Raiskaaja voittaa hovissa: käsikirjoitus

Tänä talvena suomalaisia ovat närkästyttäneet ulkomaalaisten tekemät raiskaus- ja ahdistelutapaukset.
Poliisille ilmoitetaan yhä enemmän raiskausrikoksia.
Joka neljännessä tapauksessa epäilty on ulkomaalainen.
MOT tutki yli 500 raiskaustuomiota.
Lakeja on kiristetty. Silti moni raiskaaja selviää edelleen ehdollisella tuomiolla.

RAISKAAJA VOITTAA HOVISSA

Jasmin Heleniuksella oli kuusi vuotta sitten takanaan aivan tavallinen lauantaityöpäivä isossa marketissa. Hän oli työpaikan pukuhuoneessa lähdössä kotiin.

Jasmin Helenius:
"Mä kävin peilistä vilkaisemassa itteäni. Mulla oli jo takki päällä, niinku avoinna, että ei ollut kiinni. Olin jo niinku melkein lähdössä pois sieltä.
En mä kuullut yhtään, kun se tuli. Sillä oli heti se veitsi esillä. Sit käski mun oleen hiljaa. Mä jotain huusin, mutta äkkiä tajusin, ettei tässä mitään huutamiset auta. Sen jälkeen sillä veitsellä pakotti tai mä muistan, että ottiko hän ne mun avaimet siitä kaapinovesta ja sanoi sen, että key ja money ja sex."

Kuusi vuotta sitten MOT tutki hovioikeuksien 2000-luvun puolivälissä langettamia raiskaustuomioita. Jo tuolloin keskusteltiin lepsusta tuomiolinjasta.

MOT 29.3. 2010
Terttu Utriainen (rikosoikeuden professori, Lapin yliopisto):
"Voi sanoa, että jos ei nyt tapa jotain ihmistä niin alta kahden vuoden selviää aina."

Ohjelman jälkeen, vuonna 2011 Seksuaalirikoslainsäädäntöä muutettiin. Tiedottomassa tilassa tai puolustuskyvyttömiin kohdistuvat sukupuoliyhteydet arvioitiin lainmuutoksen jälkeen raiskauksina.

Timo Ojala, hovioikeudenneuvos, Helsingin hovioikeus:
"Ja se oli niinkun keskeinen, oikeestaan ihan yks keskeisimpiä muutoksia koko tässä suomalaisessa raiskaussääntelyssä. Että aikasemmin ne oli kuitenkin puhtaasta, tavallaan, väkivaltapainotteinen. Että vaadittiin sitä väkivaltaa tai väkivallan uhkaa, jolla, jonka avulla sukupuoliyhteys sitten tehtiin."

Vuonna 2014 rikoslaista poistettiin niin sanottu lievä raiskaus eli säännös sukupuoliyhteyteen pakottamisesta. Lisäksi teon minimirangaistusta korotettiin. Samalla lakia muutettiin niin, että alle 18-vuotiaisiin kohdistuneet raiskaukset arvioidaan aina törkeinä raiskauksina. Lakimuutosten jälkeen ilmoitettujen raiskausten ja tuomioistuimissa käsiteltyjen tapauten määrä nousi.

Timo Ojala, hovioikeudenneuvos:
"Et silloin aikasemmin oli esimerkiks käräjäoikeuteen tuotujen raiskausten lukumäärä oli ollu vähän reilu 100, 120 - 130 vuositasolla. Niin tän 2011 vuoden muutoksen jälkeen ne nousi sinne lähelle kahta sataa, 180:en. Ja tää selittyy melkeempä yksinomaan sillä lainsäädäntömuutoksella."

Jasmin Helenius:
"Kun mä olin riisunut alaruumiin paljaaksi, niin kaatoi mut sinne lattialle ja raiskasi mut pitämällä veistä kurkulla. Sen jälkeen sitoi mut jaloista ja käsistä kiinni. Sellaisen puoli tuntia olin siellä pukuhuoneen lattialla, makasin. Sit hän tuli siihen mun taakse ja yritti taas raiskausta, mutta se ei onnistunut. Sit hän avasi tai veitsellä avasi ne narut ja sen jälkeen nousin siitä ylös, niin sitten tuli kolmas raiskaus. Sit mä olin niin kyllä tai siis niin vihaa täynnä. On jännä, miten sitä kuitenkin pystyy sillain pitämään sisällään, että ei ala lyömään tai ärsyttään lisää. Sitä miettii, että mikä on järkevin keino pysyä hengissä, mikä on niinku selviytymisen kannalta järkevintä toimia."

MOT tilasi raiskausrikostuomiot kaikista Suomen hovioikeusista vuosilta 2011-2015. Rikosnimikkeinä ovat raiskaus, törkeä raiskaus ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen.

Grafiikka
Hovioikeuksien ratkaisut
2011 - 2015 544 tapausta
2005 - 2009 337 tapausta

Jutuissa on vastaajia 544. MOT:n kuusi vuotta sitten tarkastelemissa aineistossa tapauksia oli 337. Tapausten määrä on lisääntynyt lähes kolmanneksella.

Grafiikka
Hovioikeuksien ratkaisut 2011 - 2015
Ennallaan 56 %
Lievennetty 21 %
Kovennettu 11 %
Muut (ei käsitelty, valitus hylätty jne) 12 %

MOT:n selvityksestä ilmenee, että yli puolet käräjäoikeuden tuomioista säilyy hovioikeudessa ennallaan. Tuomioita on lievennetty joka viidennessä tapauksessa. Vain joka kymmenes tuomio kovenee hovioikeudessa.

Timo Ojala:
"No, se on aika, aika looginen selitys se. Monessa rikostyypissä muutoksenhakuasetelma on se, että se rikoksesta tuomittu vastaaja on ainut, joka hakee muutosta. Ja silloin kun vastaaja hakee muutosta, niin hänen vaatimuksensa on yleensä se, että joko syyte hylätään tai sitten rangaistusta alennetaan. Ja silloin, silloin, tuota, prosentuaalisesti tietysti käy useammin sillä tavalla, että rangaistusta alennetaan kuin korotetaan. Koska toiselta puolelta rangaistusta voidaan korottaa ainoastaan, jos syyttäjä tai, tai rikoksen uhri on hakenut muutosta ja vaatinut sitä ankaroittamista. Ja näin tapahtuu huomattavasti harvemmin."

Jasmin Helenius:
"Se vaan lähti. Tietysti varmaan ajatteli, että vartijatkin kohta tulee. Soitin tosi hätäisen puhelun tosi hiljaisella äänellä, ajattelin, että jos se onkin oven takana ja kuulee, hätäkeskukseen. Sit poliisit soittikin mulle sinne kassatoimistoon ja sieltä mä sit lähdin lopulta, kävelin sinne poliisien luo."

Raiskauksesta voi lain mukaan antaa 1-6 vuoden mittaisen vankeustuomion. Törkeissä raiskauksissa maksimi on 10 vuotta.
Kovia, yli kuuden vuoden mittaisia tuomioita on runsaan viidensadan tapauksen aineistossa vain kymmenen.
Yhden näistä sai Jasmin Heleniuksen raiskannut mies. Käräjäoikeus langetti tälle 8 vuoden ja 6 kuukauden mittaisen tuomion.
Mies valitti tuomiosta hovioikeuteen. Se tuotti tulosta. Helsingin hovioikeus alensi tuomiota puolelltaoista vuodella, seitsemään vuoteen.

Jasmin Helenius:
"Mikä eniten siinä vähän kismitti, niin oli ne, millä nää hovioikeus perusteli tätä tuomion alentamista. Tekijän heikkolahjaisuus ja ensikertalaisuus, kun sit jo tuomiossa otetaan huomioon, että ensikertalainen istuu puolet tuomiosta."

MOT:n Aineiston ankarimmat tuomiot ovat rangaistusasteikon kovimmat eli 10 vuoden tuomiot. Toinen niistä on annettu Turun hovioikeudessa useista törkeistä raiskauksista ja törkeistä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöistä. Rikosten tekoaikana uhrit ovat olleet 3-11-vuotiaita lapsia.
Toinen tuomio on annettu Itä-Suomen hovioikeudessa törkeästä raiskauksesta ja törkeästä pahoinpitelystä. Vankeustuomion lisäksi mies tuomittiin maksamaan uhrille yli 300-tuhannen euron korvaukset.

