Hyppää pääsisältöön

Ekan leffan ABC: idea ja käsikirjoitus

Mediakompassi - abc
Mediakompassi - abc Mediakompassi

Ekan elokuvan ABC antaa sinulle hyviä käytännön ohjeita, joista saat arvokasta apua ensimmäisen elokuvasi toteuttamiseen. Opas käy läpi elokuvantekoa vaihe vaiheelta, aina ideasta elokuvan viimeistelyyn. Oppaan on laatinut elokuvaohjaaja, lehtori Tapani Lundgren.

Elokuvan tekeminen alkaa ideasta. Kun ideat alkavat saada muotoa, kannattaa siirtyä miettimään tarinan rakennetta, jonka pohjalta käsikirjoittamisen voi aloittaa.

Mistä tahansa voi tehdä elokuvan

Parhaat aiheet ovat hyvin lähellä sinua. Älä vähättele niitä. Herkistä hoksottimesi lähietäisyydelle. Kuuntele tarkasti myös muiden esittämiä ideoita. Elokuva on ryhmätyötä alusta asti. Työn voi aloittaa monella tavalla.

A
Yritä löytää aihe, joka todella kiinnostaa sinua. Ole häpeilemättömän rehellinen itsellesi, kun mietiskelet elokuvaideaa. Näin löydät aiheen, joka todennäköisesti kiinnostaa muitakin - myös katsojia.

B
Voitte päättää ensin elokuvan teeman, joka voi olla vaikkapa vääryys, ja pohtia vasta sen jälkeen, minkälaisessa tarinassa tuo teema ilmenisi ja keitä tarinan henkilöt olisivat. Käsikirjoituksessa luodaan kokonainen uusi maailma.

C
Älkää tehkö aiheen valinnasta liian vaikeaa. Joskus tietty paikka, esine, ilmiö tai tapahtuma voi innostaa elokuvantekoon. Jokaisesta vastaantulevasta ihmisestäkin voisi tehdä hyvän elokuvan. Sinun ei tarvitse yrittää olla omaperäinen. Jäljittelyssäkin näkyy usein persoonallinen ote.

D
Miettikää voimavarojanne. Paljonko tekemiseen on aikaa? Monessako kuvauspaikassa ehdittäisiin käydä kuvaamassa? Kuinka helppoa tai vaikeaa on saada työryhmä yhteen? Pienikin suunnitelma usein laajenee, harvoin supistuu. Dokumenttielokuva vie enemmän aikaa kuin tarkasti suunniteltu fiktio. Jokainen uusi kuvauspaikka lisää työmäärää.

E
Miettikää, mikä on mahdollista. Elokuvassa voidaan huijata paljon, mutta on asioita, joita ette todennäköisesti voi toteuttaa. Pyörremyrskyä ette voi tilata paikalle, ettekä varmaankaan helikopteria. Voitte kuitenkin mainiosti kuvata kohtauksen, jossa orava pudottaa kävyn päähenkilön päähän. Tarvitsette kylläkin kuvan oravasta puussa.

Harjoittele havaintojen tekemistä

Tee havaintoja maailmasta ja ihmisistä. Kerää niitä varastoon. Katsele ihmisiä bussipysäkeillä, kaupoissa, ruokasalissa. Huomaat erilaisia pieniä asioita, eleitä, ilmeitä, katseita, reaktioita, puhetapoja... Mieti, mistä teet päätelmiä.

A
Tarkkaile myös itseäsi erilaissa tilanteissa ja tunnetiloissa. Miten itse toimit ja käyttäydyt, kun olet esimerkiksi ihastunut tai vihainen? Miten puhut ja käyttäydyt, kun joudut teeskentelemään?

B
Etsi kaikenlaisia konkreettisia asioita, joita voisi joskus käyttää elokuvassa ilmaisemaan jotain. Miten esimerkiksi kaupungin kylmyys ja kodin lämpö kuvattaisiin mahdollisimman kouriintuntuvasti?

C
Kun menet ensimmäistä kertaa uuteen paikkaan, yritä painaa mieleesi, mihin asioihin ja yksityiskohtiin kiinnität huomiosi. Älä luule, että nuo asiat kiinnostavat vain sinua henkilökohtaisesti. Samat asiat kiinnostavat luultavasti muitakin ihmisiä, elokuvan katsojia.

D
Eläytyminen on elokuvanteossa tärkeää. Tutustu kuvattavaasi. Yritä asettua toisen ihmisen asemaan. Mieti, mitä tietynlainen ihminen tekisi tietyssä tilanteessa. Mieti, miltä hänestä tuntuu.

E
Kun teet omia havaintoja, sinun ei tarvitse turvautua matkimiseen, kuluneisiin keinoihin ja ilmaisutapoihin. Pienistä havainnoista voi löytyä aiheita kokonaisiksi elokuviksi. Löydät paikkoja, ääniä, tilanteita, ihmistyyppejä, säätiloja...

Kerro tarinaa havainnollisesti

Elokuvalla on oma kieli. Se ei niinkään perustu sovittuihin merkkeihin tai käsitteisiin, vaan katkelmiin elämästä, joita katsojalle näytetään tietyllä tavalla, tietynlaisilla kuvilla, jotka seuraavat toisiaan kerronnan vaatimassa järjestyksessä.

A
Elokuvan kielellä voidaan helposti rakentaa henkilö, jonka tekemisiä ja kohtaloa katsoja erityisen kiinnostuneena seuraa. Päähenkilö on se, jota näytetään kokijana ja näkijänä. Päähenkilö on eniten kuvissa ja tiiviimmissä kuvissa kuin muut henkilöt.

