Hyppää pääsisältöön

Pönttöpesintä: Kottarainen

Kottarainen höyhen suussa.
Kottarainen höyhen suussa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle Kottarainen

Kottarainen on ollut suomalaisille tuttu lintu jo kauan. 1900-luvun alussa se asutti uskollisesti miltei kaikkia maatiloja ja pitäjiä lähes koko Suomessa. Kottaraisen saapumista odoteltiin keväisin ja monin paikoin merkittiin muistiinkin, milloin pihapiirin linnunpöntöt saivat asukkinsa.

Voimakas taantuminen

1960–1970-luvun taitteessa kottaraiskannat putosivat äkisti. Romahdus oli niin nopea, ettei sitä aluksi ymmärretty. Yhtäkkiä kottaraisen pesiminen pihapiirissä olikin harvinainen tapahtuma. 1980-luvulla useat kottaraispöntöt odottivat autioina asukkejaan.

Kottaraisten ahdingosta syytettiin ranskalaisia ja belgialaisia. Ranskalaiset näet eliminoivat lentokoneesta suihkutetuilla myrkyillä miljoonia kottaraisia. Tarkoituksena oli maatalouden tehostaminen, ja kottarainen luokiteltiin suurrikolliseksi. Belgialaiset taas eivät suvainneet, että kottaraiset ulostivat heidän puistoihinsa ja autojensa päälle ja eliminoivat niin ikään miljoonia lintuja.

Ehkä ulkomaalaisia ei kuitenkaan voida syyttää meikäläisten kottaraisten taantumista. Suomessa pesivät linnut eivät viettäneet aikaa niillä seuduilla, missä joukkotuhot tapahtuivat.

Pesäpaikka- ja ravintopula

Kottaraisten kohtalona ovat olleet ehkä ennemminkin kotoiset maatalousmaiseman muutokset. Kottaraiset kaipaisivat kiihkeästi vanhoja hevoshakoja, lehmilaitumia ja muita matalaheinäisiä avoimia ympäristöjä, joista löytyy helposti hyvälaatuista ravintoa.

Kottaraiskannat ovat alkaneet elpyä monin paikoin.

Nykyään kottaraisten pesimäpaikat ja ruokailualueet eivät ole lähekkäin. Emot joutuvat hakemaan poikasilleen ravinnon kaukaa ja paikoin se on heikkolaatuista. Kottaraisten poikuemäärät ovat tehomaatalousalueilla pienemmät kuin monipuolisesti viljellyssä maatalousympäristöissä.

Melko askeettinen pesä

Mitä pönttö kätkee sisällensä? Kottaraisen pesä on oljista, heinistä ja lehdistä huolimattomasti kyhätty viritelmä, jossa on muutama höyhen sisustuksena.

Ennen uuden pesän rakentamista kottaraisella on tapana viskata edellisvuoden rojut pöntöstä pois. Ja sen se todella haluaa myös tehdä, siksi pesiä ei kannata liiemmälti puhdistella.

Munat ja haudonta

Kottaraisen munat ovat yksivärisen vaaleansinisiä ja niitä on neljästä kuuteen. Munaluku on yleensä sitä suurempi, mitä aiemmin pesintä alkaa.

Kummatkin emot osallistuvat hautomiseen. Naaras huolehtii yövuoroista, päivällä puolisot vuorottelevat. Haudonta-aika on 11–13 vuorokautta ja poikaset viipyvät pesässä noin kolme viikkoa. Kummatkin emot ruokkivat niitä.

Pöntötys auttaa

Viime vuosina kottaraisia on pesinyt ilahduttavan paljon ulkosaaristossa. Olemme laittaneet esimerkiksi Utössä runsaat kolmisenkymmentä pönttöä kottaraisille ja lähes kaikki ovat olleet ahkerassa käytössä. Keskimääräinen poikueluku on yli viiden. Saaristossa on karvasääskiä, tärkeää poikasajan ravintoa, tarjolla reilusti.

Kottaraiskannat ovat alkaneet elpyä monin paikoin. Esimerkiksi Kymenlaaksossa pönttöjen asettaminen rantaniityille on vahvistanut kantoja.

Ehkä kottaraisilla on todella pulaa asumuksista, varsinkin niille sopivissa ympäristöissä. Kannanarvio on nykyään hiukan yli 100 000 paria.

  • Kuka pöntössäni asuu?: Uuttukyyhky

    Koiraan soidinääni on kaksitavuinen ”huu-uh huu-uh…”.

    Kesykyyhkyn kokoinen uuttukyyhky on sinertäväharmaa. Rinta on viininpunertava, ja siivellä on kaksi mustaa poikkijuovaa. Koiraan soidinääni on kaksitavuinen ”huu-uh huu-uh…”.

  • Lintumaailman vähenevä "aatelisto": Käki

    Kukkuva soidinääni ”kuk-kuu, kuk-kuu”.

    Käki on naakan kokoinen mutta paljon hoikempi, haukkamaisen pitkäpyrstöinen mutta lyhytjalkainen. Selkä on siniharmaa (naaraalla joskus punaruskea), vatsa tummaraitaisen valkoinen. Piilottelevan ja varovaisen käen huomaa helpoiten koiraan kukkuvasta soidinäänestä ”kuk-kuu, kuk-kuu”.

  • Äänestä parhaat nimet viirupöllökaksosille!

    Ranuan viirupöllönpoikaset saavat nimensä sunnuntaina 21.5.

    Ranuan viirupöllönpoikaset saavat nimensä suorassa lähetyksessä sunnuntaina 21.5. Pöllönpoikasille tuli yli 500 nimipariehdotusta, joiden joukosta raati valitsi viisi suosikkiaan. Nyt te pääsette äänestämään lopullisesta valinnasta!

Uusimmat sisällöt - Miljoona linnunpönttöä