Hyppää pääsisältöön

1.3. Teeman Elävä arkisto: Ja korvesta nousi Kostamus

Raudoittaja Pekka Pentti Kostamuksen rakennustyömaalla
Raudoittaja Pekka Pentti Kostamuksen rakennustyömaalla Kuva: Osmo Helin/Yle img_2016_00442275,Kostamus,rakennustyömaa,raudoittajat,rakentaminen

Suomen itäraja on tänäkin päivänä suuren mielenkiinnon kohteena, mutta eri syistä kuin 70-luvulla. Silloin tuhatpäinen työläisten armeija vaelsi Suomesta Neuvostoliiton puolelle rakentamaan Kostamuksen uljasta kaivoskaupunkia. Myös tasavallan päämies kulki taajaan itärajan takana pitämässä maiden suhteita lämpöisinä.

"Mies joka talosta, parhaista kaksi ja vielä muijakin mukaan"

Toisen maailmansodan aikana lentäjät huomasivat oudon ilmiön: Kuhmon itäpuolella lennettäessä kompassien neulat alkoivat heilua edestakaisin. Syynä oli kallioperän rautamalmi. Heti sodan jälkeen, 70 vuotta sitten, rautamalmiesiintymä paikallistettiin Kostamukseen, noin 40 kilometriä itään nykyisestä valtakunnan rajasta. Ja malmia oli paljon, lähes miljardi tonnia.

Kesti yli kaksi vuosikymmentä ennen kuin kaivostoiminnan suunnittelu nytkähti toden teolla liikkeelle. Vuonna 1971 presidentti Urho Kekkonen nimesi valtuuskunnan tutkimaan, miten Suomi ja suomalaiset yritykset voisivat osallistua valtavaan hankkeeseen. Kekkosta elähdytti ajatus siitä, miten paljon hänen köyhä ja työttömyyden runtelema kotimaakuntansa Kainuu voisi Kostamuksesta hyötyä.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja konkretisoi työllisyysvaikutuksen pienelle Vartiuksen rajakylälle näin: "Mies joka talosta, parhaista kaksi ja kaikkein parhaista muijakin mukaan."

Pussijuoksua ja tanssiinkutsuja

Vuonna 1979 valmistunut dokumentti Kostamus korven kaupunki seuraa kaivoskaupungin rakentamista usean vuoden ajan. Dokumentti on suomalais-neuvostoliittolainen yhteistuotanto ja sikäli osa niin sanottua virallista ajankuvaa. Se kertoo aiheesta kuitenkin eläväisesti ja pääosin tavallisten työtätekevien kautta.

Kostamuksen ensimmäisiä pioneereja olivat Kainuun kylien metsänkaatajat, teiden ja ratojen rakentajat. Baskeriin ja rusettiin tyylikkäästi sonnustautunut rakennuspäällikö kertoo, että koskaan ei oltu rautatietä rakennettu näin nopeasti.

Hämmästyttävällä vauhdilla erämaahan nousikin 10 000 ihmisen suomalais-neuvostolittolainen yhdyskunta betonimiehineen, insinööreineen ja tulkkeineen. Suomalaiset rakensivat sekä kaivoksen teollisuuslaitoksia että työläisten asuntoja.

Kolme henkilöä Kostamuksessa keskustelee
Tuttu asetelma Kostamuksessa, neuvostoliittolainen insinööri, suomalainen insinööri ja tulkki ajanmukaisine silmälaseineen. Kolme henkilöä Kostamuksessa keskustelee Kuva: Yle Kostamo, Kemijärvi,arkkitehtuuri (erikoisala)

Kostamus tarkoitti kovaa työtä ja loputtomia neuvotteluja osapuolten välillä, suomalaisia vaivasi luonnollisesti koti-ikäväkin. Vastapainoksi Suomi-Neuvostoliitto -seura järjesti virkistystapahtumia tikanheittoineen ja pussijuoksuineen, ja kulttuurivierailuja ja tanssiasia. Eipä kuulemma ollut kansallisuusrajat ylittävä tanssiinkutsukaan mahdottomuus.

Lapsia Kostamuksessa 70-luvulla.
Kostamuksen lapsia silloin 70-luvulla. Lapsia Kostamuksessa 70-luvulla. Kuva: Osmo Helin Kostamus

Kostamuksen junailu Suomen kaikkien aikojen suurimmaksi vientihankkeeksi oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. Öljykriisi ja lama löivät kapuloita rattaisiin, ja vääntö urakan hinnasta oli kova.

Presidentti Kekkonen ajoi hanketta vahvasti poliittisella rintamalla, mutta hänen rooliaan on liioiteltukin. Oli kyse monipolvisesta ja sekavastakin tarinasta, jossa suomalaisten insinöörien bisnesäly näyttäytyy mainettaan parempana. Nevotteluja ja ajan henkeä kuvaa hyvin toimittaja Jyrki Koulumiehen kirja Kohtalona Kostamus - Risto Kangas-Ikkalan muistelmat (Siltala 2012).

UKK meni, näki ja koki

Illan toinen ohjelma Mitä UKK näki Neuvostoliitossa? seuraa Urho Kekkosen valtiovierailua keväällä 1977. Kalastuksen, ratsastuskilpailujen ja kansantanssien lomassa ehditään Kremlin jyhkeiden muurien suojissa allekirjoittaa myös Kostamus-sopimus.

KATSO LISÄÄ KOSTAMUKSESTA

Neuvosto-Karjalassa kolme tuhatta suomalaista rakentaa Kostamuksen kaivoskaupunkia. Mitä Suomen itsenäisyyspäivä merkitsee vieraalla maalla ahertaville rakennusmiehille, tiedusteltiin reportaasissa vuonna 1979.

Ohjelma vuodelta 1980 on kertomus Maarit ja Veikko Rautiaisen onnen löytymisestä rajan takaa. Se on myös kertomus Kostamuksen työntekijöiden arjesta ja lyhyestä viikonlopusta, joka on siirtotyömaalla työtä tekevälle ainoa aika perheelle ja suomalaiselle yhteiskunnalle.

Kommentit

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa