Hyppää pääsisältöön

Prisma Studio: Voiko pilaantuneen viinin pelastaa viidellä sentillä?

Prisma Studion viiniraati, kemisti Veli-Matti Ikävalko (vas.), toimittaja Henna-Leena Kallio ja viiniasiantuntija Ilkka Sirén laittavat kuparikolikkovinkin testiin.
Prisma Studion viiniraati, kemisti Veli-Matti Ikävalko (vas.), toimittaja Henna-Leena Kallio ja viiniasiantuntija Ilkka Sirén laittavat kuparikolikkovinkin testiin. Prisma Studion viiniraati, kemisti Veli-Matti Ikävalko (vas.), toimittaja Henna-Leena Kallio ja viiniasiantuntija Ilkka Sirén laittavat kuparikolikkovinkin testiin. yle tv1

TV1 keskiviikkona 2.3.2016 klo 20.00 - 20.30, uusinta perjantaina 4.3. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ajan.

Viinin korkkivian tunnistaa tunkkaisesta hajusta, mutta vasta-avattu viini voi yllättää myös mädän kananmunan löyhkällä tai haista palaneelle kumille tai tulitikulle. Voiko sellaisen viinin vielä pelastaa?

American Chemical Society tarjoaa pelastukseksi kuparikolikkoa, jonka väitetään poistavan pahat hajut ja maut.

Prisma Studion lahjomaton viiniraati testaa, toimiiko keino oikeasti. Olisihan se huippua, sillä pilaantuneen viinin pelastaminen voisi olla sekä helppoa että halpaa: heität vain lasiin 5-senttisen.

Mikä on Suomen leppoisin kunta?

Eräässä Fresnon yliopiston tutkimuksessa mitattiin elämän rytmiä kaupungeissa ympäri maailman. Elämän rytmin mittarina käytettiin kävelynopeutta. Mittauksia tehtiin 31 maassa, mutta suomalaisia kaupunkeja ei ollut mukana.

Prisma Studio selvittää nyt suomalaisten rytmin Mikä Suomen leppoisin kunta? -kampanjassa.

Kuka tahansa voi osallistua kampanjaan kahdella tavalla: joko ryhtymällä itse koehenkilöksi tai heittäytymällä tutkijaksi ja toistamalla Fresnon yliopiston mittaukset omalla paikkakunnalla.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että suuremmissa kaupungeissa ihmiset kävelevät nopeammin. Ovatko helsinkiläiset siis muuta Suomea nopeampia? Ensimmäiset mittaukset – yli 200 kävelijää kolmessa eri kaupungissa – on tehty ja tulokset kerrotaan Prisma Studiossa.

Vauvakuume muuttaa tulevaisuuden ihmiset hoivaajiksi?

Vauvakuume ei ole vain naisten juttu, vaan myös nykymiehet potevat sitä. Vauvakuume voi näytellä yllättävän suurta roolia nykyihmisen lisääntymisessä.

"Luonnonvalinta suosii todennäköisesti nykyään erilaista lisääntymisstrategiaa kuin aiemmin. Ennen lisääntymiseen riitti se, että naiset halusivat seksiä. Ehkäisyn vuoksi nykyään raskauteen tarvitaan kuitenkin monesti tietoinen halu saada lapsia. Jos tällaiseen haluun liittyvillä piirteillä on geneettistä pohjaa, ne todennäköisesti lisääntyvät populaatiossa", sanoo evoluutiobiologian dosentti Markus Rantala.

Jos näin on, niin perheenisän geenit saattaisivat lisääntyä tulevaisuudessa, kun taas naistenmiehet jäisivät historiaan. Ovatko machomiehet vaarassa kuolla sukupuuttoon?

Studiossa keskustelemassa biotekniikan tutkija Lauri Reuter, psykologi Jukka Häkkinen ja teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Ohjelmaa luotsaa Marjo Harju.

Kommentit
  • Hartausohjelmissa kysellään toivoa ja lohdutusta Ukrainan tilanteeseen

    Television ja radion hartausohjelmissa rukoillaan rauhaa.

    Hartausohjelmissa rukoillaan rauhan puolesta ja etsitään rohkaisua levottomuuden keskelle. Ukrainan tilanne näkyy ja kuuluu lähipäivinä sekä televisio- ja radiojumalanpalveluksissa, aamu- ja iltahartauksissa että Pisara-ohjelmassa. Sunnuntaina 13.3. klo 10 lähetetään myös suorana Yle TV1:llä ekumeeninen ja uskontojen välinen Rauhanrukous Ukrainan puolesta.

  • Alkuvuoden hartausohjelmissa uskon pohdintaa ja postikortteja maailmalta

    Radion ja tv:n hartausohjelmissa toivoa sävelin ja sanoin.

    Vuoden 2022 alkupäivinä on tarjolla runsas kattaus hartausohjelmia. Televisiossa nähdään arkistojen kätköistä nostalginen jumalanpalveluslähetys Lakeuden Rististä. Loppiaisena pohditaan lähetystyötä Nojatuolikirkossa. Radiossa kuullaan mm. moderni Verkoston jumalanpalvelus Munkkiniemestä sekä eri-ikäisten yhteisöllinen radiomessu suorana Haapajärven kirkosta. Radiohartauksissa saadaan postikortteja maailmalta. Musiikkina jumalanpalveluslähetyksissä kuullaan niin kanteleen helkyntää kuin urkuja ja bändimusiikkia.