Hyppää pääsisältöön

Sota sai Afganistanin oopiumipellot kukkimaan vihreinä

Vesa Toijosen vuonna 1994 kuvatussa dokumentissa vierailtiin heroiinin alkulähteillä Afganistanin vehreillä unikkopelloilla. Siinä käytiin myös katsomassa, miten valkoiseksi tai ruskeaksi jalostettu lopputuote näkyi Kööpenhaminan kaduilla. Dokumentti sijoittui aikaan, jolloin 15 vuotta käyty sota ja sen aiheuttama köyhyys olivat tuoneet Afganistanille kyseenalaisen herruuden: maasta oli tullut maailman suurin heroiinintuottaja.

Naisen oikea käsi on veltto. Sen päällä lepää valkoinen, rypistetty paperinpala, jossa loistaa muutamia kirkkaita veripisaroita. Vapisevalla vasemmalla kädellään nainen piikittää heroiinia lepäävään käteensä.

Ruiskun sisällä oleva heroiini on kulkenut pitkän matkan ennen kuin se leviää tanskalaisnaisen verenkiertoon. Ulkolinjan dokumentissa Heroin Express: Huumeita kaikille! toimittaja Vesa Toijonen vieraili siellä, missä hengenvaarallista mielihyvää tuottava aine saa alkunsa kauniin kukan muodossa. Matka vei Afganistanin suojaisissa laaksoissa kasvaville vihreille unikkopelloille. Dokumentti kuvattiin vuonna 1994 ja esitettiin televisiossa 1995.

Oopiuminviljelijä viiltää unikon siemenkotaa dokumentissa Heroin Express (1995)
Unikonkodat viilletään auki, jotta ne tuottaisivat oopiumiuutetta. Oopiuminviljelijä viiltää unikon siemenkotaa dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,oopiumi,Oopiumiunikko,Afganistan,maanviljelijät,huumeet
Oopiumiunikon uute kerätään dokumentissa Heroin Express (1995)
Seuraavana päivänä oopiumiuute kerätään talteen. Oopiumiunikon uute kerätään dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha oopiumi,Oopiumiunikko,Afganistan,huumeet,Yle Elävä arkisto,maanviljelijät
Oopiumia kääritään lehteen dokumentissa Heroin Express (1995)
Oopiumi kääritään tuoreiden lehtien sisään, jolloin se säilyy kuivassa tilassa pitkään. Oopiumia kääritään lehteen dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,oopiumi,Oopiumiunikko,Afganistan,maanviljelijät,huumeet

”Afganistan, Pakistan ja Iran kuuluvat alueeseen, jota kutsutaan kultaiseksi puolikuuksi. Tämän alueen oopiumintuotanto on viime vuosina todennäköisesti ylittänyt kultaisen kolmion tuotannon”, kertoi YK:n huumevalvontatoimiston aluejohtaja Matti Teräväinen dokumentissa.

Kultaisen kolmion muodostavat Myanmar, Laos, Thaimaa ja pienet osat Etelä-Kiinasta. Pelkästään Afganistanissa vuonna 1994 tuotettiin Teräväisen mukaan noin 3000 tonnia raakaa oopiumia.

Vuodenvaihteessa islamilaiset Talibani-opiskelijat lähtivät tuomaan rauhaa Kabuliin.― Vesa Toijonen

”Jos kaikki tämä 3000 tonnia jalostetaan heroiiniksi, siitä tulee noin 300 tonnia puhdasta heroiinia”, Teräväinen jatkoi.

Vuoteen 2013 mennessä Afganistanin oopiumintuotanto oli YK:n arvioiden mukaan lähes kaksinkertaistunut noin 5500 tonniin.

Huumekauppiaat hyötyvät pitkittyneestä sodasta

Perimmäisen syyn Afganistanissa kukoistavaan oopiumiunikon viljelyyn voi johtaa vuoteen 1979, jolloin maassa alkoi sota. Silloin Neuvostoliitto miehitti Afganistanin ja alkoi sotia maan kommunistihallintoa vastustavia muslimisissejä vastaan. Uskossaan fanaattiset, mujahideeneiksi kutsutut sissit saivat aseensa amerikkalaisilta.

Vuonna 1992 mujahideenit syrjäyttivät Afganistanin viimeisen vasemmistolaispresidentti Mohammad Najibullahin. Tämän jälkeen valta jaettiin maltillisen presidentti Burhanuddin Rabbanin ja fundamentalistisen pääministeri Gulbuddin Hikmatyarin välillä. Pääministeri kuitenkin kääntyi presidenttiä vastaan ja alkoi joukkoineen pommittaa Afganistanin pääkaupunki Kabulia. Satojatuhansia joutui pakenemaan Hikmatyarin pommituksia pakolaisleireille.

Hieman ennen dokumentin kuvausaikaa Afganistanin sotaan oli liittynyt jälleen uusia osapuolia.

”Vuodenvaihteessa islamilaiset Talibani-opiskelijat lähtivät tuomaan rauhaa Kabuliin”, Toijonen selosti Ulkolinjassa.

