Hyppää pääsisältöön

Sota sai Afganistanin oopiumipellot kukkimaan vihreinä

Vesa Toijosen vuonna 1994 kuvatussa dokumentissa vierailtiin heroiinin alkulähteillä Afganistanin vehreillä unikkopelloilla. Siinä käytiin myös katsomassa, miten valkoiseksi tai ruskeaksi jalostettu lopputuote näkyi Kööpenhaminan kaduilla. Dokumentti sijoittui aikaan, jolloin 15 vuotta käyty sota ja sen aiheuttama köyhyys olivat tuoneet Afganistanille kyseenalaisen herruuden: maasta oli tullut maailman suurin heroiinintuottaja.

Naisen oikea käsi on veltto. Sen päällä lepää valkoinen, rypistetty paperinpala, jossa loistaa muutamia kirkkaita veripisaroita. Vapisevalla vasemmalla kädellään nainen piikittää heroiinia lepäävään käteensä.

Ruiskun sisällä oleva heroiini on kulkenut pitkän matkan ennen kuin se leviää tanskalaisnaisen verenkiertoon. Ulkolinjan dokumentissa Heroin Express: Huumeita kaikille! toimittaja Vesa Toijonen vieraili siellä, missä hengenvaarallista mielihyvää tuottava aine saa alkunsa kauniin kukan muodossa. Matka vei Afganistanin suojaisissa laaksoissa kasvaville vihreille unikkopelloille. Dokumentti kuvattiin vuonna 1994 ja esitettiin televisiossa 1995.

Oopiuminviljelijä viiltää unikon siemenkotaa dokumentissa Heroin Express (1995)
Unikonkodat viilletään auki, jotta ne tuottaisivat oopiumiuutetta. Oopiuminviljelijä viiltää unikon siemenkotaa dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,oopiumi,Oopiumiunikko,Afganistan,maanviljelijät,huumeet
Oopiumiunikon uute kerätään dokumentissa Heroin Express (1995)
Seuraavana päivänä oopiumiuute kerätään talteen. Oopiumiunikon uute kerätään dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha oopiumi,Oopiumiunikko,Afganistan,huumeet,Yle Elävä arkisto,maanviljelijät
Oopiumia kääritään lehteen dokumentissa Heroin Express (1995)
Oopiumi kääritään tuoreiden lehtien sisään, jolloin se säilyy kuivassa tilassa pitkään. Oopiumia kääritään lehteen dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,oopiumi,Oopiumiunikko,Afganistan,maanviljelijät,huumeet

”Afganistan, Pakistan ja Iran kuuluvat alueeseen, jota kutsutaan kultaiseksi puolikuuksi. Tämän alueen oopiumintuotanto on viime vuosina todennäköisesti ylittänyt kultaisen kolmion tuotannon”, kertoi YK:n huumevalvontatoimiston aluejohtaja Matti Teräväinen dokumentissa.

Kultaisen kolmion muodostavat Myanmar, Laos, Thaimaa ja pienet osat Etelä-Kiinasta. Pelkästään Afganistanissa vuonna 1994 tuotettiin Teräväisen mukaan noin 3000 tonnia raakaa oopiumia.

Vuodenvaihteessa islamilaiset Talibani-opiskelijat lähtivät tuomaan rauhaa Kabuliin.― Vesa Toijonen

”Jos kaikki tämä 3000 tonnia jalostetaan heroiiniksi, siitä tulee noin 300 tonnia puhdasta heroiinia”, Teräväinen jatkoi.

Vuoteen 2013 mennessä Afganistanin oopiumintuotanto oli YK:n arvioiden mukaan lähes kaksinkertaistunut noin 5500 tonniin.

Huumekauppiaat hyötyvät pitkittyneestä sodasta

Perimmäisen syyn Afganistanissa kukoistavaan oopiumiunikon viljelyyn voi johtaa vuoteen 1979, jolloin maassa alkoi sota. Silloin Neuvostoliitto miehitti Afganistanin ja alkoi sotia maan kommunistihallintoa vastustavia muslimisissejä vastaan. Uskossaan fanaattiset, mujahideeneiksi kutsutut sissit saivat aseensa amerikkalaisilta.

