Hyppää pääsisältöön

Matkustaja-autolautta Finnjet hyödynsi lentokoneteknologiaa

Autolautta Finnjet
Autolautta Finnjet Autolautta Finnjet Kuva: Mikko Nurmi autolautta finnjet

Finnjet oli suomalaisen laivanrakentamisen taidonnäyte. Alus oli vuosikymmenten ajan maailman suurin ja nopein autolautta. Laiva taittoi Helsinki-Travemünde -välin ennätyksellisessä kahdessa kymmenessä kahdessa tunnissa.

Toimittajat: Maarit Lukkarinen ja Kai Ristola

Laiva sai useita lempinimiä niin Saksassa kuin Suomessa ja saavutti kahdessa vuosikymmenessä legendaarisen maineen. Suomalaisen laivanrakennustekniikan ylpeys kaasuturbiinialus Finnjet valmistui vuonna 1977 Wärtsilän Helsingin telakalla. Se oli vuosikymmenten ajan Itämeren laivaliikenteen nopein menijä. Nopeaksi sen tekivät kaasuturbiinit, joita hyödynnettiin ensimmäistä kertaa matkustaja-aluksessa. Vastaavanlaisia kaasuturbiineja käytettiin DC10-matkustajakoneissa. Laivan sisätilat oli jaettu poikkeuksellisesti siten, että peräosassa sijaitsivat julkiset tilat ja keulaosassa hytit.

Saksalaiset saattoivat istua tuntikausia komentosillan alapuolella sijainneella näköalapaikalla hämmästelemässä sitä, kuinka jää murtuu.

Sinivalkoinen Finnjet tarjosi risteilymukavuutta lähes 1600:lle matkustajalle. Jokaisella matkustajalla oli oma hyttipaikkansa. Viihtyvyydestä huolehtivat risteilyemännät ja -isännät. Merimatkaa piristivät ravintolat, kaupat, urheilutilat sekä sauna uima-altaineen. Matkatunnelmaan matkustajat pääsivät heti laivaan astuttuaan, jolloin heitä tervehti Finnjet-valssi Kari Tuomisaaren sävelin ja sanoin: ”Linjakas Finnjet, lennokas Finnjet. Kulku on nopeaa, meno koukeroton.”

Finnjet Travemünden edustalla
Finnjet Travemünden edustalla Kuva: Hannu Aromaa /Yle autolautta finnjet

Kesäkuukausina suurin osa matkustajista oli Suomeen matkaavia saksalaisia, talvisin etupäässä suomalaisia. Talvella saksalaisia turisteja houkuteltiin Finnjetille eksoottisilla jääristeilyillä. Saksalaiset saattoivat istua tuntikausia komentosillan alapuolella sijainneella näköalapaikalla hämmästelemässä sitä, kuinka jää murtuu. Jokunen heistä toivoi näkevänsä jäiden keskellä myös oikean jääkarhun. Travemündessä ihmiset tapasivat kokoontua aallonmurtajalle odottamaan horisontista ilmestyvän Finnjetin korkealle nousevaa keula-aaltoa.

Finnjet alkoi liikennöidä Helsingin ja Travemünden välillä vuonna 1977. Itämeren vinttikoira Finnjet taittoi Helsingin ja Saksan Travemünden välisen 1145 kilometrin matkan kesäkuukausina 22 tunnissa. Talvisin samaan matkaan kului 36 tuntia, sillä talvella laiva kulki dieselmoottoreiden voimalla. Kaasuturbiiniensa ansiosta Finnjet saavutti 30 solmun eli noin 55 kilometrin tuntinopeuden.

Finnjet rakenteilla Wärtislän telakalla
Finnjet rakenteilla Wärtislän telakalla Kuva: Kalle Kultala finnjet rakenteilla wärtislän telakalla

Wärtsilän telakalla Helsingissä rakennettu Finnjet oli aikansa suurin ja nopein autolautta. Ylipäätään kaikki Finnjetissä oli suurta. Laivan käyttökustannukset olivat puoli miljoonaa markkaa suuntaansa kohden ja polttoainetta se kulutti edestakaiseen matkansa aikana 1200 tonnia.

Vuonna 2005 Finnjet vuokrattiin opiskelijoiden majoitustilaksi hurrikaani Katrinan tuhoalueelle New Orleansiin

Tappiolliset talvikuukaudet osoittautuivat Finnjetin ongelmaksi. Laivan polttoainekustannukset olivat suuret ja kalliit. Silti nopea yhteys Keski-Eurooppaan haluttiin säilyttää. Laivaan tehtiin suuri remontti, ja Finnjetin reittiä muutettiin. Travemünde-Helsingin sijaan reitiksi tuli Pietari-Tallinna-Rostock. Mutta edes reittimuutos ei pystynyt pelastamaan Itämeren keisarinnaksi nimitettyä Finnjetiä.

Vuonna 2005 Finnjet vuokrattiin opiskelijoiden majoitustilaksi hurrikaani Katrinan tuhoalueelle New Orleansiin Yhdysvaltoihin, jonka jälkeen se siirtyi Bahama-saarille. Suomalaisen laivanrakennuksen ylpeys Finnjet rekisteröitiin Bahaman lipun alle ja kotisatamaksi tuli Helsingin sijaan Nassau.

Legendaarinen Finnjet päätyi Alangin laivanromuttamolle Intiaan vuonna 2008 lukuisista vetoomuksista huolimatta. Merikeskus Vellamossa Kotkassa on Finnjetistä pelastettua taidetta sekä monille laivalla matkustaneille muistoja tuova hytti sisustuksineen.

Itämeren matkailuilta – Tule keskustelemaan laivamatkailusta
lauantaina 24.3.18 klo 19:02-21:00 Yle Radio 1

Finnjet matkalla romutettavaksi
Pentti Montonen toimi legendaarisen GTS Finnjetin konemestarina kolmen vuosikymmenen ajan.

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.