B
Mieti, kuinka luot päähenkilön muutenkin kuin tiiviimmillä kuvilla. Kuinka teet hänestä sympaattisen, niin että katsoja voi samastua häneen?

C
Elokuvassa ihminen kertoo itsestään parhaiten toimimalla. Jos voit, valitse ilmeen, puheen tai selityksen sijasta toiminta. Noora on nälkäinen. Katsoja tuskin ymmärtää, jos Noora yrittää kuvassa vain näyttää nälkäiseltä? Toiminnallinen ratkaisu on esimerkiksi katsominen: Noora katsoo lasin takaa herkullisia hampurilaisten kuvia juuri kun ravintolan mainosvalot sammutetaan.

D
Mieti, mitä voit kertoa esineillä, vaatetuksella, valolla, äänellä tai kuvauspaikan valinnalla. Käsikirjoitukseen ei yleensä vielä kirjoiteta, kuinka elokuva kuvataan, mutta monia selvästi havaittavia asioita voi mainita.

E
Dokumenttielokuvaakin voi suunnitella tutustumalla kuvauskohteisiin, käymällä kuvauspaikoilla katsomassa ja kuuntelemassa sekä luetteloimalla, mitä asioita valitaan kuvattavaksi. Myös elokuvan tyylistä voi kuvausryhmän kesken puhua etukäteen.

Ajattele katsojaa

Pidä huolta siitä, että katsoja pysyy kiinnostuneena. Aina ei voi olla varma, että katsoja näkee kuvassa saman sisällön kuin sinä. Aamu voidaan tulkita illaksi tai kevät syksyksi. Tai katsoja kiinnostuu jostain, mitä sinä et ole huomannutkaan.

A
Jos kirjoitat "Jepsu on epävarma", mieti, miten käytännössä ilmaiset epävarmuuden, vieläpä niin, ettei sitä sotke esimerkiksi turhamaisuuteen. Mitä epävarma Jepsu tekee? Suunnittele tilanne tai kohtaus niin yksiselitteiseksi, että haluamasi asia välittyy katsojalle oikein.

B
Tarinassa on hyvä olla ristiriita. Siitä syntyy jännite. Katsoja haluaa tietää, miten ristiriita ratkeaa - kuinka tarinassa käy. Ristiriitatilanteessa oleva henkilö haluaa jotakin, pyrkii johonkin, mutta hänen tiellään on esteitä. Päähenkilöllä voi olla tasavahva, aktiivinen vastustaja. On hyvä, jos tarina on uskottava.

C
Kirjallisuudessa päästään helposti ihmisen pään sisälle. Elokuva taas on parhaimmillaan kuvatessaan toimivia ihmisiä. Ajatukset ja tunteet ilmenevät tekoina ja kuuluvat puheena. Katsojalle ei kerrota, mitä tapahtuu, vaan hän on mukana juuri silloin, kun asiat tapahtuvat.

D
Teatterissa katsoja tietää seuraavansa näytelmän esitystä. Näytelmäelokuvan katsoja on pikemminkin salakatselija, tirkistelijä, joka on päässyt mukaan seuraamaan oikeita tapahtumia. Tätä seikkaa voit elokuvantekijänä käyttää hyväksesi.

E
Laittakaa katsoja päättelemään. Älkää kertoko liian suoraan. On kiinnostavaa, kun henkilö yrittää vuorosanoillaan peittää jotain. Antakaa katsojan tietää enemmän kuin mitä elokuvan henkilö tietää.

F
Näytelmäelokuvassa ei välttämättä tarvitse osata näytellä niin kuin teatterissa. Tärkeämpää on kyky olla kameran edessä ja katseen uskottavuus. Tunteita ilmaistaan kuvilla, leikkauksella, maskeerauksella, musiikilla, teoilla - ei niinkään ilmehtimällä.

Rakenne on tärkeä

Rakenteen tärkeitä osia ovat alku ja loppu. Katsoja tarvitsee ensin tietoa ymmärtääkseen, mistä on kyse. Sitten mielenkiintoinen juoni kuljettaa hänet käänteisiin ja ehkä yllättäväänkin loppuratkaisuun.

A
Elokuvan alkaessa katsoja ei tiedä vielä mitään, siksi hän on utelias. Alussa on annettava informaatiota, tietoa: Missä ollaan? Keitä ovat henkilöt? Minkälaisia he ovat ja mitä he haluavat? Kuka on päähenkilö? Onko hänellä vastustaja? Mikä on ristiriita? Mitä on jo tapahtunut?

B
Henkilöiden ja lähtökohtatilanteen esittelyn jälkeen päästään kuljettamaan juonta. Juoni tarkoittaa tapahtumia siinä järjestyksessä, kun ne tapahtuvat. Sattuma voi mainiosti aloittaa tapahtumasarjan.

C
Yrittäkää kertoa taloudellisesti. Etsikää aina keino, joka ei vie liikaa aikaa. Henkilön luonteen kuvaamiseksi ei aina tarvitse kehitellä kokonaista kohtausta. Kioskille menoon riittää kaksi kuvaa: nousu sohvalta ja saapuminen kioskin tiskille.

D
Alusta pitäen tarvitaan jännitettä. Jännite pitää katsojan kiinnostuneena. Jännite on epätietoisuutta, odottamista, pelkoa ja toivoa... Joka tapauksessa se on mieltäkiehtovaa epävarmuutta siitä, mitä elokuvassa tulee tapahtumaan.

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.