Lukija:
"Mies toteutti pitkäaikaisen seksuaalisen fantasiansa kuristamalla seksuaalisen kanssakäymisen yhteydessä asunnossaan yllättäen ja ennalta arvaamatta noin 5 minuutin ajan entuudestaan tuntematonta 23-vuotiasta naishenkilöä hänen vastusteluistaan huolimatta ja raiskaamalla tämän siten, että tälle aiheutui hapen puutteesta johtuva erittäin hengenvaarallinen tila ja tehohoidosta huolimatta pysyvä laaja-alainen molemminpuolinen erittäin vaikea aivovamma. Asianomistaja jää pysyvästi toisen avun varaan."

Terttu Utriainen, rikosoikeuden professori, emerita, Lapin yliopisto:
"Niin, nää on hengenvaarallisia tapauksia. Et silloon se menee niinkun sinne, siellä raiskauksen niinkun tunnusmerkistössä sinne ääripäähän. Mutta, mutta tavallaan nytten siitä puuttuu ikään kuin se keskikasti kokonaan. Et sitten normaalisti se on kaks vuotta jotakin."

Grafiikka:
Hovioikeuksien ratkaisut 2011 - 2015
Ehdoton vankeustuomio 43 %

Hovioikeuteen päätyvistä raiskaustapauksista selvästi alle puolet johtaa ehdottomaan vankeustuomioon eli kalteriden taakse.

Grafiikka:
Raiskaus (ei muita rikoksia)
Ehdottomien vankeustuomioiden keskiarvo
1 v 11 kk

Rangaistusasteikko mahdollistaisi raiskausrikoksista jopa kuuden vuoden mittaiset tuomiot. Kun tarkastellaan raiskaustapauksia, joihin ei riity muita rikoksia, valtaosa tuomioista on vain noin puolentoista vuoden mittaisia. Vankeustuomioiden keskipituus jää alle kahden vuoden.

Timo Ojala:
"Puhutaan niin sanotusta ravintolaillan jälkeisestä tilanteesta, jossa on tekijä ja uhri nauttineet alkoholia. Ja uhrin tietoisuus alkoholin takia on sitten alentunut. Ei välttämättä ole ihan, ihan täysin sammunut, mutta ei oo voinu sitten omaa tahtoaan ilmaista. Niin nää tapaukset lukumääräsesti raiskausrikosten osalta on se suurin teko-, tekoluokka. Ja niissä hetkellä on se, ehkä se noin puoltoista vuotta varmasti se lähtökohtataso, mitä, mitä niissä sitten tuomitaan."

Grafiikka:
Raiskaus ja muita rikoksia
Ehdottomien vankeustuomioiden keskiarvo
2 v 3 kk

Kun kyse on raiskauksesta ja muista rikoksista, tuomiolinja on edelleen lievä. Vankeustuomioiden keskipituus on vain 2 vuotta ja 3 kuukautta. Yli kolmen vuoden mittaisia raiskaustuomioita on aineistossa vain parikymmentä.

Timo Ojala:
"Oman arvion mukaan, niin kaikilla tasoilla varmasti vähintään se neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen on ankaroitumista tapahtunu tässä viimesen viiden kuuden, kuudenkin vuoden aikana. Ja toki sitten joissakin, joissakin raiskauksen tekotavoissa on sitten ankaroituminen ollu, ollu ehkä jopa suurempaakin. Nimenomaan tilanteissa, joissa tää väkivalta on ollu sitten voimakasta ja tän seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus on sitten myöskin erityisen moitittavalla tasolla."

Grafiikka:
Tuomioiden vertailu
Raiskaus (ei muita rikoksia)
Ehdottomien vankeustuomioiden keskiarvo
2005 - 2009 1 v 8 kk
2011 - 2015 1 v 11 kk

MOT:n selvityksen perusteella raiskausrikoksesta annettava vankeusrangaistus on edelliseen aineistoon verrattunut kiristynyt vain kolmella kuukaudella.

