Hyppää pääsisältöön

Suomen kirjallisuusliitot hyljeksivät erikielisiä

Taide- ja kulttuurikasvattaja Outi Korhonen ja toimittaja Lisa Enckell Yle Radio 1:n Kultakuumeen studiossa.
Taide- ja kulttuurikasvattaja Outi Korhonen ja toimittaja Lisa Enckell Yle Radio 1:n Kultakuumeen studiossa. Taide- ja kulttuurikasvattaja Outi Korhonen ja toimittaja Lisa Enckell Yle Radio 1:n Kultakuumeen studiossa. Kuva: Pasi Nevalaita/ Yle lisa enckell,Kultakuume,äänitysstudiot

Suomalaiset kirjallisuusinstituutiot eivät huomioi maahanmuuttajataustaisia kirjailijoita. Pohjoismaissa erikielisten kirjailijoiden asema eroaa toisistaan paljon riippuen maasta ja instituutiosta.

- Suomen Kirjailijaliitto on Pohjoismaissa ainoa, jossa jäsenyys on rajoitettu kirjoittamiskieleen, sanoo taide- ja kulttuurikasvattaja Outi Korhonen. Kulttuuria kaikille -palvelun toimeksiantona häneltä on valmistumassa selvitys eri pohjoismaisten kirjallisuusinstituutioiden rajoituksista kieleen nähden.

Suomen kaksi valtakunnallista kirjailijaliittoa; Suomen kirjailijaliitto ja Finlands svenska författareförening eivät hyväksy jäsenikseen muita kuin vain suomen ja ruotsin kielellä kirjoittavia kirjailijoita.

Monikielisten kirjailijoiden on vaikea saada julkaistua teoksiaan Suomessa

Taide- ja kulttuurikasvattaja Outi Korhosen mukaan tällöin jää hyvin vähälle huomiolle esimerkiksi saamenkielen asema. Suomessa on kolme saamenkieltä, joista yhtä puhutaan vain Suomessa. Saamelaisten kirjallinen toiminta suuntautuu usein vahvasti Norjaan, koska kustannustoiminta keskittyy sinne. Vaikka siellä tuetaan saamenkielisen kirjallisuuden julkaisemista, niin sen vientiä muihin maihin ei tueta. Norjassa vientiorganisaatiot keskittyvät tukemaan vain norjankielisen kirjallisuuden vientiä.

Suomessa kirjallisuuden vientiorganisaatiot ovat halunneet tukea myös erikielisiä, mutta organisaatioiden säännöissä ei tätä avarakatseisuutta esiinny. Ongelmana on, että viennin kohteiksi kelpaa vain jo kustannettu kirjallisuus. Suomessa toimivien monikielisten kirjailijoiden on hyvin vaikea saada teoksiaan julkaistua suomalaisten kustantamojen kautta.

Kirjailija Hassan Blasim
Hassam Blasim on Suomessa kaikkein menestynein eri kielellä kirjoittava kirjailija. Hänellä on suomalainen kustantaja ja hän on saanut Kirjallisuuden vientiorganisaatio FILI:n tukea sekä Taiteen edistämiskeskuksen apurahoja. Kirjailija Hassan Blasim Kuva: Yle valitut sanat

Outi Korhonen on myös yksi monista monikielisen Sivuvalo-projektin toimijoista. Sivuvalon tavoitteena on edistää Suomessa asuvien ja omalla äidinkielellään kirjoittavien runoilijoiden ja kirjailijoiden oikeuksia ja teosten näkyvyyttä.
Korhosen mukaan monikielisten kirjailijoiden on kuljettava monimutkaisen labyrintin läpi voidakseen toimia kirjailijoina ja saadakseen kaikki ne virallisilla kielillä kirjoittavien kirjailijoiden edut. Positiivista Suomessa on toki, että Taiteen edistämiskeskuksen tuet ovat kaikille avoimia kielestä riippumatta. Suomen Kirjailijaliiton rajoitteet on koettu hankaliksi.

Suomessa on n. 90 maahanmuuttajataustaista kirjailijaa― Hanna-Leena Nissilä

Myös kirjallisuustutkija Hanna-Leena Nissilän toteaa hiljattain julkaistussa väitöskirjassaan: Sanassa maahanmuuttaja on vähän kitkerä maku. Kirjallisen elämän ylirajaistuminen 2000-luvun alun Suomessa, että suomalaiset kirjallisuusinstituutiot, kuten Kirjailijaliitto, huomioivat huonosti maahanmuuttajataustaisia kirjailijoita.

Nissilä tuo tutkimuksessaan esille sen, miten Suomessa 2000-luvun aikana erilaisia tekstejä on julkaissut noin 90 maahanmuuttajataustaista kirjailijaa. Useimmiten kirjat on julkaistu muulla kuin suomen-, ruotsin- tai saamen kielellä. Vaikka moni kirjailija on esteistä huolimatta menestynyt hyvin, niin edelleen suurin osa työskentelee näkymättömissä erityisesti kieleen liittyvien esteiden keskellä

Kirjailijaliiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja Jyrki Vainonen vastasi Nissilän kritiikkiin Helsingin Sanomissa Vainosen mukaan kaikenkieliset kirjailijat saavat halutessaan liitolta vertaistukea, vaikka jäseniksi eivät voi päästä.

Artikkelia on muokattu 26.2.2016: Otsikkoa on tarkennettu

Kommentit
  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri