Tuula Rajavaara
Yle
Muistin toiminta
Muistaminen tekee oppimisen mahdolliseksi.
- Lyhytkestoisella muistilla tarkoitetaan muistivarastoa, jossa muistettava aines säilytetään vain hetkellisesti.
- Asioiden aktiivista käsittelyä lyhytkestoisessa muistissa puolestaan kutsutaan työmuistiksi.
- Jos asia on tarkoitus muistaa vielä viikon kuluttua oppimistilanteesta, se tallentuu pitkäkestoiseen muistiin.
Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.
Oppiminen on sitä, että asioita painetaan mieleen ja säilytetään mielessä pitkäkestoisessa muistissa.Kun olemme oppineet asian, voimme palauttaa sen käyttöön pitkäkestoisesta muistista lyhytkestoiseen tai työmuistiin.
Muistijälki syntyy, kun hermosolut verkostoituvat uusilla tavoilla ja aivoissa tapahtuu sitä kautta pysyviä muutoksia. Muistaminen ja oppiminen ovat siis hermoston uudelleen järjestäytymistä.
Tue muistiasi
Keksi omia muistamiskikkoja
- Keksi avainsanoja opittavasta ja asiasta ja rakenna niistä käsitekarttoja, aikajanoja, kuvia tms.
- Luo mielikuvia opittavasta asiasta.
- Liitä asia johonkin kokemukseesi.
- Keksi loruja, tarinoita ja erilaisia muistivihjeitä opittavasta. ”Pappi on präst, hevone on häst –tyyliin”
- Selitä oppimasi jollekin toiselle.
Sattuma löytää valmistautuneen mielen
Miten ylläpidät motivaatiotasi?
- aseta vaativat, mutta kuitenkin realistiset tavoitteet
- sitoudu asettamiisi tavoitteisiin
- konkretisoi tavoitteesi ja aikatauluta ne
- tunne omat heikot ja vahvat puolesi oppijana
- luota itseesi
Omaa intoa voi helpommin pitää yllä, jos keskustelee ja harjoittelee saman aiheen piirissä puurtavien lajikumppanien kanssa. Toisilta voi oppia sellaista, mitä ei itse kenties olisi oivaltanutkaan. Omaa intoa opiskella ja oppimista kannattaa ylläpitää vertaistuen voimalla.
Luettavaa oppimisesta, ajattelusta ja tunteista suomeksi
Bruner, Jerome on kirjoittanut paljon narratiivisesta ajattelusta ja sen kehittymisestä. Häntä ei kannata ohittaa, vaikka kirjoja ei olekaan suomennettu. Mutta ei hätää. Kts. Tolska.
Hakkarainen Kai, Lonka Kirsti, Lipponen Lasse (2008, 6. - 8. uudistettu painos) Tutkiva oppiminen - järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä.
Voiko ihminen oppia mitä tahansa? Kuinka motivaatio ja tunteet tukevat oppimista? Voiko ihminen ylittää omat rajansa yhteisön avulla? Sanoma Pro.
Järvilehto, Lauri (2014) Hauskan oppimisen vallankumous.
Ei ole akateeminen tutkielma oppimisesta ja peleistä, vaan tarkoituksena on antaa oppijoille käsitys siitä, kuinka pelaamista ja leikkiä voi hyvödyntää oppimisessa. Asiakokonaisuuksina mm. oppiminen ja innostus, oppiminen ja aivot, oppiminen ja pelit, oppimisen tulevaisuus ja oppimisen hauskuus. Ps-kustannus.
Kahneman, Daniel (2012) Ajattelu hitaasti ja nopeasti.
Kirjailija on saanut Nobel-palkinnon käyttäytymistaloustieteen syntyyn johtaneesta työstään. Kahneman ala on kuitenkin kokeellinen psykologi, jonka tässä teoksessa avaa ihmismieltä ja ajatteluamme ohjaavaa kahta järjestelmää: järjestelmä 1) on nopea ja intuitiivinen, järjestelmä 2) taas edellistä hitaampi, harkitsevampi ja loogisempi. Kahneman paljastaa nopean ajattelun ihmeelliset kyvyt, mutta myös sen puutteet ja vinoumat, ja kertoo, miten laajasti intuitiiviset vaikutelmat ohjaavat ajatteluamme ja käyttäytymistämme. Suom. Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita.
Keltikangas-Järvinen, Liisa – Mullola Sari (2014) Maailman paras koulu?
Miksei koulumenestys korreloi työuran kanssa? Miksi pisamenestyjä tuottaa niin paljon koulupudokkaita? Keltikangas-Järvinen tuo esille temperamenttien tuottamia eroja oppimistyyleissä. Nykyisin kouluissa yritetään ottaa huomioon lasten yksilöllisyys, mutta vaillinaisen tiedon takia siinä ei ole onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla. Sen sijaan että ymmärrettäisiin lasten olevan oikeasti yksilöitä omine erilaisine oppimistyyleineen, heitä palkitaan ja rangaistaan temperamenttipiirteiden perusteella.
Mitä pitäisi tehdä, että lapset saisivat opetuksesta parhaan mahdollisen hyödyn ja että koulu olisi reilu paikka? WSOY.
Müller Kiti, Järvilehto Lauri, Uotinen Jorma, Soinivaara, Osmo, Nyman Göte (2012) Mitä tapahtuu huomenna ajattelulle? Ellun kanat – Ajatushautomo: Väitekirjasarja. Mitä on ajattelu? Missä hyvää ajattelua syntyy ja missä ovat sen suurimmat esteet? Mikä on ajattelun tulevaisuus? Johtaako alati kasvava tietotulva ajattelun laadun kasvuun vai onko se uhka?
Salmela-Aro, Katariina, Nurmi Jarl-Erik (toim.)(2002) Mikä meitä liikuttaa? Modernin motivaatiopsykologian perusteet.
Yksittäisen ihmisen motivaatiota voidaan selittää yhtäältä hänen synnynnäisillä taipumuksillaan ja toisaalta hänen elinympäristönsä mahdollisuuksilla ja rajoitteilla.
Tässä kirjassa kuvataan modernin motivaatiopsykologian peruskäsitteet ja teoriat sekä annetaan myös esimerkkejä motivaatiopsykologian käytöstä eri psykologian osa-alueilla kuten koulu-, työ- ja elämänkaaripsykologiassa. PS-Kustannus.
Tolska, Timo (2002) Kertova mieli.
Jerome Brunerin narratiivikäsitys. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 178. Väitöskirja narratiivisen ajattelun lähtökohdista ja kehityksestä.
Uusikylä, Kari (2012) Luovuus kuuluu kaikille.
Luovuudesta ja innovatiivisuudesta puhutaan paljon, mutta luovuus tukahtuu ilmapiirissä, joka on täynnä arviointia ja tulosvastuun paineita. Luovaksi kasvaminen vaatii aikaa ja luovuuden sallivia ympäristöjä. Toimitaanko kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla luovuuden kätilöinä vai tappajina? Vaikka ”luova itsensä toteuttaminen” on kulunut fraasi, sen arvo onnellisuuden ja mielenterveyden edistäjänä on suunnaton. Tämä teos johdattaa helposti mutta syvällisesti luovuuden saloihin. Kirjan avulla jokainen saa keinoja yksilöllisen ja yhteisöllisen luovuuden vaalimiseen ja kehittämiseen. PS-kustannus.
