Hyppää pääsisältöön

Verkkokalvoirtauma vaatii nopeaa hoitoa

Silmä lähikuvassa
Silmä lähikuvassa Kuva: Yle, Tero Kyllönen silmät,akuutti,Verkkokalvon irtauma

Verkkokalvon irtauma alkaa usein äkillisesti ja vaatii nopeaa tutkimusta ja hoitoa, sillä edetessään se pikkuhiljaa sokeuttaa silmän. Verkkokalvoirtauman oireet on siksi hyvä tunnistaa.

Joulukuisena päivänä auralainen Merja Wallin istui töissä tavalliseen tapaansa tietokoneella, kun hän huomasi näkökentässä vasemman silmän yläkulmassa tummanvioletin varjon.

– Illalla kotona tuli olo, etten voi mennä nukkumaan ellen tee asialle jotain ja niin varasin ajan työterveydestä, kertoo Merja.

Seuraavana päivänä työterveyshoitaja varasi Merjalle heti silmälääkäriajan. Jo illalla Merja odotti Turun yliopistollisen keskussairaalan Silmäklinikalla seuraavana aamuna edessä olevaa silmäleikkausta. Vaiva oli osoittautunut verkkokalvoirtaumaksi.

Merja Wallinin silmää tutkitaan.
Merja Wallinin silmää tutkitaan. Kuva: Yle, Petri Vilén merja wallinin silmätutkimus

Verkkokalvo on rakenne silmän pohjassa, jossa sijaitsevat valoa aistivat osat. Pigmenttiepiteeliä vasten oleva verkkokalvo on oikeastaan näköhermoston ensimmäinen osa. Se saa huoltonsa pääosin pigmenttiepiteelin kautta.

Jos verkkokalvoirtaumaa ei hoideta, verkkokalvo irtoaa silmän pohjasta kokonaisuudessaan lukuun ottamatta näköhermon ympäristöä sekä aivan silmämunan etuosaa. Tällöin silmä pikkuhiljaa sokeutuu.― Anssi Iivanainen

Verkkokalvon irtaumassa, retina-ablaatiossa, silmän valoa aistiva osa irtautuu ympäröivistä rakenteista. Kun verkkokalvo irtoaa pigmenttiepiteeliltä, valoa aistivat solut alkavat kuolla, mikä aiheuttaa näön heikentymisen.

– Jos verkkokalvoirtaumaa ei hoideta, se useimmiten etenee hiljalleen siten, että verkkokalvo irtoaa silmän pohjasta kokonaisuudessaan lukuun ottamatta näköhermon ympäristöä sekä aivan silmämunan etuosaa. Tällöin silmä pikkuhiljaa sokeutuu, kuvailee silmän takaosakirurgi, silmätautien erikoislääkäri Anssi Iivanainen Tyksin Silmäklinikalta.

Silmätautien erikoislääkäri Anssi Iivanainen
Silmätautien erikoislääkäri Anssi Iivanainen Silmätautien erikoislääkäri Anssi Iivanainen Kuva: Yle, Petri Vilén anssi iivanainen

Ylivoimaisesti yleisin syy verkkokalvon irtaumaan on sinänsä normaaliin ikääntymiseen liittyvä lasiaisen irtauma. Lasiainen on silmämunan täyttävä hyytelömäin aine ja kaikilla ihmisillä lasiainen rappeutuu iän myötä. Jopa 80 prosentilla ihmisiä lasiainen irtoaa silmän pohjasta ennemmin tai myöhemmin, yleisimmin vasta 60 ikävuoden jälkeen.

Lasiainen voi irrotessaan tehdä joskus reiän tai repeämän verkkokalvolle. Kaikki verkkokalvoreiät eivät silti johda verkkokalvon irtautumiseen.

Viime vuonna Tyksin Silmäklinikalla leikattiin 222 verkkokalvoirtaumaa, joista 214 tuli lasiaisirtauman seurauksena verkkokalvoreiän tai -repeämän kautta.

Koska hoitamattomana verkkokalvon irtauma etenee, on oireet hyvä tunnistaa. Yksi niistä on nokisade. Se syntyy kun verkkokalvolla on reikä, jonka alta olevalta pigmenttiepiteeliltä tunkeutuu pigmenttihileitä lasiaistilaan. Reiän kohdalta voi lasiaiseen vuotaa myös verta.

Tämä tekee tummia täppejä leijailemaan näkökenttään, sitä voi hyvin kuvata nokisateeksi.― Anssi Iivanainen

– Tämä tekee tummia täppejä leijailemaan näkökenttään, sitä voi hyvin kuvata nokisateeksi. Näitä erityisesti vaaleata taustaa vasten näkyviä näkökentässä leijailevia ”karvoja”, pieniä lasiaisen tiivistymiä, tulee normaalistikin pikkuhiljaa kaikille ja useille hyvin nuorenakin. Nokisateen tulo on selvästi nopeampi muutos näössä ja sen kyllä tunnistaa, Iivanainen kertoo.

Muita oireita ovat kuvan vääristyminen ja erityisesti pimeässä huoneessa näkyvä runsas salamointi eli silmän liikkeisiin liittyvät valonvälähtelyt näkökentän reunoilla.

Lasiainen hieman nyppii verkkokalvoa, minkä näköhermosto tulkitsee valonvälähdyksinä.― Anssi Iivanainen

– Lasiainen hieman nyppii verkkokalvoa, minkä näköhermosto tulkitsee valonvälähdyksinä. Valonvälkähdyksistä voimme päätellä, että verkkokalvolle on vetoa. Silloin on kohonnut riski siihen, että siellä on reikä ja että tästä reiästä tulee ablaatio, selvittää Iivanainen.

Näkökentän laidalta tulee ikään kuin esirippu, yhtenäinen varjo, kohti keskeistä näkökenttää.― Anssi Iivanainen

– Verkkokalvon irtauman yhteydessä potilaat usein kuvaavat, että näkökentän laidalta tulee ikään kuin esirippu, yhtenäinen varjo, kohti keskeistä näkökenttää. Verkkokalvon irtauma voi edetä hyvin nopeastikin, jolloin ensimmäinen oire voi olla se, että huomaa näön voimakkaasti samentuneen ja katselee ikään kuin savulasin läpi.

Jos huomaa huolestuttavia oireita, tulee välttää kaikkea fyysistä rasitusta, mielellään lukemistakin, koska heiluva lasiainen voi vetää verkkokalvoa lisää irralleen. Silmälääkärin tarkastukseen tulisi hakeutua mahdollisimman pian, mieluiten jo vuorokauden sisällä.

– Silmänpohjan valokuvauksesta ei ole tässä tilanteessa potilaalle hyötyä, koska valtaosa hoitoa vaativista muutoksista ei näy kuvissa. Mitä nopeammin verkkokalvoirtaumaa päästään hoitamaan, sitä parempiin tuloksiin hoidossa päästään, Iivanainen kertoo.

Verkkokalvoirtaumalle altistaa voimakas likinäköisyys, mikä tarkoittaa käytännössä yli 6 diopterin miinuslaseja. Riskejä ovat myös silmän alueen vammat, silmän rakenteiden sisäiset leikkaukset kuten kaihileikkaus, sekä toisen silmän verkkokalvoirtauma.

Jos silmälääkärin tarkastuksessa todetaan verkkokalvolla repeämä tai ainoastaan pieni irtaumakupla repeämän ympärillä, tilanne voidaan vielä toisinaan saada hallintaan pelkällä laserhoidolla.

Etenevää verkkokalvoirtaumaa sen sijaan hoidetaan joko silmän ulkoisella, mutta yhä useammin silmän sisäisellä leikkauksella.

Verkkokalvoirtaumaleikkaus
Verkkokalvon repeämää voidaan kokeilla hoitaa laserilla. Etenevä verkkokalvoirtauma sen sijaan hoidetaan leikkauksella. Verkkokalvoirtaumaleikkaus Kuva: Yle, Petri Vilén verkkokalvoirtaumaleikkaus

Molemmissa leikkauksessa verkkokalvolla olevat reiät suljetaan ja verkkokalvo palautetaan paikoilleen pigmenttiepiteeliä vasten. Silmän ulkopuolinen tekniikka on vanhempi, mutta Iivanaisen mukaan tekniikka on hyvä osaavissa käsissä.

– Silmän ulkopuolelta hoidettaessa verkkokalvoreiän ympärille aiheutetaan useimmiten jäädyttämällä eräänlainen pistehitsaus. Tämän jälkeen painetaan ulkopuolelta silmän seinämää siten, että reiän reunat saadaan pigmenttiepiteeliä vasten. Tueksi ommellaan pieni silikonityyny, joka pitää reiän kontaktissa niin kauan että jäädytysarvet kypsyvät.

Sisältä päin leikattaessa laajakulmajärjestelmää käyttäen tähystetään mustuaisaukon kautta.

– Silmän sisäisessä tekniikassa joudumme usein käyttämään kaasutamponaatiota, jolla tuemme verkkokalvoa niin kauan, että laserilla aiheuttamamme ’hitsausjäljet’ pääsevät kypsymään silmän pohjassa. Tämä tarkoittaa potilaalle asentohoitoa, kertoo Iivanainen.

Verkkokalvoirtauman hoitoon käytettävä tuoli.
Sairaanhoitaja esittelee asentohoitoon käytettävää tuolia. Verkkokalvoirtauman hoitoon käytettävä tuoli. Kuva: Yle, Petri Vilén verkkokalvoirtauman hoitotuoli

Leikkauksen jälkeinen, tunnollisesti noudatettava asentohoito on kenties koko verkkokalvoirtauman hoidon rankin vaihe, mutta hoidon onnistumisen kannalta välttämätön.

Asentohoito on useimmiten joko kasvot alaspäin tai jommallakummalla kyljellä, kahden viikon ajan.― Anssi Iivanainen

– Asentohoidon tarkoitus on suunnata kaasun vaikutus reikää vasten, jotta laserarvet pääsevät kypsymään. Asentohoito on useimmiten joko kasvot alaspäin tai jommallakummalla kyljellä, kahden viikon ajan, Iivanainen sanoo.

Hankalassa asennossa olemista helpottaa sitä varten suunniteltu erityinen istuin. Merja oli asentohoitotuolissa melkein koko hereilläoloajan. Aika kului kuuntelemalla äänikirjoja.

– Aamuyöstä usein siirryin siihen ja nukuinkin, siinä oli tosi hyvä olla, muistelee Merja.

Merjan leikkaus sujui kaikin puolin hyvin ja rauhallisesti.

Merja Wallin haastattelukuvassa
Merja Wallin haastattelukuvassa Kuva: Yle, Petri Vilén merja wallin

– Leikkaus oli ensin hyvin pelottava. Olin ajatellut, että minua voi leikata ja tehdä vaikka mitä, mutta silmään ei voi kukaan mennä. Kun leikkaus alkoi, oli se niin rauhallista toimintaa, että jouduin muuttamaan mielipiteeni, hymähtää Wallin.

Näön tarkkuus voi onnistuneenkin korjausleikkauksen jälkeen jäädä alentuneeksi. Ennusteeseen vaikuttaa irtauman laajuus ja paikka sekä se, kuinka pian päästään leikkaamaan.

– Kun kävin ensimmäisessä kontrollissa, lääkäri nosti sormensa ja käski laskea. En nähnyt mitään leikatulla silmällä. Siinä vaiheessa olin huolissani. Lääkäri sanoi silloin, että edessä on kaasukupla enkä näe sen takia. Nyt tuntuu paremmalta ja näen hyvin, toteaa leikkaukseen tyytyväinen Merja.

Asiantuntija: ANSSI IIVANAINEN, silmätautien erikoislääkäri, Silmäklinikka, Tyks

Toimittaja: LEA FROLOFF

Lisää ohjelmasta

Akuutin omalääkäri Risto Laitila ja toimittaja Mikko Penttilä.
Akuutin omalääkäri Risto Laitila ja toimittaja Mikko Penttilä. Kuva: Yle, Tero Kyllönen akuutin omalääkäri risto laitila ja toimittaja mikko penttilä,tennispallo
Anne-Marie Vartti, Helsinki
Anne-Marie Vartti, Helsinki Kuva: Yle/Marjo Lundvall yletv1
Happimaski influenssapotilaan suulla.
Happimaski influenssapotilaan suulla. Kuva: Yle, Akuutti influenssa,akuutti
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä.
Alina Tomnikov istuu kuvassa silmät kiinni, taustalla valoa ja lasiseinä. Kuva: Yle / Tero Kyllönen Akuutti,Alina Tomnikov,Näkövammaisten liitto ry