Terttu Utriainen:
"No, näiden viimesten tilastojen mukaan se rangaistuskäytäntö on noussu noin kolme kuukautta. Minusta oleellista on se, että onks rangaistus ehdollinen vai ehdoton. Koska ehdollisia rangaistuksia pistetään vaan muutama prosentti täytäntöön koko ajan. Ja, ja silloin… ei sillä ole niin hirveen paljon merkitystä, että onks se nyt vuos kaks kuukautta tai vuos viis kuukautta, jos ei, jos ei sitä koskaan panna täytäntöön."

Grafiikka
Hovioikeuksien ratkaisut 2011 - 2015
Ehdoton vankeustuomio 43 %
Ehdollinen tuomio 35 %
Muut (ei käsitelty, valitus hylätty jne.) 22%

Peräti kolmannes hovioikeuden käsittelemistä raiskaustuomioista johtaa ehdolliseen vankeustuomioon. Käytännössä nämä henkilöt pääsevät vapaalle jalalle. Tuomio pannaan täytäntöön yleensä vain, jos henkilö syyllistyy uusiin rikoksiin.

Terttu Utriainen:
"No, kysymys on siitä, että miten näitä arvioidaan näitä tämmösiä deittiraiskauksia. Ja minusta olis nyt järkevää tehdä semmonen vertaileva tutkimus esimerkiksi Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Et ollaanks me niinkun samalla tasolla vai eri tasolla. Et mulla on semmonen käsitys, että raiskauksista aika harvoin muissa Pohjoismaissa annetaan ehdollisia vankeusrangaistustuomioita. Osaksi se ongelma liittyy meidän rangaistuskäytäntöön. Et meillähän tuomitaan lyhyitä ehdottomia vankeusrangaistuksia erittäin vähän."

MOT:n aineistosta käy ilmi, että käräjäoikeuden tuomiot voivat alentua hovioikeudessa roimasti.

Grafiikka:
Syyksi lukeminen: 2 raiskausta
Käräjäoikeuden tuomio:
2 v 4 kk ehdotonta vankeutta

Yksi suurimmista tuomion alentamisista on Helsingin hovioikeudesta. Oikeus piti rikosta samana, mutta päästi tekijän pois vankilasta. Tuomio tuli kahdesta raiskauksesta.

Hovioikeuden tuomio
1 v 10 kk ehdollista + 80 h yhdyskuntapalvelua

Lukija:
"Ottaen huomioon X:n syyksilluettujen rikosten laatu ja yleinen rangaistuskäytäntö hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuden tuomitsema kahden vuoden neljän kuukauden vankeusrangaistus on rikosten vakavuudesta ja moitittavuudesta huolimatta liian ankara. -- Teoissa käytetty vakivalta ei ole ollut erityisen voimakasta. Ehdotonta vankeusrangaistusta vastaan puhuu X:n nykyinen elämäntilanne ja se, että hänellä ei ole aikaisempia rikosrekisterimerkintöjä."

Ehdottomia vankeustuomioita on muutettu ehdollisiksi, vaikka raiskauksen yhteydessä on käytetty väkivaltaa.

Grafiikka:
Käräjäoikeuden tuomio
1 v 6 kk ehdotonta vankeutta

Lukija:
"Y on pakottanut asianomistajan sukupuoliyhteyteen ottamalla häntä käsistä kiinni, repimällä hiuksista, lyömällä pään seinään ja läpsäisemällä. --- Teon jälkeen hän on vielä kuristanut asianomistajaa tämän yrittäessä poistua paikalta."

Grafiikka:
1v 6 kk ehdollista + 50 h yhdyskuntapalvelua
Lukija:
"Y:lle tuomittu rangaistus on pituudeltaan melko lähellä rikoksen minimirangaistusta, mikä puoltaa rangaistuksen tuomitsemista ehdollisena siitä huolimatta, että kysymys on ollut seksuaalirikoksesta."

