Hyppää pääsisältöön

Oletko sinäkin vetkuttelija?

Vetkuttelun ABC
Vetkuttelun ABC Kuva: yle, kirsi kukkurainen, yle oppiminen oppiminen,opi ja oivalla

Vetkutteluko vaikeaa? Ehei! Tarvitaan juttu, joka pitäisi tehdä. Sitten vain homman hoitamisen sijaan aloitetaan puolen tusinaa epäoleellista sijaistoimintaa, joiden parissa kuluu se aika, joka jutun tekemiseen oli varattu. Sitten on kaksi vaihtoehtoa a) juttua ei tehdä ollenkaan tai sitten b) se tehdään hampaat irvessä rimaa hipoen armosta saadun lisäajan turvin. Kysymys itselle: olisiko jutun voinut hoitaa toisin?

Vetkuttelun synonyymejä ovat esimerkiksi ryhtymisrajoitteisuus, aikaansaamattomuus, viivyttely asioiden aloittamisessa, tehtävän aloittamisen välttely, asioiden tekemättä jättäminen ja niinkin jännittävä sana kuin prokrastinaatio. Tuntuuko näistä mikään tutulta?

Mistä vetkuttelussa on kyse?

Vetkuttelun inhorealistisessa maailmassa käytettävissä oleva aika tuhlataan epäoleellisten tehtävien tai asioiden viilaamiseen ja tärkeiden tehtävien tekemistä siirretään.

Ihminen välttelee epämiellyttäviä asioita luonnostaan ja valitsee helpoimman tien. Ei ole kysymys luovasta tauosta, kun tauon pitää ennen kuin on asiaan ryhtynytkään. Tyypillistä vetkuttelijalle on, ettei saa jotakin asiaa aloitettua, vaikka todella haluaisi - ja tiedostaisi koko ajan, että asia pitää ehdottomasti saada tehdyksi.

Vetkuttelun leiman saadakseen ryhtymisen kohde täytyy olla sellaista tekemistä, että olisi todella oman edun mukaista kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Tehtävän suorittamisesta murehtimiseen ja aloittamisen välttelyyn käytetään usein monenkertainen aika verrattuna siihen, mitä itse tekemiseen olisi mennyt.

Lopulta vetkuttelun tuoma ongelma saa kaverikseen muhkean syyllisyydentunnon: ”Ei tästä tule enää ikinä mitään – milloin ja miksi olen muuttunut tällaiseksi vätykseksi?”

Viivyttely asioiden aloittamisessa on tyypillistä silloin kun tunnistamme tehtävän tekemisen vaikeaksi

  • Usein ajattelemme, että aikaa vievää tehtävää ei vielä kannata aloittaa, koska riittävän pitkä aika asian työstämiseen löytyy vasta myöhemmin.
  • Tehtävän tekemiseen saattaa liittyä pelkoa siitä, että muut saavat tietää, kuinka huono olen. Tällöin itseä saatetaankin suojata ajatuksella, että en ole huono, kun en edes käyttänyt aikaa tehtävän tekemiseen.

Vetkuttelu eli prokrastinaatio ei ole tarkalleen ottaen sama asia kuin laiskuus tai pelkkä motivaation puute

  • Vetkuttelu on yleisintä ympäristöissä, joissa tehtävät ja aikataulut ovat epämääräisiä ja tehtävän työn rajoja on vaikea kenenkään hahmottaa.
  • On huomattava, että kyse ei ole vetkuttelusta, jos yksilöllä ei oikeasti ole riittävästi psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia voimavaroja opiskella.

Jos joku haluaisi vetkuttelusta eroon…

  • Opettele huomaamaan oman toiminnan kaava eri tilanteissa. Vetkuttelu on tapa.
  • Jokaisella on omat kiusauksensa.
  • Tartu työhön tunteista välittämättä.
  • Tee pieni välitavoite ensin, tee vaikka vain viisi minuuttia aluksi.
  • Sovi kaverin kanssa yhtä aikaa opiskelusta, vaikka opiskelisittekin ihan eri asioita.
  • Kokeile tehdä vähiten epämieluisa asia ensin
  • Jaa asian tekeminen pienempiin osiin > aloita viidestä minuutista.
  • Tee tehtävästä niin mieluisa kuin mahdollista.
  • Palkinnon saaminen tekemisen jälkeen motivoi todella paljon.
  • Jätä suosiolla tekemättä ne hommat, joita et kuitenkaan tule tekemään.

... niin pura tavoite osiin, palkitse onnistumisista ja salli itsellesi epätäydellisyys.

Oppimistaidot

  • Ota haltuun opiskelutekniikat! Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin

    Oikealla opiskelutekniikalla opit nopeammin ja tehokkaammin.

    Unohda tuntikausien pänttääminen — opiskele nopeammin ja tehokkaammin sen sijaan. Kun löydät itsellesi oikeat opiskelutekniikat, oppiminen helpottuu ja uudet asiat jäävät helpommin mieleen. Videoilta löydät helppoja tekniikoita, joiden avulla voit treenata esimerkiksi omaa lukunopeutta tai ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia.

  • Muistin tukemiseksi on monia kikkoja

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä.

    Suurin osa meistä oppii useilla eri tyyleillä - jopa eri tyyleillä eri aikoina elämässämme. Tarkkaavaisuuteni kohdistuu eri asioihin. Hahmotan ympäristöäni ja muistan opittua eri tavoin. Olemme kaikki erilaisia oppijoina.

  • Empatiaa voi oppia myös digiaikana

    Miksi empatia on tärkeää? Millä tavoin se kehittyy?

    Yksiselitteistä suositusta lasten netinkäytöstä ei ole. Lasten tiedetään kuitenkin tarvitsevan riittävästi sensitiivistä vuorovaikutusta tärkeän aikuisen kanssa. Miksi empatia on tärkeää ja kannattaako lapsen ruutuaikaa rajoittaa?