Hyppää pääsisältöön

KOM-teatterin Pasi was here vie matkalle lapsuudesta aikuisuuteen

Veikko Nuutisen näytelmä Pasi was here KOM-teatterissa. Rooleissa Juho Milonoff ja Johannes Holopainen.
Veikko Nuutisen näytelmä Pasi was here KOM-teatterissa. Rooleissa Juho Milonoff ja Johannes Holopainen. Kuva: KOM-teatteri/ Tanja Ahola veikko nuutinen,Juho Milonoff,Johannes Holopainen

Ihminen voi lähteä pienestä kaupungista, mutta pieni kaupunki ei lähde ihmisestä. Ne ihmiset, joiden kanssa vartumme ja löydämme itsemme, ovat kanssamme aina.

Tunnistin vaivatta sen maailman, josta Veikko Nuutisen KOM-teatterille kirjoittama ja Lauri Maijalan ohjaama Pasi was here kertoo. Näytelmä sijoittuu Savonlinnaan, mutta samat tarinat löytyvät kaikkialta. Itse olen kotoisin Ylä-Savosta Vieremältä, ja 1970-1980-lukujen Vieremä ihmisineen ja maisemineen pysyy tiukasti minussa.

Kertomus lähtee 1980-luvun Savonlinnasta ja päättyy nykypäivän Helsinkiin, Pursimiehenkadulle. Juho Milonoffin tarkasti ja herkästi näyttelemä Hemmo on punavuorelaishipsterin perikuva, jonka hallittu ja tyylikäs elämä räjähtää kappaleiksi, kun kotikyliltä tulee uutinen: hänen lapsuuden paras kaverinsa on ampunut itsensä.

Johannes Holopainen on tuo paras kaveri nimeltä Pasi, rasavilli lapsi, uhmakas mutta hauska teini, lopulta alakuloinen aikuinen mies. Holopainen tuo todesti ja jotenkin vaivattomasti lavalle Pasin hilpeyden ja innon, nolouden ja pähkähulluuden, vihan, surun, lamaannuksen. Lauri Maijalan ohjauksesta henkii se, että hän käsikirjoittaja Nuutisen lailla tuntee läpikotaisin sen maailman, josta nyt kerrotaan. Kaikki täsmää.

Hemmo muutti lapsena Helsingistä pikkukaupunkiin päiväkoti-iässä. Pasin avulla hän löysi paikkansa. Hän oppi olemaan ja puhumaan niinkuin sillä seuduin on viisainta, jottei erotu joukosta. Olennaista ovat oikeat sanat ja oikeat lenkkarit, oikeat halut.

Olennaista ovat oikeat sanat ja oikeat lenkkarit.
Veikko Nuutisen näytelmä Pasi was here KOM-teatterissa. Rooleissa Juho Milonoff, Johannes Holopainen, Vilma Melasniemi ja Johannes Holopainen.
1980-lukulaisen teinihelvetin syövereissä Johannes Holopainen, Robert Enckell, Juho Milonoff ja Vilma Melasniemi. Veikko Nuutisen näytelmä Pasi was here KOM-teatterissa. Rooleissa Juho Milonoff, Johannes Holopainen, Vilma Melasniemi ja Johannes Holopainen. Kuva: KOM-teatteri/ Tanja Ahola Kom-teatteri,robert enckell,Juho Milonoff,Vilma Melasniemi

Veikko Nuutinen kirjoittaa taitavasti auki kaksi tarinaa siitä, millaista on kasvaa pojasta mieheksi. Hemmon ja Pasin polut kohtaavat, kulkevat tiiviisti rinnan, mutta teiden lähtiessä eri suuntiin jäljelle jää vain kaipuu entiseen. Hemmon onnistuneessa nykyelämässä Pasille ei ole paikkaa. Kuollut ystävä sanookin Hemmolle tylyt sanat: sinä haluat vain osan minusta, käytät minua omiin tarpeisiisi. Mutta et sinä sitä masentunutta LVI-asentajaa halua nähdä.

Näyttämöllä kajahtava laukaus katkaisee toistuvasti tilanteet. Muistuttaa tylysti, mihin tarina on menossa.

Robert Enckell tekee mahtavia sivurooleja! Hänen lapsia vihaava kerhotätinsä ja Laktoosi-Lerssiksi kutsuttu wanna-be-karatetähtensä ja kaikki muutkin hahmot ovat törkeän hauskoja. KOM-teatterin ensemble on hyvä, mutta uusien kasvojen rinnalla vakinäyttelijätkin tuntuvat raikkaammilta. Vilma Melasniemen vapautunut yliopistohumanistiäiti on mahtava tyyppi myös!

Pasi was here vie katsojansa aikamatkalle omaan lapsuuteen ja nuoruuteen.

Pasi was here vie katsojansa aikamatkalle omaan lapsuuteen ja nuoruuteen. Ystäväni ja minä ajauduimme kumpikin kelaamaan läpi muistojamme. Mielessä vilisi kasvoja kaukaa. Koulukavereita, ihastuksia, opettajia, koulun kiusattuja ja kiusaajia. Tilanteita, joissa itse kohtelin muita huonosti, tilanteita, joissa uskalsin olla kiusatun puolella. Samalla lävitse kulki tunteiden vyöry. Häpeää, nostalgiaa, surua, huvittuneisuutta, kivun pistoja. Aloin miettiä, mitä nuo ihanatkamalat kouluvuodet lopulta minuun ovat jättäneet, mitä opettaneet. Tekisi mieli jäsennellä tuota hahmotonta muistojen hetteikköä.

- Jokainen tuntee jonkun Pasin kaltaisen tyypin. Ainakin minun oli helppo samastua tarinaan, totesi edelläni kulkenut mies seuralaiselleen esityksen jälkeen.