Vuonna 1992 mujahideenit syrjäyttivät Afganistanin viimeisen vasemmistolaispresidentti Mohammad Najibullahin. Tämän jälkeen valta jaettiin maltillisen presidentti Burhanuddin Rabbanin ja fundamentalistisen pääministeri Gulbuddin Hikmatyarin välillä. Pääministeri kuitenkin kääntyi presidenttiä vastaan ja alkoi joukkoineen pommittaa Afganistanin pääkaupunki Kabulia. Satojatuhansia joutui pakenemaan Hikmatyarin pommituksia pakolaisleireille.

Hieman ennen dokumentin kuvausaikaa Afganistanin sotaan oli liittynyt jälleen uusia osapuolia.

”Vuodenvaihteessa islamilaiset Talibani-opiskelijat lähtivät tuomaan rauhaa Kabuliin”, Toijonen selosti Ulkolinjassa.

Taleban dokumentissa Heroin Express (1995)
Taliban-sotilaan aseen päähän kiinnitetty kukka luo rauhanomaisen vaikutelman Taleban dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha Taliban,muslimit,ääriliikkeet,Afganistan,ampuma-aseet

Sekavassa ja pitkittyneessä sodassa talibanit saattoivat hyvinkin vaikuttaa rauhan kannalta ratkaisevilta, sillä he onnistuivat murtamaan Kabulia pommittaneen Hikmatyarin piiritysjoukon ja karkottamaan heidät kauemmas. Talibanit olivat valmiita muodostamaan hallituksen presidentti Rabbanin kanssa, kun presidentin tukijoukot iskivätkin yllättäen heidän asemiinsa. Kapinallisille opiskelijoille kävi siis samoin kuin Hikmatyarin joukoille: heidät karkoitettiin yli tykinmatkan päähän Kabulista.

”Islamilaiset Talibani-opiskelijat, jotka taistelevat Afganistanin hallitusta vastaan, vastustavat kiihkeästi huumeita”, Toijonen raportoi talibanijoukon keskeltä.

Hän kertoi, että talibanit olivat onnistuneet kyllä vähentämään huumekauppaa hallitsemillaan alueilla, mutta jatkamalla taistelua Afganistanin hallitusta vastaan he samalla mahdollistavat huumekaupan jatkumisen.

Kun talibanit pääsivät valtaan dokumentin kuvauksien jälkeen vuonna 1996, he muodostivat maahan hirmuhallinnon, joka muun muassa kielsi taiteen ja naisten työssäkäynnin sekä rankaisi homoudesta kuolemalla. Taliban kielsi huumetuotannon hallitsemillaan alueilla ja huumetuotanto väheni maassa merkittävästi. Yhdysvaltain armeija liittolaisineen hyökkäsi maahan vuonna 2001 ja syrjäytti talibanit vallasta. Sen jälkeen liike on rahoittanut sotaa Afganistanin hallitusta vastaan huumerahalla, selviää Ulkopolitiikka-lehdestä vuodelta 2009.

Vehnästä ja muunlaisista viljelykasveista saa vain vähän tuloja unikkoon verrattuna. Olemme köyhiä. Meidän on pakko viljellä.― unikonviljelijä Sultan Mahmud

Toijosen dokumentista kävi ilmi, että huumeparonit olivat hyötyneet selvästi Afganistanin sodasta. Kun hallituksen huomio ja rahat menevät sotimiseen, sillä ei ole resursseja kitkeä huumetuotantoa. Köyhyydessä elävät kansalaiset näkevät unikonviljelyssä tavan pysyä leivän syrjässä kiinni.

”Vehnästä ja muunlaisista viljelykasveista saa vain vähän tuloja unikkoon verrattuna. Olemme köyhiä. Meidän on pakko viljellä”, unikonviljelijä Sultan Mahmud sanoi dokumentissa.

YK oli yrittänyt saada viljelijöitä luopumaan unikosta tarjoamalla heille parempilaatuisia vehnänsiemeniä, hedelmäpuiden taimia ja lannoitteita sekä parantamalla markkinointiolosuhteita. Viljelijöihin oli myös yritetty vaikuttaa vetoamalla islamiin, kertoi Andrew Pryce YK:n huumevalvontatoimistosta.

