Hyppää pääsisältöön

Kuka pöntössäni asuu: Talitiainen

Talitiainen
Talgoxe

14–15 cm, 16–21 g.
Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Sillä on keltainen vatsa, musta päälaki ja valkoiset posket, vihreä selkä ja siniharmaat siivet. Musta vatsajuova on koiraalla leveä, naaraalla kapea. Laulu on rytmikästä helkytystä, tavallisimmin ”ti-tyy ti-tyy…” tai ”tyy-ti tyy-ti…”, muut äänet sähiseviä ja rähiseviä.

Talitiainen pesii lehti- ja sekametsissä, pihapiireissä ja puistoissa. Talveksi metsissäkin pesivät yksilöt siirtyvät taajamiin, koska laji ei kerää talvivarastoja, eikä metsässä olisi tarpeeksi ruokaa. Talitiainen etsii touhukkaasti kesällä pikkuötököitä, talvella siemeniä ja muita lintulautojen antimia. Se on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa ja pesäpaikkaa.

Talitiainen on erittäin yleinen Etelä-Suomessa, mutta pohjoisempana se keskittyy asuttujen seutujen tuntumaan. Pääosa talitiaisista pysyy elinpaikoillaan vuoden ympäri, mutta pieni osa vaeltaa syksyisin jonkin matkaa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

Kommentit
  • Kuka pöntössäni asuu: Telkkä

    Koiraan soidinääni on nariseva ”kvi-riikr, r-riik…”

    Sinisorsaa pienemmällä telkällä on pyöreähkö ruumis ja kolmikulmainen pää korkean otsan vuoksi. Koiraan rinta ja kylki ovat valkoiset, pää, selkä ja takapää mustat. Poskessa on valkoinen täplä. Harmaalla naaraalla on ruskea pää ja valkoinen juova kyljessä. Koiraan soidinääni on nariseva ”kvi-riikr, r-riik…”.

  • Kuka pöntössäni asuu: Töyhtötiainen

    Iloisesti tirrittävä ääni.

    Töyhtötiainen on sinitiaisen kokoinen, päältä harmaanruskea ja alta vaaleampi tiainen, jonka päälaella sojottaa mustavalkoraitainen, suippo töyhtö. Uteliaan ja pirteästi hyörivän töyhtötiaisen huomaa useimmiten iloisesti tirrittävästä äänestä.

  • Kuka pöntössäni asuu: Puukiipijä

    ”Tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”

    Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle. Ponteva laulu muistuttaa pajulinnun laskevaa viheltelyä ”tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”.

  • Kuka pöntössäni asuu: Viirupöllö

    Komeasti haukkuva ”huvuh, huvuh-hu-huvuh”.

    Varista isompi, pitkäpyrstöinen viirupöllö on kauttaaltaan harmaan- ja vaaleankirjava. Yksivärisen vaalean naaman keskeltä tuijottavat mustat silmät. Koiraan kevättalven öinä kuuluva soidinääni on kumeasti haukkuva ”huvuh, huvuh-hu-huvuh”. Viirupöllö pesii isossa pöntössä, kannon päässä tai haukan vanhassa risupesässä.

Uusimmat sisällöt - Miljoona linnunpönttöä