Niin totta.

Esityksen loppukuva kirpaisee. Pieniä omakotitaloja on siroteltu pitkin näyttämöä, valot tuikkivat. Onnellisia ja onnettomia koteja ei ulkoapäin erota. Yhdessä niistä kasvaa pieni poika, jonka elämä päättyy tragediaan.

veikko Nuutisen näytelmä Pasi was here KOM-teatterissa. Kuvassa Juho Milonoff.
Juho Milonoffin Hemmo ei löydä sanoja surulleen. veikko Nuutisen näytelmä Pasi was here KOM-teatterissa. Kuvassa Juho Milonoff. Kuva: KOM-teatteri/ Tanja Ahola pasi was here,Kom-teatteri,Juho Milonoff

KOM-teatteri: Pasi was here. Kirjoittanut Veikko Nuutinen. Ohjaus Lauri Maijala. Ohjaajan assistentti. Jussi Sorjanen. Lavastus Janne Vasama, maskeeraus Leila Mäkynen, pukusuunnittelu Niina Pasanen, valosuunnittelu Anniina Veijalainen, äänisuunnittelu Jani Rapo. Rooleissa ​Robert Enckell, Johannes Holopainen, Vilma Melasniemi ja Juho Milonoff.

Kulttuuricocktail: Punaviherhipsteri nukkuu huonosti

Lauri Maijalan ja Veikko Nuutisen haastattelu Kultakuumeessa.

Päivitys 2.3.2016: Linkki lisätty.

Penkkitaiteilija

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Purevan hauska Huovinen

    Veikko Huovisen huumori ei ole hampaatonta

    Veikko Huovinen oli vain 24-vuotias luodessaan korpifilosofi Konsta Pylkkäsen. Havukka-ahon ajattelija saattaisi olla rasittava kaveri oikeassa elämässä, mutta kirjallisena hahmona hän on täydellinen.

  • Koivu ja tähti skoolaa kossupiimällä isänmaalle

    Pirkko Saision näytelmä sekoittaa myyttejä ja tragikomediaa

    Pirkko Saisio on kirjoittanut oman näkemyksensä Zacharias Topeliuksen Koivun ja Tähden tarinasta. Alkuteos antaa raamit, joiden puitteissa kirjailija kuljettaa humoristisina, raakoina väläyksinä maamme historiaa. Kansallisteatterin juhlanäytelmä on älyttömän hauska, tyly – ja kovin lohduton.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

    Vuosisadan kirja on Sinuhe egyptiläinen

    Yleisö on äänestänyt Vuosisadan kirjaksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen. Onnea, Sinuhe! Voittaja julkistettiin Vuosisadan kulttuurigaalassa 18.10.2017. Toiseksi eniten ääniä sai Väinö Linnan Tuntematon sotilas ja kolmanneksi Väinö Linnan trilogia Täällä Pohjantähden alla.

  • Kuinka helppoa olikaan hermostuttaa kaikki! Avaruusromua 22.10.2017

    Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki?

    Ne olivat laitteita, joilla oli helppo saada läheiset raivon partaalle. Niissä oli usein normaalia pienempi pianokoskettimisto, jonkin verran automatiikkaa ja melko hupaisia soundeja. Ne olivat pieniä muovisia kosketinsoittimia. Varsinkin 1980- ja 90-luvuilla niihin törmäsi siellä täällä. Useimmiten niiden nimi oli Casio. Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki? Entä kun musiikkia tehdään kolmella rikkakasvilla? Miltä kuulostavat pujo, hevonhierakka ja pelto-ohdake? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 3: Työkaluja, neuvoja ja kirjallisuutta

    Jonni Roos kertoo, mistä löysi kitaranrakennustietoa.

    Olen jo muutamien vuosien ajan ostanut halvalla eteen tulevia puutyökaluja ilman sen kummempaa tarkoitusta. Päätettyäni rakentaa kitaran, uskoin niille tulevan käyttöä. Autotallin perukoilla minulla oli avaamaton käsisirkkeli pakkauksessaan, pienehkö yläjyrsin, pienoispora ja akkuporakone. Rakentamisen alkuvaiheessa näiden käyttökelpoisuus kitaranrakennukseen oli kuitenkin minulle epäselvää.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 2: Lentävä lähtö

    Jonni Roos ostaa runkoaihion ensimmäiseen kitaraansa.

    Kitaranrakennukseni sai lentävän lähdön. Muusikoiden.net -ilmoituspalastalla Esa ilmoitti myyvänsä kitaran rungoksi soveltuvan palan tervaleppää.

  • Rakenna oma soitin - osallistu KulttuuriCocktailin rakennushaasteeseen!

    Rakenna soitin - ja näytä meille mitä rakennat!

    Sinäkin voit rakentaa soittimen! Aloita nyt, ja lähetä meille päivityksiä siitä, miten rakentaminen edistyy. Tammikuun loppuun mennessä kutsumme rakentamiseen osallistuneet Ylen tiloihin Pasilaan, jossa ihmettelemme valmistuneita soittimia yhdessä. Soitin voi olla mikä tahansa soiva peli. Tee vaikka rumpu, triangeli tai kitara!

  • Unohdettu supertutkija Edvard Westermarck tutki insestiä ja puolusti naisia

    Viisi ydinkohtaa Edward Westermarckin elämäntyöstä

    Edvard Westermarckin (1862–1939) nimi tunnetaan hyvin maailmalla, mutta ei Suomessa. Tietämättömyyteemme saattaa vaikuttaa se, ettei hänen teoksistaan ole suomennettu kuin muutama eikä hänen elämäntarinaansa tunneta täällä juurikaan. Syytä olisi, koska Westermarck on vaikuttanut käänteentekevästi monella tieteen alueella.

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?