”On totta, että islam kieltää huumeet, mutta mehän emme käytä oopiumia huumeena”, perusteli unikkoa viljelevä Nazrah Big.

Afganistanista oopiumi matkaa Pakistanin kautta länsimaihin

Afganistanissa tuotettu oopiumi kuljetetaan jalostettavaksi Pakistaniin. Dokumentin aikaan 1994 maiden rajoilla toimi arviolta kaksisataa heroiinilaboratoriota. Niistä heroiini jatkaa salakuljettajien matkassa kohti Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, jossa huumekauppiaat myyvät niitä eteenpäin. Tässä vaiheessa heroiinin hinta on moninkertaistunut.

Huumekauppa on rikastuttanut Pakistania, Toijonen kertoi Ulkolinjassa. Se näkyi linnamaisina omakotitaloina, pankkien luksusasuntoina ja maailman kalleimpina autoina. Kuitenkin nähtävissä oli myös asian lohduton kääntöpuoli: Pakistanissa oli dokumentin aikaan jopa 1,5 miljoonaa heroiininkäyttäjää. Luku on niin suuri, että pelkästään Pakistanissa on enemmän heroiininkäyttäjiä kuin koko Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa yhteensä, kertoi Matti Teräväinen.

Tanskassa narkomaaneja oli vuonna 1994 noin 10000, arvioi Toijosen haastattelema huumepoliisin osastopäällikkö Mogens Bruhn. Hän kertoi huumeita käyttävien nuorten uudesta ilmiöstä: nyt heroiinia poltettiin, koska uskottiin, ettei siihen voi jäädä siten koukkuun.

Nainen kuumentaa heroiinia ohjelmassa Heroin Express
Tanskalaisnuoret polttavat heroiinia, koska uskovat, ettei siihen jää siten koukkuun. Nainen kuumentaa heroiinia ohjelmassa Heroin Express Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,heroiini,huumeet,huumeidenkäyttäjät

Kööpenhaminan hilpeässä katukuvassa heroiini saattoi näkyä ulkopuoliselle, jos sitä osasi etsiä oikeasta paikasta, kuten poliisi, jonka matkassa dokumentti kulki. Heroiininkäyttäjälle se oli kaikki, mitä elämässä on – aivan kuin tekisi töitä koko ajan, kuten eräs käyttäjä kuvaili:

”Pitää hankkia rahaa. Sitten etsit ainetta. Otat sitä ja olet pilvessä muutaman tunnin, heräät – ja taas on lähdettävä liikkeelle.”

Kommentit
  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Näkkäläjärven Inga, ikääntynyt poronhoitaja, joka mieluusti osallistuu poronhoitoon vielä vanhemmalla iällä. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle

    Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.

    Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Näkkäläjärven Inga, ikääntynyt poronhoitaja, joka mieluusti osallistuu poronhoitoon vielä vanhemmalla iällä. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.

  • Rauman Lukko mestaruuskeväänään

    Näyte raumalaisseura pelistä vuodelta 1963.

    Näemme välähdyksen helmikuussa 1963 pelatusta jääkiekon SM-sarjan ottelusta Rauman Lukon ja Tampereen Ilveksen välillä. Lukko voitti kauden päätteeksi ensimmäisen mestaruutensa. Samalla se katkaisi tamperelaisjoukkueiden kuusi vuotta kestäneen hallinnan Suomen korkeimmalla sarjatasolla.

  • "Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin" – Musiikki-tv pureutui kesän 2007 artistivieraisiin

    Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa

    Ylen musiikkivideoihin keskittynyttä televisiosarja Musiikki-tv:tä tehtiin vuosina 2006–2009. Videoiden ja vieraiden lisäksi ohjelmassa esitettiin erikoisjaksoja, joissa pureuduttiin aina yhden artistin tai yhtyeen tuotantoon paitsi parhaiden musiikkivideoiden myös tuoreiden haastatteluiden avulla. Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.

  • Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja

    Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.

    Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

  • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

    Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

    Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.