Hyppää pääsisältöön

Leluvuori kasvaa, leikki pysyy - tiedätkö, miten lapsesi pitäisi leikkiä?

Marja Hintikka Live, leikkiminen, lelut
Marja Hintikka Live, leikkiminen, lelut marja hintikka live, leikkiminen, lelut

Onko tämä lelu varmasti hyvä lapselle? Onko se turvallinen? Kehittävä? Ikäkauden mukainen? Mitä pidemmiksi kauppojen leluhyllyt kasvavat, sen vaikeammaksi käy vanhempien valinta: mikä lelu olisi lapselleni paras? Millaisia leikkejä lapseni tulisi leikkiä?

- Kenellä on oikeus arvottaa, mikä on hyvä ja mikä huono leikki? kysyy kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen Helsingin yliopistosta.

- Lapset osaavat käyttää leluja hyvin luovasti. Eivät he välttämättä näe lelua ollenkaan samalla tavalla kuin aikuiset, Kumpulainen jatkaa.

Lapset käyttävät erilaisia välineitä hyvin monipuolisesti toteuttaakseen eri leikkityyppejä.

- Entä jos antaisi lapsen päättää, mitä hän leikkii? Kumpulainen ehdottaa.

Hän muistuttaa, että lapsi ei leiki kehittyäkseen vaan silkasta riemusta. Kehittymisen vaade on tullut aikuisilta.

- Tietysti myös aikuisia tarvitaan. Aikuinen luo turvalliset rajat leikille. Hän voi myös itse osallistua leikkiin mikäli lapsi näin toivoo.

Leluvuori kasvaa, leikki pysyy

Lelumuseossa näkyy leikin ydin. Hieman yllättäen se ei ole muuttunut vuosikymmenten saatossa.

- Vaikka leikkivälineet ovat muuttuneet, leikin perustyypit ovat säilyneet samoina. Esimerkiksi roolileikkejä on leikitty aina, kertoo Lelumuseo Hevosenkengän johtaja Johanna Rassi.

Aina on ollut myös sääntöleikkejä, esineleikkejä, mielikuvitusleikkejä, toiminnallisia leikkejä, peuhuleikkejä. On leikitty eläimillä, on rakennettu, on hoivattu nukkeja.

Se mikä on muuttunut, on lelujen määrä.

- Suomalaiset lastenhuoneet alkoivat täyttyä tavarasta 1980-luvulla, kun keskiluokka vaurastui, museonjohtaja kertoo.

Lelujen paljous on aiheuttanut sen, että yksittäiseen leluun ei luoda enää yhtä lujaa kiintymyssuhdetta kuin ennen. Leluja tulee ja menee.

Digimaailma = paha maailma?

Mitä digitalisaatio peleineen tekee leikille? Tämä kysymys jakaa mielipiteet, välillä hyvin jyrkästikin. Kristiina Kumpulainen haluaa availla tässä yhteydessä ihmisten silmiä viemällä huomion pois välineestä ja kohti tekemistä.

- On paljon tutkimusta siitä, miten lapset osaavat käyttää teknologiaa terveen leikin välineenä. Teknologia voi tukea lasten vuorovaikutustaitoja ja auttaa heitä luomaan asioita. He esimerkiksi keksivät satuja, dokumentoivat tapahtumia ja piirtävät digitaalisia sarjakuvia.

Uusi teknologia mahdollistaa monia asioita, joihin perinteiset välineet eivät taivu. Monella paikkakunnalla tarjotaan koodauskouluja jo alle kouluikäisille lapsille. Myös robottikoulu ja 3D-tulostuskurssi käyvät esimerkeiksi siitä, miten nykyteknologia voi tarjota lapselle uudenlaisia mahdollisuuksia toimia ja tuottaa.

- Ei pitäisi tuomita tekemistä pelkän välineen perusteella. Onko jotenkin vähempiarvoista, jos lapsi lukee tunnin kirjaa tabletilla kuin että hän lukisi saman ajan perinteistä kirjaa?

Kumpulainen muistuttaa, että digitaitojen kehittäminen ja monilukutaito ovat nykyään osa opetussuunnitelmaa. Kaikki lapset tulevat tutustumaan viimeistään esikouluiässä digitaaliseen maailmaan – sitä nuoremmilla vanhempien arvomaailma määrittää sen asteen, millä teknologian pariin lähdetään. Kumpulainen puhuu maltillisesti sen puolesta, että lapset saisivat tutustua teknologiaan ja digimaailmaan rauhassa kotona, turvallisessa seurassa.

- Pidän huomion arvoisena asiana myös sitä, että pojat saattavat olla digimaailman suhteen etulyöntiasemassa. He osoittavat sitä kohtaan kiinnostusta ja ovat rohkeampia kokeilemaan. Jos joku ryhmä, esimerkiksi tytöt, jäävät jo nuorena digimaailman ulkopuolelle, he eivät ehkä myöhemminkään näe itseään niin helposti teknologian käyttäjinä tai kompetentteina siihen.

