Hyppää pääsisältöön

Machomiesten viimeinen vuosisata? Vauvakuume muuttaa tulevaisuuden ihmiset hoivaajiksi

isä ja lapsi kävelevät käsikädessä rannalla vesirajassa
isä ja lapsi kävelevät käsikädessä rannalla vesirajassa Kuva: Pixabay / public domain prisma studio

Puhtaasti kustannusten ja hyötyjen näkökulmasta katsottuna lasten hankkiminen ei ole nykyään järkevä sijoitus. Suurperheet eivät myöskään helpota maapallon paineita väkiluvun kasvaessa, eikä lapsille tahdo löytyä aikaa kiireisen työelämän tiimellyksessä. Kun vain niiden geenit siirtyvät eteenpäin, jotka lisääntyvät, vauvakuumeella voi olla yllättäviä seurauksia ihmislajin evoluutiossa.

Mikä oikeastaan saa nykyihmisen hankkimaan lapsia?

Joko kellosi raksuttaa?

Lähestyessään 30 vuoden ikää moni nainen kohtaa nykyään lukuisia kysymyksiä ja letkautuksia äitiydestä, biologisesta kellosta ja vauvakuumeesta. On kuitenkin vielä melkoinen mysteeri, mikä saa paljon puhutun äidinvaiston kytkeytymään päälle.

Vauvakuume on oikeastaan melko moderni-ilmiö, jota on tutkittu vielä hyvin vähän. Asiaan pureutuneiden tutkijoiden mukaan kysymys ei kuitenkaan ole vain sanonnasta, vaan aidosta tunteesta.

- Vauvakuumeesta puhutaan usein leikkisästi, mutta se voi muuttua myös vahvaksi kaipuuksi tai jopa pakkomielteeksi. Silloin ollaan jo hyvin vahvojen tunteiden seassa. Kaipuu voi tuntua kohdussa ja rinnoissa tai tulla esimerkiksi öisin uniin, sanoo vauvakuumetta Suomessa tutkinut tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta.

Rotkirch on kerännyt päälle sadalta suomalaiselta kokemuksia tästä tunteesta. Vastauksissaan naiset vertasivat pakottavaa kaipuuta hankkia lapsia muun muassa hyökyaallon lailla tulevaan mustasukkaisuuden tunteeseen tai romanttiseen rakkauteen.

Miehen mielessä hiljainen haave

Vauvakuume ei ole vain naisten juttu, vaan sitä esiintyy myös miehillä. Isyyteen perehtyneen tutkija Johanna Mykkäsen väitöskirjan mukaan miehet kuitenkin tuovat naisia harvemmin vauvakuumeensa esille. Silti Väestöliiton perhebarometrin kyselyissä noin puolet niin miehistä kuin naisista kertoi joskus tunteneensa tätä kaipuuta.

Toisilla tunne voi kulkea mukana teinivuosista saakka, kun taas toisille tarve lisääntyä iskee yllättäen kuin salama kirkkaalta taivaalta.

Vauvakuumeelle altistaa monet erilaiset tekijät kuten tieto hedelmällisyyden rajallisuudesta, lähipiiriin syntyvät vauvat tai jopa läheisen kuolema.

hyökyaalto
Vauvakuume iskee kuin hyökyaalto. hyökyaalto Kuva: Pixabay / public domain prisma studio

Kansasin valtionyliopiston tutkijoiden Gary ja Sandra Brasen tutkimuksien mukaan vauvakuume ei kuitenkaan ole sidoksissa vain ulkoisiin tekijöihin taikka esimerkiksi perinteisiin odotuksiin sukupuolirooleista. Kysymys ei myöskään ole vain voimakkaasta hoivavietistä, vaan aidosta kehollisesta tarpeesta hankkia jälkeläisiä.

Tutkijat ovatkin nyt kääntäneet katseet ihmisen biologiaan ja etsivät vauvakuumeelle selittävää tekijää ihmisen hormonitoiminnasta.

- Meidän arvailu nykytutkimuksen perusteella on, että vauvakuume on muiden tunteiden lailla hormonipohjainen. Tästä ei kuitenkaan ole vielä olemassa tutkimustietoa, sanoo Rotkirch.

Machomiesten viimeinen vuosisata?

Evoluution kannalta vain niiden geenit siirtyvät eteenpäin, jotka lisääntyvät. Vauvakuume voikin näytellä yllättävän suurta roolia nykyihmisen lisääntymisessä.

Voi olla, että perheenisän geenit lisääntyvät tulevaisuudessa, kun taas naistenmiehet jäävät historiaan.

- Luonnonvalinta suosii nykyään todennäköisesti erilaista lisääntymisstrategiaa kuin aiemmin. Ennen lisääntymiseen riitti se, että naiset halusivat seksiä. Ehkäisyn vuoksi nykyään raskauteen tarvitaan kuitenkin monesti tietoinen halu saada lapsia. Kiltti perheenisä saattaakin saada nykyään enemmän jälkeläisiä kuin esimerkiksi naistenmies, jolla on joka ilta uusi nainen vieressään, sanoo evoluutiobiologian dosentti Markus Rantala.

Rantalan mukaan on hyvin todennäköistä, että vauvakuumeella olisi ainakin osittain myös geneettistä pohjaa. Näin ollen teorian mukaan perheenisän geenit lisääntyisivät tulevaisuudessa, kun taas naistenmiehet jäisivät historiaan.

- Tietoinen halu saada lapsia on nykyään aika voimakkaasti liitoksissa lisääntymismenestykseen. Jos tällaiseen haluun liittyvillä piirteillä on geneettistä pohjaa, ne todennäköisesti lisääntyvät populaatiossa, toteaa Rantala.

Tutkija Gary Brase on todennut, että lapset eivät ole rahallisesti järkevä sijoitus, mutta biologisesti katsottuna lasten hankkiminen on lopulta ainoa asia, jossa oikeastaan on järkeä.

kirjoittaja: Saija Nironen

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede