Hyppää pääsisältöön

Oletko sinäkin vetkuttelija?

Vetkuttelun ABC
Vetkuttelun ABC opi ja oivalla

Vetkutteluko vaikeaa? Ehei! Tarvitaan juttu, joka pitäisi tehdä. Sitten vain homman hoitamisen sijaan aloitetaan puolen tusinaa epäoleellista sijaistoimintaa, joiden parissa kuluu se aika, joka jutun tekemiseen oli varattu. Sitten on kaksi vaihtoehtoa a) juttua ei tehdä ollenkaan tai sitten b) se tehdään hampaat irvessä rimaa hipoen armosta saadun lisäajan turvin. Kysymys itselle: olisiko jutun voinut hoitaa toisin?

Vetkuttelun synonyymejä ovat esimerkiksi ryhtymisrajoitteisuus, aikaansaamattomuus, viivyttely asioiden aloittamisessa, tehtävän aloittamisen välttely, asioiden tekemättä jättäminen ja niinkin jännittävä sana kuin prokrastinaatio. Tuntuuko näistä mikään tutulta?

Mistä vetkuttelussa on kyse?

Vetkuttelun inhorealistisessa maailmassa käytettävissä oleva aika tuhlataan epäoleellisten tehtävien tai asioiden viilaamiseen ja tärkeiden tehtävien tekemistä siirretään.

Ihminen välttelee epämiellyttäviä asioita luonnostaan ja valitsee helpoimman tien. Ei ole kysymys luovasta tauosta, kun tauon pitää ennen kuin on asiaan ryhtynytkään. Tyypillistä vetkuttelijalle on, ettei saa jotakin asiaa aloitettua, vaikka todella haluaisi - ja tiedostaisi koko ajan, että asia pitää ehdottomasti saada tehdyksi.

Vetkuttelun leiman saadakseen ryhtymisen kohde täytyy olla sellaista tekemistä, että olisi todella oman edun mukaista kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Tehtävän suorittamisesta murehtimiseen ja aloittamisen välttelyyn käytetään usein monenkertainen aika verrattuna siihen, mitä itse tekemiseen olisi mennyt.

Lopulta vetkuttelun tuoma ongelma saa kaverikseen muhkean syyllisyydentunnon: ”Ei tästä tule enää ikinä mitään – milloin ja miksi olen muuttunut tällaiseksi vätykseksi?”

Viivyttely asioiden aloittamisessa on tyypillistä silloin kun tunnistamme tehtävän tekemisen vaikeaksi

  • Usein ajattelemme, että aikaa vievää tehtävää ei vielä kannata aloittaa, koska riittävän pitkä aika asian työstämiseen löytyy vasta myöhemmin.
  • Tehtävän tekemiseen saattaa liittyä pelkoa siitä, että muut saavat tietää, kuinka huono olen. Tällöin itseä saatetaankin suojata ajatuksella, että en ole huono, kun en edes käyttänyt aikaa tehtävän tekemiseen.

Vetkuttelu eli prokrastinaatio ei ole tarkalleen ottaen sama asia kuin laiskuus tai pelkkä motivaation puute

  • Vetkuttelu on yleisintä ympäristöissä, joissa tehtävät ja aikataulut ovat epämääräisiä ja tehtävän työn rajoja on vaikea kenenkään hahmottaa.
  • On huomattava, että kyse ei ole vetkuttelusta, jos yksilöllä ei oikeasti ole riittävästi psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia voimavaroja opiskella.

Jos joku haluaisi vetkuttelusta eroon…

  • Opettele huomaamaan oman toiminnan kaava eri tilanteissa. Vetkuttelu on tapa.
  • Jokaisella on omat kiusauksensa.
  • Tartu työhön tunteista välittämättä.
  • Tee pieni välitavoite ensin, tee vaikka vain viisi minuuttia aluksi.
  • Sovi kaverin kanssa yhtä aikaa opiskelusta, vaikka opiskelisittekin ihan eri asioita.
  • Kokeile tehdä vähiten epämieluisa asia ensin
  • Jaa asian tekeminen pienempiin osiin > aloita viidestä minuutista.
  • Tee tehtävästä niin mieluisa kuin mahdollista.
  • Palkinnon saaminen tekemisen jälkeen motivoi todella paljon.
  • Jätä suosiolla tekemättä ne hommat, joita et kuitenkaan tule tekemään.

... niin pura tavoite osiin, palkitse onnistumisista ja salli itsellesi epätäydellisyys.

  • Unohda kirotut kuplat - näin päällystät koulukirjat

    Kirjojen päällystämisen salat minuutin videossa.

    Kun lukuvuosi alkaa, perheille napsahtaa hankala homma: koulukirjojen päällystäminen. Tässä Yle Oppimisen nopeat ohjeet, joilla saat siistiä jälkeä ja vältät ikävät kuplat. Työkaluina kontaktimuovi, sakset ja viivoitin. Näin se sujuu: Leikkaa kontaktimuovista sopiva pala - jätä n. 5 senttiä ekstraa kirjan ulkoreunille. Tee kolot kirjan selkämyksen kohdille, sekä ylös että alas.

  • Oppimisvaikeus on hidaste muttei este

    Neljä eri oppimisvaikeutta ja miten niitä voi kuntouttaa.

    Oppimisvaikeudet ovat yleisempiä kuin luullaan, mutta ne ovat suurelta osin kuntoutettavissa ja voitettavissa. Usein ne linkittyvät toisiinsa: huono työmuisti hankaloittaa laskemista ja lukemista, samoin hahmotushäiriö. Neliosaisen podcast-sarjan kussakin osassa perehdytään yhteen merkittävään oppimisvaikeuteen, sen ilmenemismuotoihin, kuntoutustapoihin ja mahdollisiin arjen apukeinoihin.

  • Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Uljas Leijona vaanii maaliskuun tähtitaivaalla

    Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa. Leijonan tunnistaa myös siitä, että sen länsipää muistuttaa kysymysmerkkiä väärinpäin.

Oppimistaidot

Facebook, Twitter

  • Paineessa-kampanja auttaa yo-stressissä

    Autamme valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan.

    Loputon kiire, valtava työmäärä ja paineet menestymisestä ovat usean lukiolaisen arkipäivää. Yle Abitreenien Paineessa -kampanja auttaa valmistautumaan lukion suurimpaan urakkaan, ylioppilaskirjoituksiin.

  • Kymmenen tapaa olla oppimatta

    Oivi Oppija kokeilee keksimiään tapoja olla oppimatta.

    Oivi Oppija kokeilee kaikkia keksimiään tapoja olla oppimatta. Ne kaikki toimivat! Tänne on kerätty kaikki tarvittava materiaali oppimisprosessin tuhoamiseen - ja kaikki Oivin yritykset. Näillä eväillä ei ajattelu varmasti edisty, eikä oppiminen onnistu.

  • Oletko sinäkin vetkuttelija?

    Vetkutteluko vaikeaa? Ehei!

    Vetkutteluko vaikeaa? Ehei! Tarvitaan juttu, joka pitäisi tehdä. Sitten vain homman hoitamisen sijaan aloitetaan puolen tusinaa epäoleellista sijaistoimintaa, joiden parissa kuluu se aika, joka jutun tekemiseen oli varattu.

  • Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta

    Mitä musiikki tekee aivoille? Entä pelaaminen? Miten syntyy addiktio? Mikä on aivoinfarkti? Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä. Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.

  • Käytä digileikkejä ja -pelejä oikein

    Leikki on lapsen työtä.

    Leikki on lapsen työtä: itseohjautuvaa ajanvietettä, jossa lapsi saa itse päättää tekemisen rajat ja reunaehdot. Usein ajatellaan, että leikkimisen ja pelaamisen suurin innoittaja on tekemisen vapaus. Tämä ajatus on kuitenkin takaperoinen: leikissä ja etenkin peleissä vapautta nimenomaan rajoitetaan keinotekoisesti erilaisten sääntöjen kautta. Leikkiminen ja pelaaminen ovatkin vapaaehtoista vapauden rajoittamista.

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?