Taleban dokumentissa Heroin Express (1995)
Taliban-sotilaan aseen päähän kiinnitetty kukka luo rauhanomaisen vaikutelman Taleban dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha Taliban,muslimit,ääriliikkeet,Afganistan,ampuma-aseet

Sekavassa ja pitkittyneessä sodassa talibanit saattoivat hyvinkin vaikuttaa rauhan kannalta ratkaisevilta, sillä he onnistuivat murtamaan Kabulia pommittaneen Hikmatyarin piiritysjoukon ja karkottamaan heidät kauemmas. Talibanit olivat valmiita muodostamaan hallituksen presidentti Rabbanin kanssa, kun presidentin tukijoukot iskivätkin yllättäen heidän asemiinsa. Kapinallisille opiskelijoille kävi siis samoin kuin Hikmatyarin joukoille: heidät karkoitettiin yli tykinmatkan päähän Kabulista.

”Islamilaiset Talibani-opiskelijat, jotka taistelevat Afganistanin hallitusta vastaan, vastustavat kiihkeästi huumeita”, Toijonen raportoi talibanijoukon keskeltä.

Hän kertoi, että talibanit olivat onnistuneet kyllä vähentämään huumekauppaa hallitsemillaan alueilla, mutta jatkamalla taistelua Afganistanin hallitusta vastaan he samalla mahdollistavat huumekaupan jatkumisen.

Kun talibanit pääsivät valtaan dokumentin kuvauksien jälkeen vuonna 1996, he muodostivat maahan hirmuhallinnon, joka muun muassa kielsi taiteen ja naisten työssäkäynnin sekä rankaisi homoudesta kuolemalla. Taliban kielsi huumetuotannon hallitsemillaan alueilla ja huumetuotanto väheni maassa merkittävästi. Yhdysvaltain armeija liittolaisineen hyökkäsi maahan vuonna 2001 ja syrjäytti talibanit vallasta. Sen jälkeen liike on rahoittanut sotaa Afganistanin hallitusta vastaan huumerahalla, selviää Ulkopolitiikka-lehdestä vuodelta 2009.

Vehnästä ja muunlaisista viljelykasveista saa vain vähän tuloja unikkoon verrattuna. Olemme köyhiä. Meidän on pakko viljellä.― unikonviljelijä Sultan Mahmud

Toijosen dokumentista kävi ilmi, että huumeparonit olivat hyötyneet selvästi Afganistanin sodasta. Kun hallituksen huomio ja rahat menevät sotimiseen, sillä ei ole resursseja kitkeä huumetuotantoa. Köyhyydessä elävät kansalaiset näkevät unikonviljelyssä tavan pysyä leivän syrjässä kiinni.

”Vehnästä ja muunlaisista viljelykasveista saa vain vähän tuloja unikkoon verrattuna. Olemme köyhiä. Meidän on pakko viljellä”, unikonviljelijä Sultan Mahmud sanoi dokumentissa.

YK oli yrittänyt saada viljelijöitä luopumaan unikosta tarjoamalla heille parempilaatuisia vehnänsiemeniä, hedelmäpuiden taimia ja lannoitteita sekä parantamalla markkinointiolosuhteita. Viljelijöihin oli myös yritetty vaikuttaa vetoamalla islamiin, kertoi Andrew Pryce YK:n huumevalvontatoimistosta.

”On totta, että islam kieltää huumeet, mutta mehän emme käytä oopiumia huumeena”, perusteli unikkoa viljelevä Nazrah Big.

Afganistanista oopiumi matkaa Pakistanin kautta länsimaihin

Afganistanissa tuotettu oopiumi kuljetetaan jalostettavaksi Pakistaniin. Dokumentin aikaan 1994 maiden rajoilla toimi arviolta kaksisataa heroiinilaboratoriota. Niistä heroiini jatkaa salakuljettajien matkassa kohti Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, jossa huumekauppiaat myyvät niitä eteenpäin. Tässä vaiheessa heroiinin hinta on moninkertaistunut.

Huumekauppa on rikastuttanut Pakistania, Toijonen kertoi Ulkolinjassa. Se näkyi linnamaisina omakotitaloina, pankkien luksusasuntoina ja maailman kalleimpina autoina. Kuitenkin nähtävissä oli myös asian lohduton kääntöpuoli: Pakistanissa oli dokumentin aikaan jopa 1,5 miljoonaa heroiininkäyttäjää. Luku on niin suuri, että pelkästään Pakistanissa on enemmän heroiininkäyttäjiä kuin koko Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa yhteensä, kertoi Matti Teräväinen.

Tanskassa narkomaaneja oli vuonna 1994 noin 10000, arvioi Toijosen haastattelema huumepoliisin osastopäällikkö Mogens Bruhn. Hän kertoi huumeita käyttävien nuorten uudesta ilmiöstä: nyt heroiinia poltettiin, koska uskottiin, ettei siihen voi jäädä siten koukkuun.

Nainen kuumentaa heroiinia ohjelmassa Heroin Express
Tanskalaisnuoret polttavat heroiinia, koska uskovat, ettei siihen jää siten koukkuun. Nainen kuumentaa heroiinia ohjelmassa Heroin Express Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,heroiini,huumeet,huumeidenkäyttäjät

Kööpenhaminan hilpeässä katukuvassa heroiini saattoi näkyä ulkopuoliselle, jos sitä osasi etsiä oikeasta paikasta, kuten poliisi, jonka matkassa dokumentti kulki. Heroiininkäyttäjälle se oli kaikki, mitä elämässä on – aivan kuin tekisi töitä koko ajan, kuten eräs käyttäjä kuvaili:

”Pitää hankkia rahaa. Sitten etsit ainetta. Otat sitä ja olet pilvessä muutaman tunnin, heräät – ja taas on lähdettävä liikkeelle.”

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.