Hyppää pääsisältöön

Sota sai Afganistanin oopiumipellot kukkimaan vihreinä

Vesa Toijosen vuonna 1994 kuvatussa dokumentissa vierailtiin heroiinin alkulähteillä Afganistanin vehreillä unikkopelloilla. Siinä käytiin myös katsomassa, miten valkoiseksi tai ruskeaksi jalostettu lopputuote näkyi Kööpenhaminan kaduilla. Dokumentti sijoittui aikaan, jolloin 15 vuotta käyty sota ja sen aiheuttama köyhyys olivat tuoneet Afganistanille kyseenalaisen herruuden: maasta oli tullut maailman suurin heroiinintuottaja.

Naisen oikea käsi on veltto. Sen päällä lepää valkoinen, rypistetty paperinpala, jossa loistaa muutamia kirkkaita veripisaroita. Vapisevalla vasemmalla kädellään nainen piikittää heroiinia lepäävään käteensä.

Ruiskun sisällä oleva heroiini on kulkenut pitkän matkan ennen kuin se leviää tanskalaisnaisen verenkiertoon. Ulkolinjan dokumentissa Heroin Express: Huumeita kaikille! toimittaja Vesa Toijonen vieraili siellä, missä hengenvaarallista mielihyvää tuottava aine saa alkunsa kauniin kukan muodossa. Matka vei Afganistanin suojaisissa laaksoissa kasvaville vihreille unikkopelloille. Dokumentti kuvattiin vuonna 1994 ja esitettiin televisiossa 1995.

Oopiuminviljelijä viiltää unikon siemenkotaa dokumentissa Heroin Express (1995)
Unikonkodat viilletään auki, jotta ne tuottaisivat oopiumiuutetta. Oopiuminviljelijä viiltää unikon siemenkotaa dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,oopiumi,Oopiumiunikko,Afganistan,maanviljelijät,huumeet
Oopiumiunikon uute kerätään dokumentissa Heroin Express (1995)
Seuraavana päivänä oopiumiuute kerätään talteen. Oopiumiunikon uute kerätään dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha oopiumi,Oopiumiunikko,Afganistan,huumeet,Yle Elävä arkisto,maanviljelijät
Oopiumia kääritään lehteen dokumentissa Heroin Express (1995)
Oopiumi kääritään tuoreiden lehtien sisään, jolloin se säilyy kuivassa tilassa pitkään. Oopiumia kääritään lehteen dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,oopiumi,Oopiumiunikko,Afganistan,maanviljelijät,huumeet

”Afganistan, Pakistan ja Iran kuuluvat alueeseen, jota kutsutaan kultaiseksi puolikuuksi. Tämän alueen oopiumintuotanto on viime vuosina todennäköisesti ylittänyt kultaisen kolmion tuotannon”, kertoi YK:n huumevalvontatoimiston aluejohtaja Matti Teräväinen dokumentissa.

Kultaisen kolmion muodostavat Myanmar, Laos, Thaimaa ja pienet osat Etelä-Kiinasta. Pelkästään Afganistanissa vuonna 1994 tuotettiin Teräväisen mukaan noin 3000 tonnia raakaa oopiumia.

Vuodenvaihteessa islamilaiset Talibani-opiskelijat lähtivät tuomaan rauhaa Kabuliin.― Vesa Toijonen

”Jos kaikki tämä 3000 tonnia jalostetaan heroiiniksi, siitä tulee noin 300 tonnia puhdasta heroiinia”, Teräväinen jatkoi.

Vuoteen 2013 mennessä Afganistanin oopiumintuotanto oli YK:n arvioiden mukaan lähes kaksinkertaistunut noin 5500 tonniin.

Huumekauppiaat hyötyvät pitkittyneestä sodasta

Perimmäisen syyn Afganistanissa kukoistavaan oopiumiunikon viljelyyn voi johtaa vuoteen 1979, jolloin maassa alkoi sota. Silloin Neuvostoliitto miehitti Afganistanin ja alkoi sotia maan kommunistihallintoa vastustavia muslimisissejä vastaan. Uskossaan fanaattiset, mujahideeneiksi kutsutut sissit saivat aseensa amerikkalaisilta.

Vuonna 1992 mujahideenit syrjäyttivät Afganistanin viimeisen vasemmistolaispresidentti Mohammad Najibullahin. Tämän jälkeen valta jaettiin maltillisen presidentti Burhanuddin Rabbanin ja fundamentalistisen pääministeri Gulbuddin Hikmatyarin välillä. Pääministeri kuitenkin kääntyi presidenttiä vastaan ja alkoi joukkoineen pommittaa Afganistanin pääkaupunki Kabulia. Satojatuhansia joutui pakenemaan Hikmatyarin pommituksia pakolaisleireille.

Hieman ennen dokumentin kuvausaikaa Afganistanin sotaan oli liittynyt jälleen uusia osapuolia.

”Vuodenvaihteessa islamilaiset Talibani-opiskelijat lähtivät tuomaan rauhaa Kabuliin”, Toijonen selosti Ulkolinjassa.