Lisää ohjelmasta

Lapsi makailee lattialla.
Lapsi makailee lattialla. Kuva: Mikko Kilpinen tylsyys
Jyri Engeström rakentaa majaa isoon puuhun lapsensa kanssa.
Jyri Engeström rakentaa majaa isoon puuhun lapsensa kanssa. jyri engeström
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta
Marja Hintikka riemuitsee Kultainen Venla -palkinnosta Kuva: Maria Ainamo kultainen venla
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio
Vapaus johtaa kansaa, kuvamanipulaatio Kuva: (c) Photograph by Erich Lessing Marja Hintikka Live
Joulukuusi ja koristeineen.
Joulukuusi ja koristeineen. Kuva: Pixabay joulu

Uusimmat sisällöt - Marja Hintikka Live

  • Eineksiä, uhkailua, liikaa töitä – unohda turha syyllisyys vanhempana! MHL:n vieraat näyttävät esimerkkiä

    Syksyn vieraat avautuvat mistä eivät enää ota paineita.

    Vapaus, vanhemmuus, tasa-arvo. Marja Hintikka Live on puolentoista vuoden ajan ravistellut suomalaista perhekeskustelua, romuttanut turhia kulisseja ja nostanut pöydälle vaikeitakin keskustelunaiheita. Kaiken takana on tavoite vapauttaa vanhemmat turhista paineista ja jatkuvasta syyllisyydestä. Kiukuttelevia lapsia? Liikaa töitä? Unettomia öitä? Parisuhde rakoilee? Et ole yksin. Meillä on ihan samanlaista.

  • Lapset repivät parrasta ja nestehukka on lähellä - tällaista on joulupukkien karu todellisuus

    Joulupukit kertovat ammattinsa pahimmat puolet.

    Kuvittele itsesi joulupukiksi tai -muoriksi. Mielessäsi pyörii kuva piparintuoksuisista kodeista, joissa pukki istutetaan pehmeälle nojatuolille glögi kädessä ja suloiset punaposkiset pikku lapsoset laulavat heleällä äänellä sopivan lyhyen kappaleen. Kukaan ei itke, kukaan ei pelkää ja koko hommaan menee noin 10 minuuttia. Ulko-ovella sinulle annetaan sovittu summa rahaa ja poistut tyytyväisenä seuraavaan kohteeseen. No, se ei todellakaan mene ihan niin.

  • Pyjama on paras jouluasu, vinkkaavat MHL-vanhemmat

    Ei kiireelle, kyllä rennolle romantiikalle!

    Idyllisten puitteiden viilaaminen tekee erityisesti perheenäideistä helposti huumorintajuttomia piiskureita. Tonttulakki alkaa kiristää liikaa ja joulunalusviikoista tulee yhtä pitkää to-do -listaa.

  • Kestävyysliikunta lihottaa?!

    Timo Haikarainen ja kestävyysliikuntamyytti.

    Kuinka on - suosiako kovatehoista vai matalatehoista treeniä - ja miten kortisoli liittyy tähän? Personal trainerimme Timo Haikarainen vääntää myytin rautalangasta!

  • Heikki Soini: Kärsitään joulu ja jatketaan elämää!

    Ei joululla ole väliä, yhteinen aika on tärkeintä.

    Joulusuklaat ilmestyivät lähikauppaani lokakuussa. Se käynnisti kahden kuukauden kuumotuksen ja stressin, joka purkautuu monessa perheessä itkuun jo jouluaaton aamuna. Lapset juoksevat hysteerisinä pitkin seiniä ja vanhempien selkäranka katkeaa viimeistään silloin, kun kinkku kuivuu valvomisesta huolimatta. Kuulostaako tutulta, kysyy MHL:n Heikki Soini.

  • Vanessa Kurri: Olen tappavan tylsä joulunviettäjä

    Neljän lapsen äiti tekee joulun perinteiden mukaan.

    Kotiäiti ja juontaja Vanessa Kurri on jouluihminen, mutta valmistelut jäävät häneltäkin usein viime tippaan. Neljän lapsen koulu- ja harrastuskuljetusten välillä Kurri sompailee sitten ympäriinsä hakemassa jouluherkut juuri niistä oikeista ja perinteisestä paikoista. Kurrille on tärkeää tehdä joulu täsmälleen samojen askelmerkkien mukaan kuin hänen äitinsä aikanaan teki. Vanessa Kurri on MHL:n vieraana TV2:ssa maanantaina 19.12. klo 21, kun aiheena on Unelmien joulu.

  • Bloggari Anna-Kaisa Huurinainen: Tänä vuonna otamme joulun rennosti

    Liika suorittaminen on aiemmin pilannut Huurinaisen joulun.

    Viime jouluna 47 palasta -blogin Anna-Kaisa Huurinainen suunnitteli joulun tarkasti: laati menun ennakkoon ja kestitsi koko lähisuvun. Odotukset ja stressi olivat kuitenkin liian kovat, ja joulu meni mönkään. Kokemuksesta viisastuneena Huurinainen aikoo ottaa tämän joulun mahdollisimman rennosti.

  • Muusikko Stig: Henkinen valmistautuminen jouluun kannattaa aloittaa hyvissä ajoin

    Kahden lapsen isä nauttii valmiista joulupöydistä.

    Muusikko Stig tunnetaan hiteistään, mutta arkielämässä Pasi Siitonen ei puumia metsästä. Sen sijaan hän on kahden pienen pojan isä, joka odottaa joulua yhtä paljon kuin lapset. Erityisen tärkeää on nimenomaan jouluun virittäytyminen: jos sitä ei aloita ajoissa, joulu saattaa livahtaa huomaamatta ohi. Stigin jouluvalmisteluihin ei kuitenkaan kuulu stressi tai touhottaminen, vaan tärkeintä on rauhoittuminen.