinmatkan päähän Kabulista.

”Islamilaiset Talibani-opiskelijat, jotka taistelevat Afganistanin hallitusta vastaan, vastustavat kiihkeästi huumeita”, Toijonen raportoi talibanijoukon keskeltä.

Hän kertoi, että talibanit olivat onnistuneet kyllä vähentämään huumekauppaa hallitsemillaan alueilla, mutta jatkamalla taistelua Afganistanin hallitusta vastaan he samalla mahdollistavat huumekaupan jatkumisen.

Kun talibanit pääsivät valtaan dokumentin kuvauksien jälkeen vuonna 1996, he muodostivat maahan hirmuhallinnon, joka muun muassa kielsi taiteen ja naisten työssäkäynnin sekä rankaisi homoudesta kuolemalla. Taliban kielsi huumetuotannon hallitsemillaan alueilla ja huumetuotanto väheni maassa merkittävästi. Yhdysvaltain armeija liittolaisineen hyökkäsi maahan vuonna 2001 ja syrjäytti talibanit vallasta. Sen jälkeen liike on rahoittanut sotaa Afganistanin hallitusta vastaan huumerahalla, selviää Ulkopolitiikka-lehdestä vuodelta 2009.

Vehnästä ja muunlaisista viljelykasveista saa vain vähän tuloja unikkoon verrattuna. Olemme köyhiä. Meidän on pakko viljellä.― unikonviljelijä Sultan Mahmud

Toijosen dokumentista kävi ilmi, että huumeparonit olivat hyötyneet selvästi Afganistanin sodasta. Kun hallituksen huomio ja rahat menevät sotimiseen, sillä ei ole resursseja kitkeä huumetuotantoa. Köyhyydessä elävät kansalaiset näkevät unikonviljelyssä tavan pysyä leivän syrjässä kiinni.

”Vehnästä ja muunlaisista viljelykasveista saa vain vähän tuloja unikkoon verrattuna. Olemme köyhiä. Meidän on pakko viljellä”, unikonviljelijä Sultan Mahmud sanoi dokumentissa.

YK oli yrittänyt saada viljelijöitä luopumaan unikosta tarjoamalla heille parempilaatuisia vehnänsiemeniä, hedelmäpuiden taimia ja lannoitteita sekä parantamalla markkinointiolosuhteita. Viljelijöihin oli myös yritetty vaikuttaa vetoamalla islamiin, kertoi Andrew Pryce YK:n huumevalvontatoimistosta.

”On totta, että islam kieltää huumeet, mutta mehän emme käytä oopiumia huumeena”, perusteli unikkoa viljelevä Nazrah Big.

Afganistanista oopiumi matkaa Pakistanin kautta länsimaihin

Afganistanissa tuotettu oopiumi kuljetetaan jalostettavaksi Pakistaniin. Dokumentin aikaan 1994 maiden rajoilla toimi arviolta kaksisataa heroiinilaboratoriota. Niistä heroiini jatkaa salakuljettajien matkassa kohti Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, jossa huumekauppiaat myyvät niitä eteenpäin. Tässä vaiheessa heroiinin hinta on moninkertaistunut.

Huumekauppa on rikastuttanut Pakistania, Toijonen kertoi Ulkolinjassa. Se näkyi linnamaisina omakotitaloina, pankkien luksusasuntoina ja maailman kalleimpina autoina. Kuitenkin nähtävissä oli myös asian lohduton kääntöpuoli: Pakistanissa oli dokumentin aikaan jopa 1,5 miljoonaa heroiininkäyttäjää. Luku on niin suuri, että pelkästään Pakistanissa on enemmän heroiininkäyttäjiä kuin koko Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa yhteensä, kertoi Matti Teräväinen.

Tanskassa narkomaaneja oli vuonna 1994 noin 10000, arvioi Toijosen haastattelema huumepoliisin osastopäällikkö Mogens Bruhn. Hän kertoi huumeita käyttävien nuorten uudesta ilmiöstä: nyt heroiinia poltettiin, koska uskottiin, ettei siihen voi jäädä siten koukkuun.

Nainen kuumentaa heroiinia ohjelmassa Heroin Express
Tanskalaisnuoret polttavat heroiinia, koska uskovat, ettei siihen jää siten koukkuun. Nainen kuumentaa heroiinia ohjelmassa Heroin Express Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,heroiini,huumeet,huumeidenkäyttäjät

Kööpenhaminan hilpeässä katukuvassa heroiini saattoi näkyä ulkopuoliselle, jos sitä osasi etsiä oikeasta paikasta, kuten poliisi, jonka matkassa dokumentti kulki. Heroiininkäyttäjälle se oli kaikki, mitä elämässä on – aivan kuin tekisi töitä koko ajan, kuten eräs käyttäjä kuvaili:

”Pitää hankkia rahaa. Sitten etsit ainetta. Otat sitä ja olet pilvessä muutaman tunnin, heräät – ja taas on lähdettävä liikkeelle.”

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.