Terttu Utriainen:
"Meillä täs rikoslain uudistuksessa kaikki törkeät tunnusmerkistöt vedettiin niin ylös, et ne mahdollisimman harvoin toteutuisivat. Eli meillä tällä hetkellä menee ihan tavallisen raiskauksen piikkiin aika törkeitä tekoja. Justiin sen takia, et törkeän raiskauksen tunnusmerkistö on, on laadittu sillä tavalla, et ne kriteerit on niin, niin vaativat, et ne harvoin täyttyy. Tää ei koske vaan raiskauksia. Se koskee myöskin törkeitä pahoinpitelyjä."
MOT:
"Mistä se sitten johtuu?"
Terttu Utriainen:
"No, se johtuu siitä, et haluttiin vähän ehdottomia vankeusrangaistuksia. Haluttiin siis tämmönen aika tasapaksu rangaistuspraksis."

Poliisille ilmoitettujen raiskausrikosten uhreista neljäsosa, noin 250 on alle 18-vuotiaita. Tämän lisäksi tilastoidaan erikseen lasten seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset. Niitä ilmoitettiin viime vuonna ilmoitettiin poliisille yli 1200.

Maatu Arkio-Lampinen, projektipäällikkö, Rikosuhripäivystys, nuorten hanke:
"Että sehän on ihan pieni jäävuoren huippu se, mitä poliisille ilmotetaan."

Valtakunnallinen rikosuhripäivystys antaa apua ja tukea rikoksen uhriksi joutuneille ja heidän läheisilleen. Maatu Arkio vetää erityisesti nuorille suunnattuja palveluita. Nuorten yhteydenotoista yli puolet liittyy seksuaalirikoksiin.

Maatu Arkio-Lampinen:
"Välillä nuoret vaan haluis mieluummin unohtaa sen ja ajatella, et jos mä nyt jaksan ja puren hammasta, niin tää kaikki unohtuu. Tai sit pelätään sitä et, kuka saa tietää, et saako vanhemmat tietää ja mitä tapahtuu, onko tarpeeks näyttöö, mikä on myös aika yleistä, et ne nuoret miettii. Ja sehän on täysin turhaa. Et sen uhrin ei tarvi ollenkaan miettiä, et onks hänellä itsellään jotain näyttöä siitä tapahtumasta. Se on ihan poliisin tehtävä."

MOT:n aineistossa on noin 40 tapausta, jossa rikosnimikkeenä on raiskaus tai törkeä raiskaus sekä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Nuorimmat uhrit ovat alle kouluikäisiä lapsia. Raiskauksen uhreina on myös 11-14-vuotiaita. Joka neljäs tekijä selviää ehdollisella vankestuomiolla, jonka keskipituus on puolitoista vuotta.

Riitta Silver, juristi, Raiskauskriisikeskus Tukinainen:
"Tekijä voi olla omasta perheestä tai joku muu sukulainen, taikka joku muu, joka on auktoriteettiasemassa tähän lapseen. Ja näissä on sanoisin näin melkoisen kovat keinot käytössä tekijöillä. Toisinaan uhkailut, lahjonta."

Suomessa lapsen suojaikäraja on 16 vuotta. Silloin tällöin oikeudessa vastaajat kiistävät tienneensa uhrin oikeaa ikää. Tällöin oikeus arvioi omien havaintojensa ja valokuvien pohjalta, voiko tytöstä päätellä tämän olevan alaikäinen vai ei.

Eräässä oikeudenkäynnissä 12-vuotiaan uhrin iästä käytiin mm. seuraavaa todistelua:

Lukija:
"Puolustaja on korostanut sitä, --- että asianomistaja A ei ollut tapahtumahetkellä suinkaan näyttänyt siltä kuin miltä tämä oli kuulustelu-dvd:llä näyttänyt, vaan oli ollut meikattu ja todistajan ilmaisua käyttäen "heruttaviin" vaatteisiin pukeutunut."

Riitta Silver:
"No kyllä minua on viime aikoina kyllä häirinnyt se, ett miten vähän niin kun aikuiselle henkilölle sälytetään vastuuta näistä asioista. Niin miten tekijä tekijän selitykset menee menee niin ku läpi sitten tuolla tuolla viranomaisissa siitä, että tosiaan niin kun ett ei ei ole ollut velvollisuutta ikään kuin selvittää sitä ikää enemmän kuin pelkän ulkonäön perusteella."

Samanlaisiin ongelmiin törmätään joskus myös törkeissä raiskaustapauksissa, joissa 18 vuoden ikä on yhtenä ankaroittamisperusteena.

Timo Ojala, hovioikeudenneuvos, Helsingin hovioikeus:
"Silloin voi olla tekijän puolustuksen näkökulmasta yks, yks keino, keino yrittää sitten, että kysymys ei olis törkeestä raiskauksesta, kiinnittää huomio siihen, että hän on erehtynyt siitä uhrin iästä. Ja näissäkin tilanteissa tietenkin voi olla, voi olla sitten uhrin kannalta ei, ei välttämättä kovin miellyttävä prosessi sitten, että joudutaan sitä ikäkysymystä ja niitä olosuhteita, missä, missä on tavattu ja miltä on näyttäny, niin, niin käymään sitten läpi."

Ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset ovat olleet viime kuukausina erityisen mielenkiinnon kohteena. Poliisille ilmoitettiin viime vuonna kaiken kaikkiaan 1100 raiskausrikosta. Neljäsosassa tapauksista epäilty on ulkomaalainen. Yksinomaan Helsingin poliisi vastaanotti pari sataa rikosilmoitusta.

Jonna Turunen, rikosylikomisario, Helsingin poliisi, vakavien väkivaltarikosten yksikkö
"Viime vuoden tilastoja Helsingissä kun katsotaan, niin raiskausrikoksissa, niin ulkomaalaisten tekijöiden osuus oli lähes puolet."

Viime kuukausina Helsigin poiisille on raportoitu myös uudentyyppisiä seksuaalisista ahdistelutapauksista, joissa tekijöitä on useita.

Jonna Turunen:
"Uuden vuoden yönä suurin osa, valtaosa oli Senaatintorilla tai siin lähestössä, mutta sit jos katsotaan muutaman kuukauden ajanjaksoa, ni yleisillä paikoilla keskustassa, joukkoliikennevälineissä, asemilla, yleisillä paikoilla."

Hannu Niemi, suunnittelija, Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti:
"Näiden raiskausrikosten rakenteessa on tapahtunut sen kaltaista muutosta, että just näitä tuntemattomiin henkilöihin kohdistuneita tapuksia, ulkona tapahtuneita rikoksia on suhteellisesti enmmän kuin ennen. Et kun niitä ilmoitetaan herkemmin, ne näkyy siellä poliisin tilastoissa herkemmin. "

Tekijöiden kansalaisuus ei näy suoraan hovioikeuden tuomioista. MOT pyysi väestörekisterikeskuksesta tilastoajon, jossa selvitettiin tekijöiden äidinkieli. Äidinkielen saa tilastoida ainoastaan silloin, jos aineistosta löytyy vähintää 10 kyseistä äidinkieltä puhuvaa henkilötä.

Grafiikka:
Vastaajien äidinkieli
Suomi 344
Muu kieli 165
somali 21
arabia 18
kurdi 18
venäjä 11
muut 97

Joka kolmannessa hovioikeuteen päätyneessä tapauksessa tekijän äidinkieli on ollut jokin muu kuin suomi. Suomen ohella puhutuimmat kielet ovat somali, arabia, kurdi ja venäjä.

MOT:
"Tekevätkö maahanmuuttajat noin kategorisesti enemmän rikoksia suhteessa kuin kantaväestö?"
Hannu Niemi:
"Kyllä he tota kaiken kaikkiaan ehkä noin 1,5-2 enemmän on epäiltyinä poliisin tietoon tulleissa rikoksissa. Ett se on se on ilmeisen niin kuin yleismaailmallinen ilmiö, että näin on että se osuus on suurempi.
Enimmilläänhän se oli näiden Lähi-idästä tulleiden ja Pohjois-Afrikasta tulleiden ryhmässä jopa ilman näitä vakiointia 17-kertainen ja sitten näiden vakiointien jälkeen niin se se putos muistaakseni noin kymmenkertaiseksi. "

Viime marraskuussa Suomessa astui voimaan rikosuhridirektiivi. Se parantaa nuorten uhrien asemaa.

Maatu Arkio-Lampinen:
"Esimerkiks aikasemmin alle 15-vuotiaan kuulustelut seksuaalirikoksissa saatettiin videoida ja silloin vältettiin se, että ei tarvinnu tulla enää todistamaan oikeudenkäyntiin. Ja nyt tätä ikärajaa on nostettu sinne 18 ikävuoteen, mikä on tosi iso asia. Että se uhri pystyy jatkaa elämää ilman et sen täytyy ajatella, että vuoden kuluttua mahdollisesti käräjäoikeus ja sitten vielä mahdollisesti hovioikeus."

Raiskattujen tukijärjestöissä kannetaan huolta uhrien psyykkisestä terveydestä. Hoitojaksot voivat kestää vuosia.

Riitta Silver:
"Että kyllä meillä oikeastaan aika vakavia tapauksia on viime aikoinakin ollut, missä seksuaalinen väkivalta on aiheuttanut todella pahoja psyykkisiä seurauksia sitten näille henkilöille."

Lukija:
"Vuonna 2009 tapahtuneen raiskauksen johdosta --- hän tulee tarvitsemaan pitkäkestoista psykiatrista hoitoa useiden vuosien ajan."
"A:lla on ollut välttämisoireita, masennusta, itsetuhoisia ajatuksia sekä vaikeuksia pitää kiinni harrastuksistaan ja ystäväpiiristään"
"B:llä on tapahtuman jälkeen esiintynyt voimakkaista pelkotiloja ja painajaisia, sekä useita vuosia jatkuneita paniikki-, ahdistus- ja masennusoireita ja unettomuutta, joiden vuoksi hän on hakeunut psykiatriseen hoitoon."

Riitta Silver:
"Siinä kohtaa voi olla myös meillä avustajilla siis lakimiehilläkin kyllä pikkasen itseensä katsomisen varaa, että tuommeko aina niitä todisteita niistä hoitokontakteista esille. Että ei niitä todisteita sieltä vastapuolelta ainakaan tule."

Kerrataanpa vielä. Raiskauslainsäädäntöä on 2010-luvulla kiristetty pariin otteeseen. Silti kolmasosa hovioikeuden antamista raiskaustuomioista on ehdollisia, eli tekijä pääsee vapaalle jalalle. Ehdollisten tuomioiden keskimitta on puolitoista vuotta.

Terttu Utriainen, rikosoikeuden professori, emerita, Lapin yliopisto:
"No, siinä mielessä on menty eteenpäin, et meillähän on muutamia erittäin kovia rangaistuksia. Mut ne on aivan poikkeuksellisen törkeitä tapauksia. Eli, eli tavallaan niinkun minusta lähinnä nyt korkeimmalta oikeudelta pitäs tulla semmonen viesti, että väkivaltaa ei hyväksytä."

Hovioikeudenneuvos patistelee syyttäjiä hakemaan tuomioihin muutosta.

Timo Ojala, hovioikeudenneuvos, Helsingin hovioikeus:
"Erityisesti raiskausten kohdalla, jossa tätä keskustelua on tässä jo useiden vuosien käyty ja eduskunta on tehnyt paljon lainsäädäntömuutoksia, niin muutoksenhakualttiuden tulisi ehkä olla nykyistä suurempi, jolloin saataisiin sitä rangaistuskeskustelua myöskin hovioikeuskäytännön tasolle aikasempaa enemmän. Ja myöskin ehkä sitten niitä ennakkoratkasuja korkeimmasta oikeudesta eri tyyppisten raiskausten osalta."

Terttu Utriainen:
"Et kysymys on meidän kriminaalipolitiikasta. Et meil on tavallaan lähdetty siitä, että rikosoikeus on vähän niinkun hallintoa. Et koko kansaa rangaistaan pikkusen. Joko sakoilla tai ehdollisilla vankeusrangaistuksilla. Sit jos on vähän törkeempi teko, niin sit annetaan vähän yli kaks vuotta ehdotonta."

Jasmin Helenius:
"Ei ole hävettävää joutua raiskatuksi, mutta on häpeä olla raiskaaja. Vaikka olet joutunut raiskatuksi, niin sun arvosi, ei se alennu siitä mihinkään."