Hyppää pääsisältöön

Muistin tukemiseksi on monia kikkoja

Nainen poseeraa ison kynän kanssa
Nainen poseeraa ison kynän kanssa Kuva: yle, kirsi kukkurainen, yle oppiminen Oppiminen,opi ja oivalla

Muistin toiminta

Muistaminen tekee oppimisen mahdolliseksi.

  • Lyhytkestoisella muistilla tarkoitetaan muistivarastoa, jossa muistettava aines säilytetään vain hetkellisesti.
  • Asioiden aktiivista käsittelyä lyhytkestoisessa muistissa puolestaan kutsutaan työmuistiksi.
  • Jos asia on tarkoitus muistaa vielä viikon kuluttua oppimistilanteesta, se tallentuu pitkäkestoiseen muistiin.

Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.

Oppiminen on sitä, että asioita painetaan mieleen ja säilytetään mielessä pitkäkestoisessa muistissa.Kun olemme oppineet asian, voimme palauttaa sen käyttöön pitkäkestoisesta muistista lyhytkestoiseen tai työmuistiin.

Muistijälki syntyy, kun hermosolut verkostoituvat uusilla tavoilla ja aivoissa tapahtuu sitä kautta pysyviä muutoksia. Muistaminen ja oppiminen ovat siis hermoston uudelleen järjestäytymistä.

oivi on repäisylappujen välissä
oivi on repäisylappujen välissä Kuva: Yle / Kirsi Kukkurainen Oppiminen,opi ja oivalla

Tue muistiasi

Keksi omia muistamiskikkoja

  • Keksi avainsanoja opittavasta ja asiasta ja rakenna niistä käsitekarttoja, aikajanoja, kuvia tms.
  • Luo mielikuvia opittavasta asiasta.
  • Liitä asia johonkin kokemukseesi.
  • Keksi loruja, tarinoita ja erilaisia muistivihjeitä opittavasta. ”Pappi on präst, hevone on häst –tyyliin”
  • Selitä oppimasi jollekin toiselle.

Sattuma löytää valmistautuneen mielen

Vinkkejä opiskeluun
Vinkkejä opiskeluun Kuva: yle, kirsi kukkurainen, yle oppiminen Oppiminen,opi ja oivalla

Miten ylläpidät motivaatiotasi?

  • aseta vaativat, mutta kuitenkin realistiset tavoitteet
  • sitoudu asettamiisi tavoitteisiin
  • konkretisoi tavoitteesi ja aikatauluta ne
  • tunne omat heikot ja vahvat puolesi oppijana
  • luota itseesi

Omaa intoa voi helpommin pitää yllä, jos keskustelee ja harjoittelee saman aiheen piirissä puurtavien lajikumppanien kanssa. Toisilta voi oppia sellaista, mitä ei itse kenties olisi oivaltanutkaan. Omaa intoa opiskella ja oppimista kannattaa ylläpitää vertaistuen voimalla.

Vinkkejä opiskeluun
Vinkkejä opiskeluun Kuva: yle, kirsi kukkurainen, yle oppiminen Oppiminen,opi ja oivalla

Luettavaa oppimisesta, ajattelusta ja tunteista suomeksi

Bruner, Jerome  on kirjoittanut paljon narratiivisesta ajattelusta ja sen kehittymisestä. Häntä ei kannata ohittaa, vaikka kirjoja ei olekaan suomennettu. Mutta ei hätää. Kts. Tolska.

Hakkarainen Kai, Lonka Kirsti, Lipponen Lasse (2008, 6. - 8. uudistettu painos) Tutkiva oppiminen - järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä.
Voiko ihminen oppia mitä tahansa? Kuinka motivaatio ja tunteet tukevat oppimista? Voiko ihminen ylittää omat rajansa yhteisön avulla? Sanoma Pro.

Järvilehto, Lauri (2014) Hauskan oppimisen vallankumous.
Ei ole akateeminen tutkielma oppimisesta ja peleistä, vaan tarkoituksena on antaa oppijoille käsitys siitä, kuinka pelaamista ja leikkiä voi hyvödyntää oppimisessa.  Asiakokonaisuuksina mm. oppiminen ja innostus, oppiminen ja aivot, oppiminen ja pelit, oppimisen tulevaisuus ja oppimisen hauskuus. Ps-kustannus.

Kahneman, Daniel (2012) Ajattelu hitaasti ja nopeasti. 
Kirjailija on saanut Nobel-palkinnon käyttäytymistaloustieteen syntyyn johtaneesta työstään. Kahneman ala on kuitenkin kokeellinen psykologi, jonka tässä teoksessa avaa ihmismieltä ja ajatteluamme ohjaavaa kahta järjestelmää: järjestelmä 1) on nopea ja intuitiivinen, järjestelmä 2) taas edellistä hitaampi, harkitsevampi ja loogisempi. Kahneman paljastaa nopean ajattelun ihmeelliset kyvyt, mutta myös sen puutteet ja vinoumat, ja kertoo, miten laajasti intuitiiviset vaikutelmat ohjaavat ajatteluamme ja käyttäytymistämme. Suom. Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita.