Taleban dokumentissa Heroin Express (1995)
Taliban-sotilaan aseen päähän kiinnitetty kukka luo rauhanomaisen vaikutelman Taleban dokumentissa Heroin Express (1995) Kuva: Yle kuvanauha Taliban,muslimit,ääriliikkeet,Afganistan,ampuma-aseet

Sekavassa ja pitkittyneessä sodassa talibanit saattoivat hyvinkin vaikuttaa rauhan kannalta ratkaisevilta, sillä he onnistuivat murtamaan Kabulia pommittaneen Hikmatyarin piiritysjoukon ja karkottamaan heidät kauemmas. Talibanit olivat valmiita muodostamaan hallituksen presidentti Rabbanin kanssa, kun presidentin tukijoukot iskivätkin yllättäen heidän asemiinsa. Kapinallisille opiskelijoille kävi siis samoin kuin Hikmatyarin joukoille: heidät karkoitettiin yli tykinmatkan päähän Kabulista.

”Islamilaiset Talibani-opiskelijat, jotka taistelevat Afganistanin hallitusta vastaan, vastustavat kiihkeästi huumeita”, Toijonen raportoi talibanijoukon keskeltä.

Hän kertoi, että talibanit olivat onnistuneet kyllä vähentämään huumekauppaa hallitsemillaan alueilla, mutta jatkamalla taistelua Afganistanin hallitusta vastaan he samalla mahdollistavat huumekaupan jatkumisen.

Kun talibanit pääsivät valtaan dokumentin kuvauksien jälkeen vuonna 1996, he muodostivat maahan hirmuhallinnon, joka muun muassa kielsi taiteen ja naisten työssäkäynnin sekä rankaisi homoudesta kuolemalla. Taliban kielsi huumetuotannon hallitsemillaan alueilla ja huumetuotanto väheni maassa merkittävästi. Yhdysvaltain armeija liittolaisineen hyökkäsi maahan vuonna 2001 ja syrjäytti talibanit vallasta. Sen jälkeen liike on rahoittanut sotaa Afganistanin hallitusta vastaan huumerahalla, selviää Ulkopolitiikka-lehdestä vuodelta 2009.

Vehnästä ja muunlaisista viljelykasveista saa vain vähän tuloja unikkoon verrattuna. Olemme köyhiä. Meidän on pakko viljellä.― unikonviljelijä Sultan Mahmud

Toijosen dokumentista kävi ilmi, että huumeparonit olivat hyötyneet selvästi Afganistanin sodasta. Kun hallituksen huomio ja rahat menevät sotimiseen, sillä ei ole resursseja kitkeä huumetuotantoa. Köyhyydessä elävät kansalaiset näkevät unikonviljelyssä tavan pysyä leivän syrjässä kiinni.

”Vehnästä ja muunlaisista viljelykasveista saa vain vähän tuloja unikkoon verrattuna. Olemme köyhiä. Meidän on pakko viljellä”, unikonviljelijä Sultan Mahmud sanoi dokumentissa.

YK oli yrittänyt saada viljelijöitä luopumaan unikosta tarjoamalla heille parempilaatuisia vehnänsiemeniä, hedelmäpuiden taimia ja lannoitteita sekä parantamalla markkinointiolosuhteita. Viljelijöihin oli myös yritetty vaikuttaa vetoamalla islamiin, kertoi Andrew Pryce YK:n huumevalvontatoimistosta.

”On totta, että islam kieltää huumeet, mutta mehän emme käytä oopiumia huumeena”, perusteli unikkoa viljelevä Nazrah Big.

Afganistanista oopiumi matkaa Pakistanin kautta länsimaihin

Afganistanissa tuotettu oopiumi kuljetetaan jalostettavaksi Pakistaniin. Dokumentin aikaan 1994 maiden rajoilla toimi arviolta kaksisataa heroiinilaboratoriota. Niistä heroiini jatkaa salakuljettajien matkassa kohti Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, jossa huumekauppiaat myyvät niitä eteenpäin. Tässä vaiheessa heroiinin hinta on moninkertaistunut.

Huumekauppa on rikastuttanut Pakistania, Toijonen kertoi Ulkolinjassa. Se näkyi linnamaisina omakotitaloina, pankkien luksusasuntoina ja maailman kalleimpina autoina. Kuitenkin nähtävissä oli myös asian lohduton kääntöpuoli: Pakistanissa oli dokumentin aikaan jopa 1,5 miljoonaa heroiininkäyttäjää. Luku on niin suuri, että pelkästään Pakistanissa on enemmän heroiininkäyttäjiä kuin koko Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa yhteensä, kertoi Matti Teräväinen.

Tanskassa narkomaaneja oli vuonna 1994 noin 10000, arvioi Toijosen haastattelema huumepoliisin osastopäällikkö Mogens Bruhn. Hän kertoi huumeita käyttävien nuorten uudesta ilmiöstä: nyt heroiinia poltettiin, koska uskottiin, ettei siihen voi jäädä siten koukkuun.

Nainen kuumentaa heroiinia ohjelmassa Heroin Express
Tanskalaisnuoret polttavat heroiinia, koska uskovat, ettei siihen jää siten koukkuun. Nainen kuumentaa heroiinia ohjelmassa Heroin Express Kuva: Yle kuvanauha Yle Elävä arkisto,heroiini,huumeet,huumeidenkäyttäjät

Kööpenhaminan hilpeässä katukuvassa heroiini saattoi näkyä ulkopuoliselle, jos sitä osasi etsiä oikeasta paikasta, kuten poliisi, jonka matkassa dokumentti kulki. Heroiininkäyttäjälle se oli kaikki, mitä elämässä on – aivan kuin tekisi töitä koko ajan, kuten eräs käyttäjä kuvaili:

”Pitää hankkia rahaa. Sitten etsit ainetta. Otat sitä ja olet pilvessä muutaman tunnin, heräät – ja taas on lähdettävä liikkeelle.”

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.