Keltikangas-Järvinen, Liisa – Mullola Sari (2014) Maailman paras koulu?
Miksei koulumenestys korreloi työuran kanssa? Miksi pisamenestyjä tuottaa niin paljon koulupudokkaita? Keltikangas-Järvinen tuo esille temperamenttien tuottamia eroja oppimistyyleissä. Nykyisin kouluissa yritetään ottaa huomioon lasten yksilöllisyys, mutta vaillinaisen tiedon takia siinä ei ole onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla. Sen sijaan että ymmärrettäisiin lasten olevan oikeasti yksilöitä omine erilaisine oppimistyyleineen, heitä palkitaan ja rangaistaan temperamenttipiirteiden perusteella.
Mitä pitäisi tehdä, että lapset saisivat opetuksesta parhaan mahdollisen hyödyn ja että koulu olisi reilu paikka? WSOY.

Müller Kiti, Järvilehto Lauri, Uotinen Jorma, Soinivaara, Osmo, Nyman Göte (2012) Mitä tapahtuu huomenna ajattelulle? Ellun kanat – Ajatushautomo: Väitekirjasarja. Mitä on ajattelu? Missä hyvää ajattelua syntyy ja missä ovat sen suurimmat esteet? Mikä on ajattelun tulevaisuus? Johtaako alati kasvava tietotulva ajattelun laadun kasvuun vai onko se uhka?

Salmela-Aro, Katariina, Nurmi Jarl-Erik (toim.)(2002) Mikä meitä liikuttaa? Modernin motivaatiopsykologian perusteet.
Yksittäisen ihmisen motivaatiota voidaan selittää yhtäältä hänen synnynnäisillä taipumuksillaan ja toisaalta hänen elinympäristönsä mahdollisuuksilla ja rajoitteilla.
Tässä kirjassa kuvataan modernin motivaatiopsykologian peruskäsitteet ja teoriat sekä annetaan myös esimerkkejä motivaatiopsykologian käytöstä eri psykologian osa-alueilla kuten koulu-, työ- ja elämänkaaripsykologiassa. PS-Kustannus.

Tolska, Timo (2002) Kertova mieli.
Jerome Brunerin narratiivikäsitys. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 178. Väitöskirja narratiivisen ajattelun lähtökohdista ja kehityksestä.

Uusikylä, Kari (2012) Luovuus kuuluu kaikille.
Luovuudesta ja innovatiivisuudesta puhutaan paljon, mutta luovuus tukahtuu ilmapiirissä, joka on täynnä arviointia ja tulosvastuun paineita. Luovaksi kasvaminen vaatii aikaa ja luovuuden sallivia ympäristöjä. Toimitaanko kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla luovuuden kätilöinä vai tappajina? Vaikka ”luova itsensä toteuttaminen” on kulunut fraasi, sen arvo onnellisuuden ja mielenterveyden edistäjänä on suunnaton. Tämä teos johdattaa helposti mutta syvällisesti luovuuden saloihin. Kirjan avulla jokainen saa keinoja yksilöllisen ja yhteisöllisen luovuuden vaalimiseen ja kehittämiseen. PS-kustannus.

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

  • Paineessa-kampanja auttaa yo-stressissä

    Autamme valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan.

    Loputon kiire, valtava työmäärä ja paineet menestymisestä ovat usean lukiolaisen arkipäivää. Yle Abitreenien Paineessa -kampanja auttaa valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan, ylioppilaskirjoituksiin.

  • Muistin tukemiseksi on monia kikkoja

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä.

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.

  • Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Mitä musiikki tekee aivoille? Entä pelaaminen? Miten syntyy addiktio? Mikä on aivoinfarkti? Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä. Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.

  • Käytä digileikkejä ja -pelejä oikein

    Leikki on lapsen työtä.

    Leikki on lapsen työtä: itseohjautuvaa ajanvietettä, jossa lapsi saa itse päättää tekemisen rajat ja reunaehdot. Usein ajatellaan, että leikkimisen ja pelaamisen suurin innoittaja on tekemisen vapaus. Tämä ajatus on kuitenkin takaperoinen: leikissä ja etenkin peleissä vapautta nimenomaan rajoitetaan keinotekoisesti erilaisten sääntöjen kautta. Leikkiminen ja pelaaminen ovatkin vapaaehtoista vapauden rajoittamista.

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?